Digitaalisen ja painetun rajalla...

E-kirja kiinnostaa. Parin viime vuoden aikana pro- gradu -tason opinnäytteitä on ilmestynyt useampia.

Joulukuussa 2004 valmistui Raija Perälän työ Käytettävyys digitaalisen kirjaston kulmakivenä. Tarkastelun kohteena netLibraryn käyttö ja käytettävyys. Gradu tehtiin Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle.

Jari Paavonheimon gradu Digitaalisen ja painetun rajalla - kirjan olomuotojen tarkastelua tehtiin Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle 2006.

Sirkka-Liisa Korkeilan työ E-kirjat kirjastojen kokoelmissa. Uuden aineistotyypin diffuusio suomalaisissa kirjastoissa on informaatiotutkimuksen piiriin kuuluva gradu Tampereen yliopistosta lokakuulta 2007.

Raija Perälän työ on hyvin kompakti. Teoreettinen viitekehys muodostuu lähinnä nielseniläisistä lähtökohdista. Tutkielma rajoittuessa netLibraryyn, digitaaliseen kirjastoon sekä käytettävyyden vaikutusten arviointiin kyseisen digikirjaston käytössä. Kyselyllä tiedusteltiin lisäksi käyttäjien tyytyväisyyttä digitaaliseen kirjastoon. Tutkimuksessa paljastui 68 vakavaksi luokiteltavaa käytettävyysongelmaa. Kirjastoalan englanninkielinen (am.) terminologia oli tietynlainen kulttuurishokki käyttäjille. NetLibraryn filosofinen lähtökohta, e-kirjan henkilökohtainen lainaaminen, ei mene helposti perille. Digitaalinen kirjasto ja kirjaston kokoelmaluettelo ovat samaa hämärää aluetta opiskelijalle. E-kirjoja täytyy markkinoida, siinä on viestiä kirjastoille. Sähkökirjoja käytetään tiedonhakuun ja selailuun - ei kannesta kanteen -lukemiseen tai edes paperille printtaamiseen. Opiskelijat arvostavat e-kirjapalveluja, tyytyväisyys tulee esiin. E-kirjojen sisällön vaikutusta käyttöön ei tutkielmassa muuten tutkittu. Tutkielma ajoittuu vuoteen 2004, mikä on varhainen vaihe suomalaisessa yliopisto-opiskelussa käyttää e-kirjoja.

Paavonheimon gradun kysymyksenasettelut ovat mielenkiintoiset: Miten kirjan olomuoto on historiallisesti muotoutunut? Miten digitalisoituminen on muovannut ja muovaa kirjaa? Miltä painetun kirjan ja digitaalisen e-kirjan tulevaisuus näyttää tässä ajassa tarkasteltuna? Historiallinen, laaja-alainen tarkastelu istuu aiheeseen hyvin. Teoreettinen viitekehys haastava ja oivallinen. Tarkastelu ei rajoitu kirjapainokulttuurin vaiheiden ja lukemisen historian kuvaamiseen, vaan fokusoituu remediaation, mediaevoluution ja teknologisen determinismin maailmaan. Mainitut ydinkäsitteet kytketään laaja-alaisesti kulttuurin, talouden ja yhteiskunnan kehitykseen. Remediaatiossa uusi medium parantaa vanhaa mediumia ja vanhat mediumit puolestaan voivat muovata uudelleen uusia mediumeja. Mediaevoluutio käy läpi mediumin keksimisen ja sen sosiaalisen institutionalisoitumisen prosessit. Yhteiskunta kelpuuttaa lopulta uuden median luomalla sille uuden poliittisen ja oikeudellisen kehyksen. Mikä on teknologian luonne yhteiskunnan ja kulttuurin muuttajana? Tutkielman tekijä valitsee sosiaalisen konstruktionismin ja pehmeän determinismin yhdistelmän. Todeten kuitenkin myös, että tietyssä kontekstissa tietty medium saattaa muodostua vahvaksi determinantiksi. Paavonheimon delfoi-menetelmään liittyvät tulevaisuusskenaariot ovat suorastaan taidetta, nautittavaa luettavaa: Painetun kirjan skenaario 2015 (s. 78-80) ja E-kirjan skenaario 2015 (s. 81-84).

Korkeila tarkastelee tutkielmassaan e-kirjan käyttöä nyt ja tulevaisuudessa, kirjastojen kokoelmapolitiikkaa erityisesti elektronisen ja painetun aineiston integroinnin näkökulmasta sekä innovaation (e-kirja) diffuusiota. Tutkielman tavoite on kunnianhimoinen kattaen kaikki kirjastosektorit. Kyselyn tulokset eivät olleet kovin kattavia alhaisen vastausporsentin selittyessä erityisesti yleisten kirjaston vähäisillä vastauksilla. Yleisissä kirjastoissa ei juuri ole e-kirjoja tarjolla, kirjastohenkilökunta ja asiakkaiden kiinnostus niihin ei kovin kummoinen ole, mutta ei niitä juuri ole tarjollakaan yleisten kirjastojen tarpeisiin. Koetuista vaikeuksista huolimatta muilla kirjastosektoreilla e-kirjoja on tarjolla, niitä käytetään ja kirjastohenkilökunta suhtautuu e-kirjoihin myönteisesti. Kirjastoissa on vielä kesken e-kirjojen integroiminen kokoelmapolitiikkaan. Yliopistokirjastoista lähes 60 %:lla oli henkilö, jonka työpanoksesta enemmän kuin puolet oli käytettävissä e-aineistojen hankintaan, kuvailuun, käyttöön asettamiseen tai käytönopastukseen. E-kirjojen tulevaisuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Tieto e-kirjainnovaatiosta on levinnyt kirjastoihin useita kanavia pitkin.

Graduissa pohditaan e-kirjan käsitettä. E-kirja vai sähkökirja vai verkkokirja vai digikirja - vai elektroninen teksti. E-kirjojen lukulaitteet lukuohjelmistoineen sotkevat vielä tilannetta. Kullakin kirjoittajalla on oma painotuksensa. Käytettävyysarvioihin ei Amazonin Kindle ole tietenkään ehtinyt mukaan, koska lukulaitteesta uutisoitiin näyttävämmin vasta kuluneen vuoden syyskuun alussa. Laitettahan oli kuitenkin kehitetty jo parin vuoden ajan. Syyskuisessa uutisoinnissa tuotiin esiin laitteen verkkoyhteys ja E Ink -näyttöteknologia, joka oli tuttu jo ainakin Sonyn e-kirjalaitteesta. Olisikohan Kindlen tulevista versioista e-kirjan todelliseksi remediaatioksi? Mikäli Kindlen kirjoissa ei todellakaan ole sivunumerointia, niin Kindle on palannut koodeksista kirjakääröksi. Onkohan väitösopinnäytteissä e-kirja muuten saanut kiinnostusta osakseen?

http://www.cs.uta.fi/research/theses/masters/Perala_Raija.pdf
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02080.pdf

Oulussa yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhdistyvät

Oulu ylitti jälleen eilen valtakunnallisen uutiskynnyksen koulujen yhdistämisuutisellaan. Vai onko se korkeakoulujen rakenteellinen uudistaminen/myllertäminen, mikä mediaa tänään kiinnostaa. Lue lisää.

Pohjois-Suomessa käydään omaa mediamittelyä Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston välillä. Koulujen rehtorit valloittavat vuoronperään ja hyvin usein Kalevan alakerran. Kalevan kautta tavoitetaan myös valtakunnallinen näkyvyys.

Mielenkiintoista oli lukea Oulun Triple Helix -raportti sillä silmällä, että mikä Lapista kelpaisi Oululle.

Ensimmäisenä mainitaan yhdessä itään yhteistyö: "Oulun yliopisto on käynnistänyt yhdessä Lapin yliopiston kanssa pohjoisille lähialueille suuntautuvan raja-alueyliopistohankkeen – Finnish Russian Barents Cross Border University, FRB-CBU..."

Toisena kiinnostaa teollinen muotilu: "Yliopisto vahvistaa teollisen muotoilun osaamistaan yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa laatimalla vuoden 2008 aikana rakenteellisen yhteistyöhankkeen osana tarkemman suunnitelman Industrial Design Centre – Teollisen muotoilun keskus -konseptin kehittämisestä yhdessä teknillisen tiedekunnan osastojen kanssa. Tavoitteena on muun muassa yhteinen kansainvälinen teollisen muotoilun maisteriohjelma ja kehittämistoiminta yhdessä yritysten kanssa." Hauska havaita, sillä teollisen muotoilun saaminen aikanaan Lappiin oli samalla siemen yliopiston ja sittemmin taiteiden tiedekunnan synnylle Rovaniemelle.

Edellä olevat olivat arvattavissa, mutta että juridiikan osalta Oulu tyytyy mainintaan "Ammattikorkeakoulu käynnistää ylemmänasteisen ammattikorkeakoulutuksen kansainvälisessä yritysjuridiikassa ja johtamisessa, International Master Program in Business Law and Management", hämmästyttää suuresti. Jossain mättää, mutta missä?

Tukipalveluista (ja kirjastopalveluista) Oulussa todetaan moni-ilmeisesti: "Säätiö linjaa hallinnolliset ja toiminnalliset tukipalvelut, joita on mahdollista tuottaa yhteisesti, erikseen tai hankkimalla ulkopuolisilta palveluntarjoajilta."

Odottamaan jäi, että raportissa tietojenkäsittelytieteiden laitokselle ja miksei myös informaatiotutkimuksen laitokselle olisi innovoitu tuottavampi, aktiivisempi osio, kun ne nyt jäivät ilman mitään mainintoja.

Avoimuudesta palkinto Oululle, joka julkistaa rakennemuutossuunnitelmansa internetissä. Lapissa ne kätketään intranettiin. Julkistamalla kultahiput nimikoituisivat ja säilyisivät ehkä paremmin omina. Näkyykö tässä Oulun pitempi historia kumppanuuksissa - ja rakkaus teknologiaan.

Lapin korkeakouluyhteisön strategiaryhmä kokoontuu tammikuun 14. päivä 2008. Kaikki televisioiden ääreen seuraamaan ja jännittämään ylittyykö rima vai ei.

HDTV, MET, Gounod, Romeo ja Julia, Anna Netrebko

Metropolitanin suorissa HDTV-lähetyksissä oli eilen vuorossa Charles Gounodin Romeo ja Julia. Onhan Metin suorissa radioinneissakin oma viehätyksensä, mutta suoralla HDTV-lähetyksellä - katsottuna esim. Ruotsin Haaparannan Folkets Husin digibiossa - on oma lumonsa. Lähetys takkuili vain kolme kertaa (a` 1-3 sekuntia). Kamerat pyörivät ennen lähetystä ja tauon aikana myös kulisseissa. Itse Renée Fleming
jututti tauolla päätähtiä ja orkesteria tällä kertaa johtanutta Plácido Domingoa. Kevään 2008 ohjelmistoa.

Oopperan aikana pohdiskelin useamman kerran videon (liikkuvan kuvan) hyödyntämistä yliopistomaailmassa. Muistelin 1990-luvun vaihdetta. Kemi-Torniossa rakensimme suurissa rakennemuutosprojekteissa teknologiakyliä ja muita kehittämishankkeita. Alueen ammattikorkeakoulukokeilulle oli saatu lupa tai sitä oltiin hakemassa. Kauppaoppilaitoksista ja tekuista me siihen aikaan puhuimme. Ei ammattikorkeakoulu käsitteenä vielä istunut suuhumme. Pidimme jotain strategiapalaveria, jossa oli mukana myös Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn tutkijoita sekä silloisen valtion telen asiantuntijoita. Esitimme pitkän tähtäyksen toiveena saada alueelle tekniset mahdollisuudet siirtää reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa kampusten välillä yhden kaupungin sisällä. Emme itse asiassa osanneet puhua kampuksista, vaan kaupunginosista. Asiantuntijat eivät tyrmänneet ajatusta, mutta antoivat ymmärtää tavoitteen asettuvan monien, monien vuosien päähän tulevaisuuteen.

Liikkuva kuva ja (huonolaatuinen) video ovat olleet jo pitkään arkipäivää - teknologisena mahdollisuutena. Missä viipyvät käytännöt videoida, tallentaa ja jaella systemaattisesti yliopistojen luentoja, kokouksia, vierailevien luennoitsijoiden esityksiä? Hyvin harvoin video on päällä Kansalliskirjaston tai muiden pääkaupunkiseudun keskeisten toimijoiden tilaisuuksissa. Kuinka moni puoli päivää kestävä tilaisuus missataan maakunnissa maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. "Radiointikin" aluksi riittäisi.

Yliopistojen professorikunnassa tapahtuu koko ajan massivista sukupolven vaihdosta. Legendaariset proffat jättävät virkansa ja uudet aloittavat pitkän virkauransa. Minne on tallennettu vanhojen proffien luento- ja esitelmävideointeja? Lokakuussa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja oikeusinformatiikan suomalainen uranuurtaja professori Ahti Saarenpää pitivät Rovaniemellä opetusopin malliluennoksi käyvän dialogin luentosalin edessä tietosuojalainsäädännön ympäriltä. Mikä arkiston aarre sekin videoituna olisi.

Pohjoissuomalaisia on muuten hemmoteltu marras-joulukuussa maailman johtavilla sopraanoilla. Oulussa marraskuun 9. Barbara Hendricks, joulukuussa Rovaniemellä Soile Isokoski ja eilen Haaparannalla Anna Netrebko, jonka ääni kauneudessaan on ehkä kaikkein hivelevin maailmassa tällä hetkellä.

Kindlen käytettävyys

Toisten kokemuksiin täytyy vielä tyytyä. Erittäin mielenkiintoinen kertomus Kindlen käyttökokemuksista. Tekstiin liittyy monipuolinen keskustelurykelmä. Kindlen saama huomio ja kiinnostus on kyllä ollut tähän mennessä suunnatonta. Huomio ei selity pelkästään markkinointitaidoilla, vaan laitteen/palvelun todellisilla ominaisuuksilla ja niihin liittyvillä odotuksilla.

Kindlen verkkoyhteydet eivät toimi Euroopassa?

Jäitä hattuun ekirjan ihailijat. Luotettavana pitämäni nimimerkki HarryT sanoo MobileRead Forums -keskustelussa mm. seuraavaa:

HarryT09-13-2007, 10:02 AM
Is EV-DO also available in Europe? With the latest rumors (http://www.mobileread.com/forums/showthread.php?t=13756) that the Kindle would also be available there, it would make sense...

No. EVDO uses CDMA technology, whereas European phone systems are GSM. There's an approximately equivalent technology for GSM called EDGE ( Enhanced Data Rates for GSM Evolution), although EVDO is significantly faster.

Forumin Kindle-keskustelu.

Amazonin Kindlen nettiyhteyksistä ja niidenkin hinnoitteluista kannattaa siis varmistua ennen kuin lähtee tilaamaan laitetta Eurooppaan. Suora verkkoyhteys on kuitenkin tällä hetkellä ehkä Kindlen omin erityisominaisuus muihin ekirjan erillisiin lukulaitteisiin verrattuna - varsinaisia tietokoneita siis lukuunottamatta.

Wired-lehden yhteenveto uusimmista tarjolla olevista lukulaitteista osoittanee sekin, että Kindleä kannattaa odottaakin.

Odotellessamme Kindleä voimme iloita muista, vanhoista ekirja-palveluista verkossa, kuten esim. tästä
Best Places to Get Free Books - The Ultimate Guide -palvelusta.

Amazon myös lainaa kirjoja Kindlen kautta?

Newsweekin laajassa erikoisartikkelissa The Future of Reading yhtiön CEO Jeff Bezos kertoo olevansa avoin myös kirjojen "lainaamiseen" joskus Kindle-palvelussa. Onko tuossa palveluprosessissa tilaa kirjastoille jää nähtäväksi. Lue lisää mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Kindlen nettiyhteyksillä lukija voi hakea Google-haulla tukea ja taustoja lukemiseensa. Tuleeko Kindlen julkistaminen juuri nyt antamaan tukea myös Googlen mahdollisille oikeusprosesseille jää niinikään nähtäväksi?

Amazonin ekirja otsikoissa

Date: Tue, 20 Nov 2007 06:33:39 -0800
Subject: Google Alert - ebook
From: "Google Alerts"

Google News Alert for: ebook

Amazon will launch Kindle ebook reader on Monday
Guardian Unlimited - UK
Newsweek magazine's long cover story on The Future of Reading focuses on the $399 Kindle ebook reader that is finally being launched by Amazon. ...

Read for free: "Behind the Japanese Mask" – New ebook explores ...
openPR (press release) - Hamburg,Germany
This new ebook from Jonathan Rice takes readers below the surface of Japanese culture to explain the psychology behind the way Japanese people live and work ...

Analysis: Amazon's New eBook Reader Kindle – Is This The Future?
Digital Media Wire - Los Angeles,CA,USA
It's certainly not the first eBook to hit the market, but it has something most of its predecessors lacked; the ability to download books (up to 200), ...

Amazon to reveal its e-book reader, Kindle
TechRepublic - Louisville,KY,USA
The features of the Kindle eBook reader will include EVDO access via Sprint, a direct connection to the Amazon eBook store, a Wi-Fi connection, ...

Amazon's Kindle aims for ebook market
VNUNet.com - UK
Kindle enters an ebook market that has yet to take off with customers in the way that digital music and video has. The device's main competition will come ...

Seattlest Roundtable: The Amazon eBook Reader
Seattlest - Seattle,USA
But reading off a screen is--which is why it wasn't until e-ink came around that they would try ebook readers. Just so it didn't look that different. ...

Can Amazon kindle a passionate love for eBook readers
PC Perspectives - Florence,KY,USA
engadget has done a live blog of Amazon's launch of their Kindle eBook reader. It is about the same size and heft of a smaller hardcover book, ...

Amazon's Kindle aims to replace newsstands
infoSync World - Trondheim,Norway
By Sindre Lia, 19 November 2007 Today Amazon took the wraps off of its three-year old eBook concept, now known as Kindle. Sporting a wireless connection to ...

Why an Ebook Reader?
Mobility Site - Tuscaloosa,AL,USA
Seems the web is gaga over this new ebook reader from Amazon. I kind of see why, but on the other hand, I wonder... Why? With the advancements in screen ...

Amazon's Ebook The Future of Reading?
Slashdot - USA
... "With a seven-page cover story on The Future of Reading, Newsweek confirms all those rumors of Amazon's imminent introduction an affordable ebook. ...


Google Blogs Alert for: ebook

Amazon Kindle ebook reader launching today
Amazon Kindle, a new ebook reader, is launching today according to two highly placed posts on Read/WriteWeb titled Amazon Sets eBook World Alight with Kindle - Finally, Time For Read/Write Books! and TechCrunch's Amazon Kindle To Debut ...
WebMetricsGuru - http://www.webmetricsguru.com/

Why No PDF on Amazon's eBook Reader?
By Ryan Stewart
There's a tremendous amount of hoopla today around the Kindle, Amazon's new eBook reader. Most of the buzz is that it's a solid device with a couple of killer features that could turn it into the winner. The biggest is the internet ...
Ryan Stewart - Rich Internet... - http://blog.digitalbackcountry.com

Amazon Sets eBook World Alight with Kindle - Finally, Time For ...
By Richard MacManus
I used to write a blog about ebooks - some of you may remember eBook Culture (alas I let the domain name slip and so it was gobbled up by a squatter). Anyway, as a lover of both books and the Web, the vision of an Internet-connected ...
Read/WriteWeb - http://www.readwriteweb.com/

Amazon's Kindle unveiled: an ebook reader with free Internet access
Today, Amazon officially announced its Kindle ebook reader. Contrary to what we previously reported, the Kindle is notWi-Fi compatible. Instead, it's on its own EV-DO network, called Whispernet, which...
SCI FI Tech - http://blog.scifi.com/tech/

Liveblogging Amazon Kindle eBook Launch
By Joel Johnson
Overheard: "It's a totally misguided device"; "It's just an ebook reader, isn't it?" We got the silent phone warning, so we should be cooking soon. 9:41 - Bezos on. Talking about history of writing. Papyrus! Surgery! Codices! ...
Boing Boing Gadgets - http://gadgets.boingboing.net/

Google Web Alert for: ebook

Ebooks - K12 Handhelds
Ebook means "electronic book" — a book that is stored in a digital format to be displayed on electronic devices such as handheld computers. ...

--------------------------------------------------------------------------------
This once a week Google Alert is brought to you by Google.

Amazon to debut Kindle e-book reader Monday | CNET News.com

Amazon to debut Kindle e-book reader Monday | CNET News.com

Google panee kyynikon koville

Kirjoittaa Kaleva maanantaina 12. marraskuuta jutussaan Googlen Luulajan toimistosta Pohjois-Ruotsissa.

Jättiläinen tuli Luulajaan ja toi mukanaan seinät kaatavan yrityskulttuurinsa, lehti jatkaa alaotsikossaan. Luulajan yksikön vetäjä Peter Parnes korostaa jutun mukaan sitä, että työssä pitää olla hauskaa. Maria Göth, myös entinen pienyrittäjä, arvostaa Googlen yrittäjyyshenkeä. Yhtiön toimisto sijaitsee Aurorum-teknologiakylässä.

Luulajassakin 20 % työajasta käytetään luovaan "laiskotteluun". Lounaat ovat Googlen yleiseen tapaan Luulajassakin (Luleå) todella ilmaiset. Suomalaisia ei ison G:n pohjoisruotsalaisessa yksikössä ole. Ei oululaisiakaan.

Ihmetteleekin sitä, miksi Google on Luulajassa ja Helsingissä, mutta ei Oulussa. Suomen Googlen keulakuva edustaa kaunoluistelumaailmaa, Luulajan taas IT-maailmaa. Oulussa voi syntyä irkkauksen kaltainen keksintö, mutta Suomen toimiston paikaksi kaupunki ei ole vielä kelvannut.

Googlen kanssa sängyssä - kirjastotkin

Raflaavan vertauksen heittää Michiganin yliopiston kirjastojen johtaja, professori Paul Courant vastikään aloittamassaan blogissaan Au Courant kritisoiden niitä asenteita, joita Googlen massadigitointihankkeissa olevia kirjastoja kohtaan osoitetaan

Ansiokkaan akateemisen uran tehnyt Courant puolustelee ja perustelee yliopistonsa ja kirjastonsa massadigitointihanketta Googlen kanssa. Neljän vuoden päästä urakka olisi valmis ja 7 miljoonaa nidettä kirjaston kokoelmista olisi skannattu.

Courant tuo esiin nettisukupolven opiskelijoiden mediakäyttäytymisen ja tarpeen saada kaikki ja heti - netistä. Digitoidut aineistot muuttavat tieteellisen tutkimuksen perinteisiä prosesseja. Massadigitointihanke on sinällään tärkeä kokeilu siitä, miten vanhoja painettuja tutkimuskirjallisuuden kokoelmia käytetään digitoituna. Courant korostaa taloudellista näkökulmaa massadigitoinnin taustalla. Googlen digitointityö ei maksa kirjastolle mitään kirjaston saadessa hankkeessa myös oman digitaalisen kopion kirjoistaan ikuiseen käyttöön. Kirjastoluettelon kautta kaikki digitoidut kirjat ovat tiedonhakijoiden saavutettavissa ja kokotekstit käytettävissä tekijänoikeuslain niin salliessa. Massadigitoinnissa syntyvät kymmenet miljoonat sähköiset kirjat eivät jää Googlen valvontaan, vaan perinteinen kirjastolaitos tarjoaa myös niihin pääsyn nyt ja tulevaisuudessa. Open Content Alliance -hankkeessa, jossa ei mennä petiin Googlen kanssa, kirjastot maksavat tuhansia taaloja (30$/kirja) digitointimäärien jäädessä kymmeniin tuhansiin niteisiin.

Library Journal uutisoi myös Courantin voimakkaan esiintulon maanantain 12. marraskuuta artikkelisssaan. Lokakuun 22. päivä The New York Times -lehti päivitti nettiuutisessaan johtavien kirjastojen ja kirjastoryhmittymien sijoittumiset massadigitoinnin asemasodassa.
Media herkistynee entisestään vuodenvaihteessa. On ennusteltu, että syytökset Googlen tekijänoikeuslakien rikkomisesta tulisivat tuomioistuinkäsittelyyn heti alkuvuodesta 2008.

Jäämmekin seuraamaan päteekö Paul Courantin ajatelma vastaisuudessakin - mieluummin sängyssä Googlen kanssa kuin nukkua yksin.

Mikkeli - digitoinnin pääkaupunki

Otsikko on lainaus ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin puheenvuorosta kirjastonjohtajien neuvottelupäiviltä Mikkelistä 24.-25.lokakuuta 2007. Esityskalvot. Päivien pääteema oli/on Kirjasto digitaalisessa maailmassa. Ekholmin puheenvuoro "Onko kansakunnalla sellainen kirjastolaitos, jonka se ansaitsee?" pani monet tosipohdintaan. Uteliaana odotamme myös hänen piakkoin ilmestyvää toista uusisuomikolumniaan.

Ennustamattomuus, epäjatkuvuus on kirjastojen tätä päivää. Kirjastojen merkitys on hukassa - kirjastolaisiltakin. Tuottavuusohjelma ei ryömi, se hyppää. Kirjastojen verkostolla on merkitys, ei enää yksittäisellä kirjastolla. Alberto Manguel ajatuksineen on koskettanut myös Kai Ekholmia. Kirjastoilla on edessään iso imagokampanja, jolla kirjastoille palautetaan se arvo mikä niille kuuluu. Nattens bibliotek pitäisi kuulua jokaisen kirjastolaisen yöpöydälle. Kirjastot ovat ihmiskunnan keino jatkaa älyllistä elämää. Kirjastot keskeinen osa ihmiskunnan säilymishistoriaa. Kirjasto ei saa jäädä analogiseen loukkuun British Libraryn tapaan.

Yhtenäinen/yhteinen kansallinen kirjastojärjestelmä tarvitaan ja sillä on iso hintalappu. Tarkentavaan kysymykseen siitä, mistä edellä mainitussa olisi kysymys, Ekholm vastasi: yhteinen rajapinta asiakkaisiin 10 vuodessa.

Mikkeli - digitoinnin pääkaupunki. Kyllä, Suomessa. Tutustumiskäynti Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevaan mikrokuvaus-, konservointi- ja digitointilaitokseen vahvisti tämän näkemyksen.

Yliopistokirjastojen muutostrendit

Kirjastonjohtajilta kysytään: "Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) tärkeintä muutostrendiä suomalaisten yliopistokirjastojen toimintaympäristössä?
Aseta muutokset tärkeysjärjestykseen." Kysely on osa laajaa yliopistokirjastojen tutkimustarveselvitystä. OPM:n rahoittamassa selvityksessä ovat mukana maan kaikki informaatiotutkimuksen laitokset. Raportti valmistuisi jo huhtikuun 2008 loppuun mennessä. Yliopistokirjastojen rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät tutkimustarpeet huomioidaan. Kartoituksen perusteella laaditaan suunnitelma useita tutkimusprojekteja käsittäväksi kansalliseksi tutkimusohjelmaksi.

Kirjastonjohtajien muutostrendikyselystä ilmenee, että toimintaympäristön muutoksia tarkastellaan megatrendeihin jaoteltuina. Muutoksia megatrendien sisällä tutkimustarveselvityksen tekijät voisivat tarkastella myös "yliopistokirjastojen näkökulmasta sekä priorisoida niiden merkitystä."

Viisi (5) tärkeintä muutostrendiä suomalaisten yliopistokirjastojen toimintaympäristössä tärkeysjärjestyksessä? Pystyäkseni vastaamaan
itseäni tyydyttävästi edelläolevaan, opiskelin tulevaisuudentutkimuksen alkeita Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen seminaariaineistosta.

Megatrendit, trendit ja heikot signaalit ovat lukemani perusteella skenaarioiden rakennuspalikoita. Kaikki edellamainitut ovat edelleen tulevaisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. "Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta". Skenaarion elementit ovat: yhteisön toimintaympäristön nykytilan kuvaus, tulevaisuuden kuvaukset sekä kuvaus prosessista, joka liittää nämä kaksi toisiinsa.

Megatrendit ovat ilmiöitä, joilla on tunnistettu suunta ja suunta pysyy oletetusti samana tulevaisuudessa: globalisaatio,verkottuminen, kestävä kehitys, työn muutos, väestön vanheneminen, tekninen kehitys. Megatrendissä on mahdollisuus huomata alailmiöitä ja toisaalta megatrendit ovat trendien kimppuja.

Trendi on a) tarkasteltavan ilmiön pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva yleinen muutos b) sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että sitä on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida c) suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava d) voivat olla myös megatrendien osia e) esimerkiksi: kasvava uutisten nälkä, tatuointi.

Heikoilla signaaleilla voidaan tavoitella paradigmamuutosten ennakointia? Ne voivat olla "aikaista informaatiota" tai ensioireita. Klassisen Ansoffin
määritelmän mukaan heikot signaalit ovat yrityksen sisäisiä tai ulkoisia varoitusmerkkejä, tapahtumia ja kehityssuuntia, jotka ovat liian heikkoja,
jotta niiden vaikutuksia voitaisiin määrittää.

Trendejä viisi (5) yliopistokirjastojen toimintaympäristössä

Ensimmäisenä (tärkeimpänä?) pyörii mielessä korkeakoulujen rakenteellinen muutoskehitys, joka on piirre nykyhetkessä ja se jatkunee tulevaisuudessa siten, että korkeakoulujen määrän vähenemisen myötä kirjastojenkin määrä todennäköisesti vähenee. Ilmiö on uudehko suomalaisessa korkeakoulu- ja kirjastomaailmassa, joten ilmiön uutuus voi nostaa sen tässä tarkastelussa ansiotta tärkeimmäksi. OECD toi keskustelun esiin vuonna 2006 ja British Councilin (suomalais)raportti keväällä 2007.

Teknisen kehityksen megatrendin osana voidaan ajatella olevan kirjastoaineistojen digitoituminen. Tieteelliset lehdet digitoituivat alle kymmenessä vuodessä. Academic Pressin lehtipaketista kai se kaikki alkoi joskus vuonna 1997. Milloin tieteellisestä monografiasta, kirjastojen toiminnan näkökulmasta, voidaan sanoa sen olevan digitoituneen lehtien tavoin? Englanninkielisen uustuotannon osalta tieteell. monografian digitoitumista on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida. Kirjastojen omien kokoelmien takautuva digitoiminen näyttää Suomessa olevan täysin ennakoimaton jopa Kansalliskirjaston tuhoutuvien kirjaharvinaisuuksien osalta. Lieneekin kyse osata ennakoida poliittisen vallan kulttuuripoliittista käyttäytymistä, ymmärrystä.

Globalisaation ja verkottumisen osana voitaneen nähdä yliopistokirjastojen keskinäisen kilpailun korostuminen yhteistyön kehittämisen sijaan. Onko yliopistojen välisen kilpailun seurauksena välttämättä niiden kirjastojen keskinäinen kilpailu?

Samaten globalisaation ja verkottumisen osana ja omana trendinä voitaneen pitää kirjastojen kilpailullisen aseman muuttumista IT-markkinoilla. Kirjastojen sisältäkin kyseenalaistetaan entistä useammin asetelma kirjastosta itsestäänselvänä kirjastopalvelujen ylivertaisena tuottajana ja kehittäjänä.

Kirjastotiloja ja kirjastorakennuksia rakennetaan koko ajan. Akateeminen ympäristö muuttuu hitaasti. Muuttuuko yliopisto-opetus juurikaan? Yliopistoillekin rakennetaan koko ajan seiniä. Onko suomalainen akateeminen opetus korkeakouluissa ja yliopistoissa ennakoitavissa tietoverkkopohjaisena. Verkko-opetuksen lisääntyminen ja sen kehittäminen lienee ainakin virtaus ja suuntaus. Rohkeneeko kukaan ennakoida, että ylempi korkeakoulututkinto olisi suoritettavissa Suomessa verkkopohjaisena? Maisteriksi ilman kampusta, ilman fyysistä kampuskirjastoa? Kirjasto ilman seiniä - Suomessa haihtuva trendi kuin painettu tatuointi? Todellisempi trendi: yliopistokirjastot kurssikirjastoiksi? Kirjasto muuttuvana tilana -trendi.

i2010: Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto

Parlamenttimme päätöslauselma 27. syyskuuta 2007 aloitteesta "i2010: Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto" (2006/2040(INI) on luettavissa esimerkiksi suomeksi tässä osoitteessa

Periaatelinjaukset on lyöty pöytään - ei ole jätetty pöydälle. Kansallisen tason kirjastoyhteistyön ohella periaatelinjaukset sisältävät aloitteita myös alueellisen tason kirjastoyhteistyölle - yli kirjastosektorirajojen. Kiitos Suomen EDC-yhteisölle päätöslauselman nopeasta levittämisestä.

Digitointihan on keskeisenä sisältönä Mikkelin kirjastonjohtajapäivillä 24.-25.10.2007.

Pienet yliopistot - pienet yliopistokirjastot?

Suomalaiset korkeakoulut hakevat ja varmistelevat asemiaan uusilla kumppanuuksilla, liittoutumilla ja alliansseilla. Nykytietoyhteiskunnan tapaan kaikki tapahtuu läpinäkyvästi ja näkyminen tapahtuu heti. OPM:n korkeakoulujen johdon kutsuseminaarien tunnelmista saa rehtoreiden blogeista nopeamman ja ytimekkäämmän kuvan kuin vanhan median uutisoinneista. Ikäänkuin olisi ollut paikalla.

Lapin yliopisto rakentaa uuden rehtorinsa johdolla uutta strategiaa, joka yrittää tähdätä vuoteen 2020. Strategian laadinta tapahtuu myös tilaisuuksissa, jonne vartavasten pyydetään kansalaisia/vaikuttajia mukaan. Viimeisin avoimien ovien päivä oli viikko sitten vanhassa Suomessa, maan teollisuusytimessä eli Kemi-Torniossa.

Kolmikymmenvuotisen sodan lopputuloksena maassa on olemassa Lapin yliopisto, jonka erääksi ominaispiirteeksi mainitaan monitieteisyyden ohella tiede- ja taideyliopiston kombinaatio.

OPM:n kesuluonnos (Koulutus ja tutkimus 2007-2012) lanseeraa muun muassa koepallon, että osa maamme yliopistoista tulisi jatkossa(kin) olemaan kansainvälisen tason tutkimusyliopistoja. Ketkä tuossa joukossa tulisivat olemaan? Kaikki nykyiset kaksikymmentäkö. British Councilin (suomalais)arviossa maassamme olisi tuolloin korkeakouluja kaikkiaan puolet nykyisestä määrästä. Lapin yliopiston peruskysymyksiä ovat mm. kenen kanssa liittoutua. Läänin 2 (!?) omaa ammattikorkeakoulua ovat lähimmät kumppanit. Mikä niiden lisäarvo olisi pohjoisen läänin kv-tutkimusyliopistolle? Riittävätkö "arktisuus" ja "matkailututkimus" tekemään LY:stä kansainvälisen tutkimusyliopiston? Miten käy "vanhoille" tiedekunnille? Entä tutkimuksen "vapaudelle"? Onko olemassa jatkossa omaa sarjaa kansallisille tutkimusyliopistoille. Snellmankaan ei ole enää vastaamassa kysymykseen. Onko Pohjois-Suomen yliopisto (ml Oulun yo)lopullisesti haudattu strateginen liittoumavalinta.

Kemiläinen (korkeakoulutettu) yrittäjävaikuttaja totesi ytimekkäästi, että Lapin yliopiston strategia 2020 on onnistunut, jos Lapin yliopisto on olemassa vuonna 2020. Hän toivoi, että olisi.

Yliopistokirjastojen maailmassa Suomessa haetaan selvästi samaan tapaan asemia ja yhteistyönäkökulman tilalle ja ohi on nousemassa oman yliopiston asemien turvaaminen. Miniyliopistokirjastoilla ei siellä paljon vaikutusvaltaa ole. Suuret yliopistokirjastot pyörittävät keskeisiä konsortioita ja niiden päätöksentekoelimiä. Valmistelevien virkamiesten kuulee jopa sanovan, että "muistattehan pitää pientenkin kirjastojen asema mielessä". Euroopanunionimainen nopea päätöksenteko on tullut mukaan kirjastojenkin toimintaan. Rahoituspäätöksille tuodaan pöydälle vaihtoehtoisia ehdotuksia, jotka runnotaan samassa kokouksessa läpi. Kansalliskirjastolla on oma sisäinen kuristusohjelma meneillään, joka ei voi olla vaikuttamatta konsortioiden ja neuvostojen päätöksiin. Onkohan Euroopan unionillakaan yhtä paljon kirjastoalan organisoitumia kuin on suomalaisessa kirjastokentässä. Osittain samoja ihmisiä istuu seurojen, konsortioiden, neuvostojen jne-elimissä, joita kutakin on 2-4 kappalein eli kullekin kirjastosektorille omansa. Obs! Huomio!

Verkkoyhteiskunnassa voi vaikuttaa ajatuksillaan ja tuntemuksillaan sentään täällä verkossa, kun kaikki on nykyään niin läpinäkyvää ja perinteisissä kokouksissa ei ole kuin yksi ääni kullakin yksilöllä - jos on sitä ääntäkään varsinkaan meillä pienillä.

Barents library conference (BLC), September 5-7, 2007

Location: Kirkenes, Norwegian Coastal Voyage ship M/S Trollfjord, Vadsø

Pohjoiskalotin kirjastoyhteistyön juuret ulottuvat ainakin 1970-luvun alkuun ja kirjailija/kirjastonjohtaja Jorma Eton aikakauteen. Sittemmin yhteistyö on laajentunut alueellisesti ja nykyään kokoonnutaankin Barentsin alueen tunnuksin. Sisällöllisesti yhteistyö on tullut kattamaan kaikki muistiorganisaatiot. Museot ja arkistot ovat olleet jo vuosia yhteistyössä mukana.

Tämän vuotinen konferenssi tapahtui kolmessa eri paikassa: ohjelmaa oli Kirkkoniemessä, Hurtigruten-laivalla sekä Vesisaaressa. Ohjelman esitykset tulevat aikanaan konferenssin sivustoille.

Laivalla puhuttiin politiikkaa. Norjan ulkoministeriön sinällään erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron Norjan ja Venäjän välisistä poliittisista railoista ylitti ja ohitti Hilde Korsæthin ja Dmitrij Isjtsjenkon herkistyttävä From Vardø with love –dokumenttifilmi. Me suurten ikäluokkien edustajat olimme myytyjä. Kuvasihan se meidän lapsuus- ja nuoruusvuosia ja vesisaarelaisten ja muurmanskilaisten muusikoiden välistä aitoa yhteydenpitoa ja ystävyyttä kylmän sodan aikana. Dokumentissa on kovasti pilkettä silmäkulmassa Lenininkin iskiessä useamman kerran silmää.

Konferenssin kulttuurihistoriallinen anti oli melkoinen sellaisten pohjoiskalotin ikonien esiintyessä kuin kirjailija Bengt Pohjonen Norrbottenista ja historiantutkija Einar Niemi Tromssasta. Ikoniksi pyrkiviä edusti tornionjokilaaksolainen kirjailija Päivi Laakso. Me suomalaisetkin kyllä hytkyimme naurusta ja hakkasimme kädet helliksi ihastellessamme hänen groteskia esitystään.

Roger Jøsevold Norjan kansalliskirjastosta puhui teemasta The Digital National Library of Norway. Poimintoja esityksestä: "The national library will digitise all collections. From A to Z, thematically, on demand. Content, July 2007: 155.000 newspapers, 290.000 pictures, 20.000 books, 570 hours moving img, 4.000 hours of music, 5.000 posters, 125.000 hours of radio, 1.000 ephemera."

Jon Birger Østby, Director, ABM. Esitys "Library Reform 2014, and Cultural Heritage for all: On digitisation, digital preservation and digital dissemination in the archive, library, and museum sector" käsitteli ABM:n tuoretta julkaisua Library reform 2014

Yhtä mielenkiintoinen kuin oli Østby esitys ja edellä mainittu 2-osainen julkaisu, on kuitenkin itse ABM, Statens senter for arkiv, bibliotek og museum. Muistiorganisaatioiden yhteistyö näyttää olevan organisoidumpaa Norjassa kuin meillä Suomessa.

Yksittäisten kirjastojen puheenvuorot oli ripoteltu kolmeen eri pienryhmään, joihin 112-päinen osanottajajoukko, hajautui. Ryhmien käyttöön varattu aika oli aivan liian lyhyt. Kahden vuoden päästä Uumajassa 2009 kokoontuvalle konferenssille soisi terävämpää fokusta kirjastosisältöjen osalta.

Amazon lanseeraa e-kirjan lukulaitteen?

Sonyn ebook readerikin on vielä kokeilematta. Laitteen tuonti Eurooppaan on tehty tahallisen hankalaksi. Sonyyn ladattuihin teksteihin ei voine tehdä omia merkkauksia.

Uutinen Amazonin tulossa olevasta lukulaitteesta kuulostaa jälleen kerran pariinkymmeneen vuoteen tappajasovellukselta. Googlen book search engine tulisi olemaan hankkeessa mukana.

Kindlen hinta noin 400-500 taalaa. "wireless connectivity for downloading e-books and surfing the internet." Näyttö tullee olemaan musta-valko. Myyntihyllyssä Amazonin 700.000 nimekettä. Näppis, "which would allow users to take notes".

Kindle toisi varastoissakin olevat painetut kirjat ulottuvillemme, ainakin pikkuiselle ruudulle.

Jäämme odottamaan - lukien painettuja kirjoja.

Medieval helpdesk with English subtitles

next-generation library catalogs

Uusin Library Technology Reports, Jul/Aug2007, Vol. 43 Issue 4 keskittyy nettiajan kirjastoluetteloiden kysymyksiin. Sisältöä: Introduction, AquaBrowser, Endeca, Encore, Primo, WorldCat Local, Next-Generation Flavor in Integrated Online Catalogs, Selected Resources.

LTR on lisensoitu Lapin yliopiston kirjastoon ainakin Ebsco-kokoelmaan, joten lehti löytyy ja on saatavilla Nellin kautta.

Palataan.

Books on demand

NYPL (New York Public Library) näyttää kokeilevan alkusyksystä asiakkaiden omatoimista kirjanpainamista käyttäen Espresso Book Machinea. Painetun kirjan voi tässä vaiheessa tehdä rajatusta kohdejoukosta kirjatekstejä. Palvelu näyttäis olevan tässä vaiheessa myös maksuton. Lue uutinen.

EBM on näyttävän näköinen laitos ja vie parin, kolmen kopiokoneen lattiatilan. Kokoero kirjapainojen nykyhetken "oikeisiin" tuotantokoneisiin on kuitenkin selkeä. Analogia, joka väistämättä tulee mieleen, on suurtietokoneesta mikrotietokoneeksi.

Ovatko mikrokirjapainot tulevaisuutta? Missä mikrokirjapainot tulevaisuudessa sijaitsevat: perinteisissä kirjapainoissa, kirjastoissa, työpaikoilla, kotona?



Mitä muita haasteita yliopistojen julkaisu- ja kustannustoiminnalle tulevaisuudessa nähdään, katso tuore The Ithaka Report “University Publishing in a Digital Age”. Tähän raporttiin olisi mukava palata. Unohtaa ei sovi pian tulossa olevaa Kansalliskirjaston seminaaria Electronic Publishing - FinELibin kustannustoimialaseminaari.

Rehtorit blogaavat

Blogien lukeminen on joskus yhtä viihdyttävää kuin rupattelu työasioista kahvilla. Varsinkin kun avoimessa rupattelussa on oppilaitoksen rehtori. Huulenheitossa kuulee usein jollei uutisia niin ainakin human interest - asioita.

Ammattikorkeakoulujen rehtoreissa näyttää olevan useita bloggareita. Kun yksi aloittaa, toisten on tultava perässä?

Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori tulkitsee Rehtorin huoneessaan 21.6.2007 Rovaniemenkin seudun asioita. "Korkeakoulukenttä liikkuu - ja lujaa! ....Uusimpana merkittävänä liikahduksena ovat Rovaniemen alueen avaukset. Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Rovaniemen kaupunki suunnittelevat Rovaniemelle nykyistä huomattavasti vahvempaa korkeakoulukokonaisuutta......Toiseksi suuruus ei ole laadun ja toimivuuden tae. Toki jossakin Rovaniemellä ei ole kauhean suurta järkeä pitää yllä kahta rinnakkaista julkista palvelulaitosta. Sama traktori auraa saman kampusalueen väylät. Sama palkanlaskija voi laskea yliopistoprofessorin ja ammattikorkeakoulun yliopettajan palkat." Lue lisää.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Rehtorin blogi puhuu myös täyttä kirjastoasiaa: "FinELib 10 vuotta.....Juhlaseminaari pidettiin 29.5. ja sen ohjelmaan sisältyi myös ajankohtaista korkeakoulupolitiikkaa. Otsikolla “Rakennemuutos korkeakouluissa - montako korkeakoulua Suomessa on 2017″ puhunut opetusministeriön ylijohtaja spekuloi ja laskeskeli, että Suomessa on silloin noin 11 yliopistoa ja noin 15 ammattikorkeakoulua. Eli korkeakoulujen lukumäärän puoliintumisaika olisi noin 10 vuotta. Näin voisi hyvinkin olla." Katso ylijohtaja Karjalaisen esityskalvot.

Oulussa mennään samaan tahtiin kuin Rovaniemelläkin? OAMK:n rehtorin mukaan: "Maanantaina 4.6. Oulun kaupunginhallitus nimesi arvovaltaisen työryhmän tekemään ehdotuksia Oulun korkeakoulujen, so. yliopiston ja ammattikorkeakoulun kehittämiseksi. Taustalla on huoli Oulun kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Aloite työryhmän perustamisesta tuli Technopolis Oyj:n toimitusjohtajalta ja yliopiston rehtorilta. Korkeakoulusektorilla on tapahtumassa merkittäviä muutoksia ja Oulun on syytä olla kehityksessä mukana."

Rehtori kommentoi myös lausunnolla olevaa OPM:n kehittämissuunnitelmaa: "KESU-luonnokseen sisältyy yliopistoja koskeva linjaus, joka tulee aiheuttamaan keskustelua. Nimittäin “Osa yliopistoista profiloituu kansainvälisesti korkeatasoisina tutkimusyliopistoina.” Tämähän lienee jo nyt tosiasia, mutta virallisesti korkeakoulujärjestelmä ei tunnusta sitä. Nähtäväksi jää säilyykö moinen linjaus KESUssa myös lausuntokierroksen jälkeen."

Oululaiset näyttävät olevan aktiivisia bloggareita. Oulun lyseon rehtorin blogi on kaksikielinen, suomi-englanti.

Jos jätin mainitsematta jonkun rehtorin, se ei ole tahallista. Systemaattista rehtorien blogien hakua en ole edes yrittänyt tehdä. Olin tekemässä normaalia Google-hakua termein "koulutus ja tutkimus 2007-2012". Kolmantena osumana oli Rehtorin blogin arkistosta aihetta käsittelevä kirjoitus. Mikä meitä ohjaa: G