Kone, joka muutti maailman

Erinomainen amerikkalainen tv-dokumentti tietokoneistumisen historiasta vuodelta 1992. Alkuperäinen dokumentti on digitoitu VHS-nauhoilta. Jälki ihan kelvollista ja ääni erittäin laadukas. Sarja on 5-osainen jokaisen osan kestäessä noin 60 minuuttia. Ohjelmasarja perustuu kirjaan Dream Machine: Exploring the Computer Age. Tilasinkin kirjan Amazonilta käytettynä varsinkin kun digitoitua dokumenttisarjaa ei ainakaan vielä ole vedetty tekijänoikeusongelmien takia netistä. Kirjaston virkailijoiden yleissivistykseen kuuluvaa kamaa – ainakin näin kesän aikana..

Juha Hakala ja uusi vapaakappalelaki

Uusin KIDE-lehti on teemoitettu muistille. Lehdessä etsitään vastauksia siihen, ”mikä on kirjaston rooli ja merkitys kansankunnan muistin säilyttäjänä, miksi politiikassa muistellaan pahalla, mihin on tallennettu organisaation muisti, mikä merkitys muistelulla on ikäihmisille ja miten saada pohjoisen muistot takaisin Lappiin.”

Juha Hakalan, Kansalliskirjaston kehittämisjohtaja, mielenkiintoisessa haastattelussa uusi vapaakappalelaki eli laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä avautuu ja konkretisoituu aivan uudella tavalla. Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva pakinoi aiheesta arkistolaitos hävittäjänä ja säilyttäjänä.

Lehdessä on paljon muutakin kuivasta tieteellisestä tekstistä virkistävästi poikkeavaa, mutta akateemisestikin antoisaa luettavaa. Kesälukemiseksikin sopivaa.

Google Book Search: The Good, the Bad, & the Ugly

Hyvä, paha ja vielä ruma. Sanat ovat Campus technology -lehden pitkästä Google-artikkelista.
Dian Schaffhauser, "Google Book Search: The Good, the Bad, & the Ugly," Campus Technology, 1/1/2008, http://www.campustechnology.com/article.aspx?aid=57064
Lehti on saatavissa Free E- Journals –palvelusta.

Artikkeli keskittyy massadigitoinnin tilanteeseen Kalifornian yliopistossa (UC). Sen valtava kirjastolaitos on sijoittunut 10 kampukselle käsittäen yli 100 erillistä kirjastoa, kokoelmaluettelon (Melvyl) koon ollessa noin 34 miljoonaa nidettä. Yliopisto on Googlen ohella samanaikaisesti mukana vastaavissa Microsoftin ja Internet Archiven hankkeissa. Sopimus Googlen kanssa solmittiin heinäkuussa 2006. Sopimus sisältää 2.5 miljoonan kirjan digitoinnin kuudessa vuodessa eli noin 420.000 kirjaa vuodessa. Kirjastolaitos on sitoutunut toimittamaan yhtiölle 3.000 kirjaa päivässä. Selektiivisyyteen skannaukseen kirjoja valittaessa ei juuri pystytä. Hylly hyllyltä kirjat pakataan päivittäin Googlelle toimitettavaksi. Public domain –kirjoja ei ennätetä erikseen poimimaan, ei myöskään arvioimaan asiakkaiden mahdollisia tarpeita. Kirjat menevät vielä lainausprosessin läpi, vaikka Googlella ei UC:n kirjastokorttia olekaan. Kirjaston väki ei tiedä eikä suostu kertomaan sitä, minne skannattavat kirjat lainaustiskin jälkeen joutuvat.

Google-hanke ei ole ensimmäinen digitointiin liittyvä toimi UC:ssa, toteaa Robin Chandler. Hän on toiminut 7 vuoden ajan UC:n digitaalisen kirjaston (California Digital Library, CDL) johtajana. Calisphere on yliopiston palvelu sen omista ja alueen museoiden kokoelmista digitoituihin aineistoihin: valokuviin, dokumentteihin, sanomalehtiin, sarjakuva-aineistoihin, taidemaalauksiin, mainoksiin jne. Digitaalisen kirjaston ytimen Kaliforniassa muodostaa the Online Archive of California(OAC), joka sisältää erillisen haettavan tietokannan primaariaineistoihin ja niiden digitaalisiin kopioihin. Tietokanta sisältää mm. kirjeitä, päiväkirjoja, juridisia dokumentteja, digitoituja äänitteitä ja historiallisia artefakteja sekä paljon muuta. Chandler myöntää artikkelissa viitatussa podcast-haastattelussa, ettei UC:ssa ole vielä tehty päätöksiä miten Googlen ja Microsoftin digitoimia kirjoja yliopistossa hyödynnettäisiin. Lupa niiden kampuskäyttöön on olemassa.

Arvata saattaa mitä tutkijat miettivät ollessaan/joutuessaan mukaan yliopiston omiin sekä sittemmin Microsoftin, Internet Archiven ja lopulta Googlen digitointihankkeisiin.

Artikkeliin on haastateltu useiden IT-alan yritysten edustajia, koska Google ja Microsoft ovat hyvin vaiteliaita teknisistä yksityiskohdista. Massiivisten datamäärien tallennusta ja niistä tapahtuvaa nopeaa tiedonhakua on analysoinut alan erikoisfirma, digitointiin liittyvistä tekstintunnistuksen (OCR) ongelmista puhuu samaten alan yritys, kuten myös valtavia määriä sisältävien kuvatiedostojen kompressoinnista ja kuvatiedostoihin liittyvistä metadatan lisäämisen ja tiedonhaun ongelmista. Kirtas Technologies toimittaa omien sanojensa mukaan maailman nopeinta digitointiin liittyvää järjestelmää The APT BookScan 2400 Gold. Tuote maksaa 100.000 – 175.000$ (70.000 – 120.000 €) kameroineen. Laitteiston kapasiteetti on skannata tunnissa noin 8 keskimäärin 300-sivuista kirjaa. Yhtiön edustaja kertoo tietävänsä miten Googlella skannauksessa ja digitoinnissa toimitaan, mutta ei voi kertoa siitä tarkemmin. Hän kuitenkin paljastaa, ettei hakukoneyhtiössä ole luotu nopeampaa järjestelmää.

Internet Archive –hankkeen kokemuksista UC:stä kerrotaan, että vuoden skannausten määrä oli vain noin 33.000 nidettä. Google ja Microsoft eivät ole luovuttaneet kyseisiä lukuja. Skannaukseen valituista kirjoista noin kolmannes oli lisäksi jouduttu “hylkäämään” paperin haurauden tai teksti- ja muiden sivujen epäsopivan koon vuoksi. Epäillä voikin voiko Googlen onnistumisprosentti olla kovin erilainen.

Kirstasin edustaja korostaa skannauksen ja digitoinnin käsitteellisiä eroja. Digitointi on keskeistä, ei skannaus. Skannauksen jälkeen kirjaa joutuu digitointiprosessiin, joka käsittää monia vaiheita: kirjan värisivujen konvertoinnin musta-valkosivuiksi, sivupohjien siistimisen, kirjasinkokojen konvertoinnin, kirjan koon muuntamisen painatustarpeisiin, digitoidun sisällön muuttamisen toisiin tiedostomuotoihin (online lukemiseen, PDF-katseluun).

Viiden vuoden päästä (Google) Book Search näyttänee aivan toisenlaiselta. Nyt on tavoitteena hallita suunnattomia volyymeja eli kirjamääriä ja datamääriä. Juridiset kysymykset on silloin jo ratkottu ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset hoidettu, standardeista päätetty ja teknologiat laajemmin käytössä.

Googlen kanssa sängyssä - kirjastotkin

Raflaavan vertauksen heittää Michiganin yliopiston kirjastojen johtaja, professori Paul Courant vastikään aloittamassaan blogissaan Au Courant kritisoiden niitä asenteita, joita Googlen massadigitointihankkeissa olevia kirjastoja kohtaan osoitetaan

Ansiokkaan akateemisen uran tehnyt Courant puolustelee ja perustelee yliopistonsa ja kirjastonsa massadigitointihanketta Googlen kanssa. Neljän vuoden päästä urakka olisi valmis ja 7 miljoonaa nidettä kirjaston kokoelmista olisi skannattu.

Courant tuo esiin nettisukupolven opiskelijoiden mediakäyttäytymisen ja tarpeen saada kaikki ja heti - netistä. Digitoidut aineistot muuttavat tieteellisen tutkimuksen perinteisiä prosesseja. Massadigitointihanke on sinällään tärkeä kokeilu siitä, miten vanhoja painettuja tutkimuskirjallisuuden kokoelmia käytetään digitoituna. Courant korostaa taloudellista näkökulmaa massadigitoinnin taustalla. Googlen digitointityö ei maksa kirjastolle mitään kirjaston saadessa hankkeessa myös oman digitaalisen kopion kirjoistaan ikuiseen käyttöön. Kirjastoluettelon kautta kaikki digitoidut kirjat ovat tiedonhakijoiden saavutettavissa ja kokotekstit käytettävissä tekijänoikeuslain niin salliessa. Massadigitoinnissa syntyvät kymmenet miljoonat sähköiset kirjat eivät jää Googlen valvontaan, vaan perinteinen kirjastolaitos tarjoaa myös niihin pääsyn nyt ja tulevaisuudessa. Open Content Alliance -hankkeessa, jossa ei mennä petiin Googlen kanssa, kirjastot maksavat tuhansia taaloja (30$/kirja) digitointimäärien jäädessä kymmeniin tuhansiin niteisiin.

Library Journal uutisoi myös Courantin voimakkaan esiintulon maanantain 12. marraskuuta artikkelisssaan. Lokakuun 22. päivä The New York Times -lehti päivitti nettiuutisessaan johtavien kirjastojen ja kirjastoryhmittymien sijoittumiset massadigitoinnin asemasodassa.
Media herkistynee entisestään vuodenvaihteessa. On ennusteltu, että syytökset Googlen tekijänoikeuslakien rikkomisesta tulisivat tuomioistuinkäsittelyyn heti alkuvuodesta 2008.

Jäämmekin seuraamaan päteekö Paul Courantin ajatelma vastaisuudessakin - mieluummin sängyssä Googlen kanssa kuin nukkua yksin.

Mikkeli - digitoinnin pääkaupunki

Otsikko on lainaus ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin puheenvuorosta kirjastonjohtajien neuvottelupäiviltä Mikkelistä 24.-25.lokakuuta 2007. Esityskalvot. Päivien pääteema oli/on Kirjasto digitaalisessa maailmassa. Ekholmin puheenvuoro "Onko kansakunnalla sellainen kirjastolaitos, jonka se ansaitsee?" pani monet tosipohdintaan. Uteliaana odotamme myös hänen piakkoin ilmestyvää toista uusisuomikolumniaan.

Ennustamattomuus, epäjatkuvuus on kirjastojen tätä päivää. Kirjastojen merkitys on hukassa - kirjastolaisiltakin. Tuottavuusohjelma ei ryömi, se hyppää. Kirjastojen verkostolla on merkitys, ei enää yksittäisellä kirjastolla. Alberto Manguel ajatuksineen on koskettanut myös Kai Ekholmia. Kirjastoilla on edessään iso imagokampanja, jolla kirjastoille palautetaan se arvo mikä niille kuuluu. Nattens bibliotek pitäisi kuulua jokaisen kirjastolaisen yöpöydälle. Kirjastot ovat ihmiskunnan keino jatkaa älyllistä elämää. Kirjastot keskeinen osa ihmiskunnan säilymishistoriaa. Kirjasto ei saa jäädä analogiseen loukkuun British Libraryn tapaan.

Yhtenäinen/yhteinen kansallinen kirjastojärjestelmä tarvitaan ja sillä on iso hintalappu. Tarkentavaan kysymykseen siitä, mistä edellä mainitussa olisi kysymys, Ekholm vastasi: yhteinen rajapinta asiakkaisiin 10 vuodessa.

Mikkeli - digitoinnin pääkaupunki. Kyllä, Suomessa. Tutustumiskäynti Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevaan mikrokuvaus-, konservointi- ja digitointilaitokseen vahvisti tämän näkemyksen.

i2010: Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto

Parlamenttimme päätöslauselma 27. syyskuuta 2007 aloitteesta "i2010: Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto" (2006/2040(INI) on luettavissa esimerkiksi suomeksi tässä osoitteessa

Periaatelinjaukset on lyöty pöytään - ei ole jätetty pöydälle. Kansallisen tason kirjastoyhteistyön ohella periaatelinjaukset sisältävät aloitteita myös alueellisen tason kirjastoyhteistyölle - yli kirjastosektorirajojen. Kiitos Suomen EDC-yhteisölle päätöslauselman nopeasta levittämisestä.

Digitointihan on keskeisenä sisältönä Mikkelin kirjastonjohtajapäivillä 24.-25.10.2007.