Google-sukupolvi (vuoden 1993 jälkeen syntyneet) on tottunut tietokoneisiin, luottavat hakukoneisiin, katselevat mieluummin kuin lukevat – eivätkä omaa kriittistä ja analyyttistä informaatiolukutaitoa. British Libraryn ja JISCin tukema raportti
Information Behaviour of the Researcher of the Future kuvaa tämän nettisukupolven käyttäytymistä. Raportissa referoidaan myös CIBERin (Centre for Information Behaviour and the Evaluation of Research) tutkimuksia, joissa on seurattu nykytutkijoiden digitaalista käyttäymistä seuraamalla logitiedostoista, kuinka he käyttävät e-lehtiä, tietokantoja, e-kirjoja sekä tutkimuksen portaaleja digitaalissa kirjastoissa.
Tutkimusten tulokset ovat kirjastojen kannalta hyvin tärkeitä. Kirjastojen tulisi lopettaa käyttötilastojen ja e-julkaisujen lataustilastojen syynäily ja seurata tarkemmin ja lähempää asiakkaidensa todellista käyttäytymistä tiedonhankinnassa.
Logitiedostot kertovat, että tutkijat ovat siirtyneet aktiiviseen selailuun lukemisen sijasta. Verkkolehti ja ekirjasivuilla viivytään hyvin lyhyen aikaa, muutamia minuutteja. Opiskelijoille kirjastojen sivustot näyttäytyvät usein organisaationäkymänä eivätkä ne rakenna yhteyttä sisältöpohjaisiin tiedonlähdenäkymiin. Myönteinen asenne informaatiolukutaitoon ei ole siirtynyt opettajilta Google-sukupolvelle. Kirjastojen läsnäolo opiskelijoiden ja nuorten omissa virtuaalisissa yhteisöissä on tarkkaan harkittava. Onko kirjasto hyödyllinen ja tarpeellinen nuorille noilla foorumeilla. CIBERin pohdiskeluissa kirjastoyhteisön pitäisi olla huolissaan ekirjan tulosta eikä soiaalisesta webistä.
Superbook projekti on CIBERin uusi hanke.
What might the information environment be like in 2017? kysyy raportti.
Raportti nostaa todennäköisiä kehitystrendejä esiin:
A unified web culture Kaikki ikäpolvet tulevat olemaan netissä ja netti on arkipäivää useimmissa kodeissa.
The inexorable rise of the e-bookEkirjan tulo on väistämätön. Oleellista ei ole se, miten julkaiseminen tapahtuu, vaan miten julkaisuihin päästään, miten access on järjestetty.
More content explosionsKirjaston tulisi jo valmistautua siihen tilanteeseen, kun kaikki tieteellinen aineisto on saatavissa tutkijan/käyttäjän omalta päätteeltä. Tämä on uhka ja mahdollisuus kirjastoille. Käyttäjien tuottamat sisällöt kasvavat paljon nopeammin kuin kirjaston lisensoimat tietoaineistot.
Emerging forms of scholarship and publicationTutkijat julkaisevat töidensä versioita entistä enemmän ei-perinteisillä tavoilla julkaisuarkistoissa, blogeissa, wikeissä ja henkilökohtaisilla webbisivuillaan. Vertaisarviointi hakee uusia muotoja. Online-pohjainen yhteistyö lisääntyy. Pysyykö kirjasto tämän kehityksen perässä? Miten onnistuu arkistointi ja versioinnin hallinta kirjastoissa? Digitaaliset dokumentit ilmestyvät ja pian taas häviävät. Koko tiedeyhteisöä koskettaa haaste, kuinka hyödyntää netin interaktiiviset mediat ja kuitenkin säilyttää tieteellisen julkaisemisen luotettavuus (”how to take advantage of new interactive media while still protecting the integrity of scholarly media”).
Virtual forms of publicationVirtuaaliyhteisöt (Second Life jne.) tuottavat palveluja jäsenilleen. Monet näkevät pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan tämän kaltaisissa yhteisöissä myös virtuaalisessa julkaisemisessa. Virtuaalisen tutkimustoiminnan kannalta niiden relevanttius on siinä, että ne indikoivat uusia muotoja sisällön tuottajien ja kuluttajien välille online-maailmassa. On mahdotonta arvioida mihin tämä kehitys vielä johtaa.
The semantic webSemanttinen weppi tulee lähimmän viiden vuoden aikana antamaan näyttöjä mahdollisuuksistaan tiedonhaussa. Se tulee luomaan johtaville tutkimuskirjastoille täysin uusia aktiviteetin muotoja esimerkiksi reaaliaikaisessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan jakamisessa netissä.
What are the implications for `information experts’? kysyy raportti edellä olevin sitaatein.
Raportin mukaan ainoa tehokas strategia on tiiviimpi integroituminen kirjastosisältöjen ja kaupallisten hakukoneiden kesken. Kirjastojen nettipalvelujen tulee olla näkyvämpiä ja ne tulee avata hakukoneille. Kirjastojen ei kannata kuvitella olevansa se ainoa oikea yhden luukun palvelu. Tulee hyväksyä se tosiasia, että kirjaston tietoaineistoista suurta osaa käytettään hyvin vähän tai ei lainkaan.
Yksinkertaisuutta kirjastopalvelujen tarjontaan. Tutkijoillakin on hyvin rajoittuneet tiedot monista kirjaston tarjoamista palveluista. Kirjastojen kalliit ja arvokkaat tietosisällöt tulee tarjota standardoitujen ja helppokäyttöisten käyttöliittymien kautta tutkijoille. Nykytilanteessa palvelujen käytön monimutkaisuus on valtavaa. Onko kirjastoissa myös omahyväisyyttä?
Raportti viestittää tutkimuskirjastoille, että tulevaisuus on nyt – ei 10 vuoden päässä. Kirjastojen palvelujärjestelmät tulee suunnitella nykyisten virtuaalitutkijoiden todellisen käyttäytymisen ympärille. Kirjastojen rooli e-tieteen markkinoilla marginalisoituu nykyisestä.
Kirjastojen mahdollisuudet ovat oman osaamisensa markkinoinnissa. Niillä on turvallinen ja arvovaltainen rooli informaatiomarkkinoilla. Informaatiolukutaidon valmennuksessa on todellinen tehtäväalue kirjastoille. Kustantajat ja julkaisijat hallitsevat markkinoinnin kirjastoja paremmin. Kirjastojen tuleekin harkita strategista kumppanuutta. Kirjastojen tulee lisätä e-kuluttaja-ystävällisyyttään - vähentää tylsyyttään ja älykkö-rooliaan. E-kirjojen tulo on haaste kirjastoille ja sen kumppanuudelle kustantajien kanssa. E-kirja lisää kirjaston ja sen asiakkaan etäisyyttä, mutta lähentää asiakasta kustantajaan. Kustantajat ovat havainneet, että (kirjastojen) asiakkaiden valmius maksaa e-julkaisuista on kasvanut. Kirjastojen pitää olla entistä enemmän kiinnostuneita asiakkaistaan ja heidän toiveistaan.
Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina (1995) komissio antoi eurotietokeskuksille käyttöoikeuden Celex-tietokantaan, josta tiedonhaun ammattilaiset eli informaatikot hakivat EU-säädöksiä kokoteksteinä. Kyseessä oli taitolaji, jota nokialaisetkin arvostivat – eihän yhtiöllä ollut Celexin käyttäjätunnuksia. 
