Yliopistojen ranking

Yliopistoja rankkaa muun muassa kolme jo nimeä saanutta nettipalvelua: Shanghain lista, Webometrics ja The world university rankings.

Palvelut eroavat toisistaan käyttämiensä listausmenetelmien suhteen. Shanghain listaa on leimannut, suhteettomastikin, Nobel-palkinnot, joiden painoarvo listan mittaristossa on 10 prosenttia. Webometrics korostaa tieteellisen julkaisemisen ohella yleensäkin yliopiston nettinäkyvyyttä. The world university rankings on Times Higher –lehden palvelu tuoden omaleimaisesti rankkeeraukseen mukaan opiskelija/opettaja-suhdeluvun. Onko kyse kuluttajansuojasta vai vastuun kiertämisestä, kun Shanghain lista julkaisee palvelustaan vastuuvapauslausekkeen.

Helsingin yliopisto listautuu luonnollisesti kaikissa palveluissa.


Yliopistotutkijat eivät juuri arvosta näitä listoja. Yliopistojen hallinto lienee niistä kuitenkin kiinnostunut. Alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä valtioneuvoston kansliasta esittikin korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivillä Jyväskylässä viime vuoden marraskuussa viereisen kalvon, jonka tiedot ovat Shanghain listalta. Hänen koko kalvoesitys on selattavissa täällä. Webometrics lienee esitelty myös Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle. Valtaosa Suomen korkeakouluista mahtuukin palvelun 4000 listatun oppilaitoksen listaan.

Webometrics tarjoaa yliopistolistauksen ohella listattuna myös maailman 200 näkyvintä julkaisuarkistoa – institutional repositories. Julkaisuarkistojen listalle on Suomesta päässyt kolme palvelua: Helsingin yliopiston Ethesis-palvelu, Kansalliskirjaston Doria-palvelu sekä Viikin tiedekirjasto. Doria-palvelua kutsutaan sen ”oikealla” nimellä eli DSpace-palveluksi. Viikin tiedekirjasto kehysorganisaationa on mainittu palvelussa, vaikka virheellinen URL ei viittaa sen kummemmin DViikki-palveluunkaan.

Yliopistojen mittaus on tullut jäädäkseen. Nauraminen on loppunut?

Semanttinen web kansalliseksi voimavaraksi

FinnONTO-hanke on ollut Eero Hyvösen tutkimusryhmän Semantic Computing Research Group (SeCo), http://www.seco.tkk.fi/ keskeisiä mittavia viime vuosien ponnistuksia. Tammikuun lopulla järjestetty hankkeen tulosten esittelyseminaari on jo mennyt, mutta tilaisuuden esittelymateriaali ei hetikään vanhene.

Tutkimusryhmän mottona on: “Making computers and the web more intelligent and interoperable!”

Ryhmän semanttisen webin sovelluksista ja demoista osa lienee jo tuttuja: CultureSampo, MuseumFinland, Opas, Opintie, Orava, Promoottori, HealthFinland,Temp-O-Map, GeoSearch. Näistä Opas liittyy kirjastomaailmaan ja tunnetaan paremmin Kysy kirjastonhoitajalta –palveluna.

FinnONTO hankkeen toi esille myös Tietolinja-lehti numerossaan 1/2007, jolloin lehden saatesanoissa Laila Heineman totesi: ”Yleisen suomalaisen ontologian, eli YSOn, ensimmäinen versio on saatu nyt julkaistua yli kolmen vuoden rankan työn jälkeen. Sitä kehittänyt FinnONTO-projekti palkittiin TEKESin FENIX-ohjelman loppuseminaarissa parhaana projektina kategoriassa "tietämyksen hallinta". Tästä työstä kirjoittavat ontologiaa ja ONKI-palvelinta kehittäneet SeCo-tutkimusryhmän jäsenet." Saatesanat viittasivat allaolevaan artikkeliin lehdessä:

Yleinen suomalainen ontologia YSO - kohti suomalaista semanttista webiä
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071264
Eero Hyvönen, Katri Seppälä, Kim Viljanen ja Matias Frosterus

Graduja, ja väitöksiäkin, on alkanut parin viime vuoden aikana tulla lähinnä Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksilta:
* Käyttäjäkeskeinen moninäkymähaku semanttisessa portaalissa, Osma Suominen, HY, 2008
* Semanttinen tiedonhaku, Jussi Heinonen, HY, 2007
* Tekstidokumenttien automaattinen ontologiaperustainen annotointi, Olli Alm, HY, 2007
* Semanttinen web ja sukututkimus, Myllynen, Jenni, JY, 2007

Tietoviikko selosti aihetta pitkässä, mielenkiintoisessa jutussaan Semanttinen web on jo täällä [Jouni Junkkaala 19.2.2008, 17:58]

Lapin Kansa julkaisi myös aiheesta artikkelimme alakerrassaan tammikuun lopulla.

Lapin yliopiston tuleva asema

Uutisen kärki: "Lapin yliopisto itsenäinen". "Lapin yliopisto ei ole uhattuna". Kuka, mikä on/on ollut uhkaamassa? Oulun yliopisto? Opetusministeriön uhka poistaa koko yksikkö yliopistojen kartalta? Merkitseekö itsenäinen myös yksinäistä? Onko yksinäisyys uhka tai riski? Onko Lapin yliopiston koko nykyisellään riittävän suuri?

Opetusministeriö valmistelee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosiksi 2008–2011. Ministeriön perjantainen (15.2.) tiedote kertoo, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2012 nykyistä vähemmän, ne ovat taloudellisesti vahvempia ja että yksiköt tulevat olemaan nykyistä suurempia.

Yliopistoja tulisi olemaan enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18. Tämän verkon sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla olisi 4-5 strategista liittoumaa.

Suuntaviivat esitellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille 7.3.2008.

Miettimään jää mikä rooli Lapin korkeakoulu -konsernilla tulee loppujen lopuksi olemaan? Onko yliopistostatuksen menettäminen ollut uhan alla? Olisiko Lapin korkeakoulu -konsernin sisällä perinteistä, suomalaista yliopistoa. Onko opetusministeriölle kylliksi se, että taideyliopistojen määrää vähennetään yksiköitä yhdistämällä? Viiteentoista ei päästä pelkästään taideyliopistoja karsimalla. Mitä muuta?

Lapin korkeakoulukirjasto -yksikkö on pitänyt sisällään linjauksen yliopiston kirjastojen (2 erillistä hallinnollista yksikköä) ja läänin kahden ammattikorkeakoulukirjaston yhteistyön tiivistämisestä hallinnollisestikin. Kuuluisiko yksikkö jatkossa yliopistokirjastojen sektorille vai amk-kirjastojen sektorille vai peräti erikoiskirjastojen sektorille?

Suomeen 4-5 huippuyliopistoa

Korkeakoulupolitiikkaan erikoistunut toimittaja Marjukka Liiten referoi Helsingin Sanomissa 1.2.2008 Sitran Antti Hautamäkeä mm. näin:

"Suomeen tulisi perustaa 4-5 tutkimuksen huippuyliopistoa, ehdottaa johtaja Antti Hautamäki Sitrasta.

Hautamäki on palannut kahden vuoden tutkimusvapaaltaan Yhdysvalloista, jossa hän tutustui muun muassa ympäristöteknologiaan ja huippuyliopistojen syntyyn."

Bloginpitäjä: Ja mitkähän nuo 4-5 huippuyliopistoa olisivat. Helsinkiin täytyy mahtua kaksi huippua - Helsingin yliopisto ja tuleva innovaatioyliopisto. Keskisessä Suomessa on niin totista yritystä tamperelaisten ja jyväskyläläisten kesken, että ihme olisi ellei kolmen yliopistotasoisen yksikön voimin syntyisi huippua. Entä minne ne pari jäljellä olevaa huippua? Itä-Suomen yliopisto Kuopion ja Joensuun kesken tuntuu kookkaalta koalitiolta, mutta riittääkö se Turun seudun korkeakoulujen pyrkimyksille ja akateemisille perinteille. Epäilyttää. Mitä jää Oululle käteen? Lapin yliopiston kanssa se kattaisi puolet Suomesta, mutta riittääkö liittoutuminen paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa pistesijoille pääsemiseen?

"Sitra julkisti torstaina kirjan Kestävä innovointi - innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä, jonka Hautamäki laati toimiessaan vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä."

Bloginpitäjä: Suomessa on selvästi jo olemassa Berkeley-mafia, joka sikäläisin opein toteuttaa korkeakoulupolitiikkaa Suomessa :-) Hautamäen lisäksi porukkaan kuulunevat Pekka Himanen ja Jukka Kemppinen.

"Hautamäen mukaan lisärahoitusta ei enää kannattaisi panna teknologiaan vaan yliopistojen kehittämiseen...Kalifornian mallin mukaan Suomessa voisi Hautamäen mielestä olla eri roolin omaavia yliopistoja. Muutama keskittyisi laaja-alaisesti tieteeseen ja muutama erikoistuisi opetukseen tai toimisi kampuksena. Loput olisivat lähinnä ammattikorkeakouluja. "

Bloginpitäjä: Viisaan tuntuinen, riskitön pitkän tähtäimen strategia. "Maakunnallisten" korkeakoulujen asemaa jää miettimään. Puolenkymmenen kansainvälisen tutkimusyliopiston rinnalla voinee elää muutama maakunnallinen tutkimuskorkeakoulukin profiloituneena hyvin tarkoin rajatuille tutkimusalueille. Vertaa Lapin yliopiston suunnitelmat Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista. Maakuntakorkeakoulu-käsite on jo käytössä. Käsite voi osoittautua paljon ennakoivammaksi, kuin mitä milloinkaan oli tarkoitettu.

Tämän jutun kuva johtaja Antti Hautamäestä on lainattu
Sitran sivuilta.

Pienet yliopistot - pienet yliopistokirjastot?

Suomalaiset korkeakoulut hakevat ja varmistelevat asemiaan uusilla kumppanuuksilla, liittoutumilla ja alliansseilla. Nykytietoyhteiskunnan tapaan kaikki tapahtuu läpinäkyvästi ja näkyminen tapahtuu heti. OPM:n korkeakoulujen johdon kutsuseminaarien tunnelmista saa rehtoreiden blogeista nopeamman ja ytimekkäämmän kuvan kuin vanhan median uutisoinneista. Ikäänkuin olisi ollut paikalla.

Lapin yliopisto rakentaa uuden rehtorinsa johdolla uutta strategiaa, joka yrittää tähdätä vuoteen 2020. Strategian laadinta tapahtuu myös tilaisuuksissa, jonne vartavasten pyydetään kansalaisia/vaikuttajia mukaan. Viimeisin avoimien ovien päivä oli viikko sitten vanhassa Suomessa, maan teollisuusytimessä eli Kemi-Torniossa.

Kolmikymmenvuotisen sodan lopputuloksena maassa on olemassa Lapin yliopisto, jonka erääksi ominaispiirteeksi mainitaan monitieteisyyden ohella tiede- ja taideyliopiston kombinaatio.

OPM:n kesuluonnos (Koulutus ja tutkimus 2007-2012) lanseeraa muun muassa koepallon, että osa maamme yliopistoista tulisi jatkossa(kin) olemaan kansainvälisen tason tutkimusyliopistoja. Ketkä tuossa joukossa tulisivat olemaan? Kaikki nykyiset kaksikymmentäkö. British Councilin (suomalais)arviossa maassamme olisi tuolloin korkeakouluja kaikkiaan puolet nykyisestä määrästä. Lapin yliopiston peruskysymyksiä ovat mm. kenen kanssa liittoutua. Läänin 2 (!?) omaa ammattikorkeakoulua ovat lähimmät kumppanit. Mikä niiden lisäarvo olisi pohjoisen läänin kv-tutkimusyliopistolle? Riittävätkö "arktisuus" ja "matkailututkimus" tekemään LY:stä kansainvälisen tutkimusyliopiston? Miten käy "vanhoille" tiedekunnille? Entä tutkimuksen "vapaudelle"? Onko olemassa jatkossa omaa sarjaa kansallisille tutkimusyliopistoille. Snellmankaan ei ole enää vastaamassa kysymykseen. Onko Pohjois-Suomen yliopisto (ml Oulun yo)lopullisesti haudattu strateginen liittoumavalinta.

Kemiläinen (korkeakoulutettu) yrittäjävaikuttaja totesi ytimekkäästi, että Lapin yliopiston strategia 2020 on onnistunut, jos Lapin yliopisto on olemassa vuonna 2020. Hän toivoi, että olisi.

Yliopistokirjastojen maailmassa Suomessa haetaan selvästi samaan tapaan asemia ja yhteistyönäkökulman tilalle ja ohi on nousemassa oman yliopiston asemien turvaaminen. Miniyliopistokirjastoilla ei siellä paljon vaikutusvaltaa ole. Suuret yliopistokirjastot pyörittävät keskeisiä konsortioita ja niiden päätöksentekoelimiä. Valmistelevien virkamiesten kuulee jopa sanovan, että "muistattehan pitää pientenkin kirjastojen asema mielessä". Euroopanunionimainen nopea päätöksenteko on tullut mukaan kirjastojenkin toimintaan. Rahoituspäätöksille tuodaan pöydälle vaihtoehtoisia ehdotuksia, jotka runnotaan samassa kokouksessa läpi. Kansalliskirjastolla on oma sisäinen kuristusohjelma meneillään, joka ei voi olla vaikuttamatta konsortioiden ja neuvostojen päätöksiin. Onkohan Euroopan unionillakaan yhtä paljon kirjastoalan organisoitumia kuin on suomalaisessa kirjastokentässä. Osittain samoja ihmisiä istuu seurojen, konsortioiden, neuvostojen jne-elimissä, joita kutakin on 2-4 kappalein eli kullekin kirjastosektorille omansa. Obs! Huomio!

Verkkoyhteiskunnassa voi vaikuttaa ajatuksillaan ja tuntemuksillaan sentään täällä verkossa, kun kaikki on nykyään niin läpinäkyvää ja perinteisissä kokouksissa ei ole kuin yksi ääni kullakin yksilöllä - jos on sitä ääntäkään varsinkaan meillä pienillä.

Barents library conference (BLC), September 5-7, 2007

Location: Kirkenes, Norwegian Coastal Voyage ship M/S Trollfjord, Vadsø

Pohjoiskalotin kirjastoyhteistyön juuret ulottuvat ainakin 1970-luvun alkuun ja kirjailija/kirjastonjohtaja Jorma Eton aikakauteen. Sittemmin yhteistyö on laajentunut alueellisesti ja nykyään kokoonnutaankin Barentsin alueen tunnuksin. Sisällöllisesti yhteistyö on tullut kattamaan kaikki muistiorganisaatiot. Museot ja arkistot ovat olleet jo vuosia yhteistyössä mukana.

Tämän vuotinen konferenssi tapahtui kolmessa eri paikassa: ohjelmaa oli Kirkkoniemessä, Hurtigruten-laivalla sekä Vesisaaressa. Ohjelman esitykset tulevat aikanaan konferenssin sivustoille.

Laivalla puhuttiin politiikkaa. Norjan ulkoministeriön sinällään erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron Norjan ja Venäjän välisistä poliittisista railoista ylitti ja ohitti Hilde Korsæthin ja Dmitrij Isjtsjenkon herkistyttävä From Vardø with love –dokumenttifilmi. Me suurten ikäluokkien edustajat olimme myytyjä. Kuvasihan se meidän lapsuus- ja nuoruusvuosia ja vesisaarelaisten ja muurmanskilaisten muusikoiden välistä aitoa yhteydenpitoa ja ystävyyttä kylmän sodan aikana. Dokumentissa on kovasti pilkettä silmäkulmassa Lenininkin iskiessä useamman kerran silmää.

Konferenssin kulttuurihistoriallinen anti oli melkoinen sellaisten pohjoiskalotin ikonien esiintyessä kuin kirjailija Bengt Pohjonen Norrbottenista ja historiantutkija Einar Niemi Tromssasta. Ikoniksi pyrkiviä edusti tornionjokilaaksolainen kirjailija Päivi Laakso. Me suomalaisetkin kyllä hytkyimme naurusta ja hakkasimme kädet helliksi ihastellessamme hänen groteskia esitystään.

Roger Jøsevold Norjan kansalliskirjastosta puhui teemasta The Digital National Library of Norway. Poimintoja esityksestä: "The national library will digitise all collections. From A to Z, thematically, on demand. Content, July 2007: 155.000 newspapers, 290.000 pictures, 20.000 books, 570 hours moving img, 4.000 hours of music, 5.000 posters, 125.000 hours of radio, 1.000 ephemera."

Jon Birger Østby, Director, ABM. Esitys "Library Reform 2014, and Cultural Heritage for all: On digitisation, digital preservation and digital dissemination in the archive, library, and museum sector" käsitteli ABM:n tuoretta julkaisua Library reform 2014

Yhtä mielenkiintoinen kuin oli Østby esitys ja edellä mainittu 2-osainen julkaisu, on kuitenkin itse ABM, Statens senter for arkiv, bibliotek og museum. Muistiorganisaatioiden yhteistyö näyttää olevan organisoidumpaa Norjassa kuin meillä Suomessa.

Yksittäisten kirjastojen puheenvuorot oli ripoteltu kolmeen eri pienryhmään, joihin 112-päinen osanottajajoukko, hajautui. Ryhmien käyttöön varattu aika oli aivan liian lyhyt. Kahden vuoden päästä Uumajassa 2009 kokoontuvalle konferenssille soisi terävämpää fokusta kirjastosisältöjen osalta.

Rehtorit blogaavat

Blogien lukeminen on joskus yhtä viihdyttävää kuin rupattelu työasioista kahvilla. Varsinkin kun avoimessa rupattelussa on oppilaitoksen rehtori. Huulenheitossa kuulee usein jollei uutisia niin ainakin human interest - asioita.

Ammattikorkeakoulujen rehtoreissa näyttää olevan useita bloggareita. Kun yksi aloittaa, toisten on tultava perässä?

Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori tulkitsee Rehtorin huoneessaan 21.6.2007 Rovaniemenkin seudun asioita. "Korkeakoulukenttä liikkuu - ja lujaa! ....Uusimpana merkittävänä liikahduksena ovat Rovaniemen alueen avaukset. Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Rovaniemen kaupunki suunnittelevat Rovaniemelle nykyistä huomattavasti vahvempaa korkeakoulukokonaisuutta......Toiseksi suuruus ei ole laadun ja toimivuuden tae. Toki jossakin Rovaniemellä ei ole kauhean suurta järkeä pitää yllä kahta rinnakkaista julkista palvelulaitosta. Sama traktori auraa saman kampusalueen väylät. Sama palkanlaskija voi laskea yliopistoprofessorin ja ammattikorkeakoulun yliopettajan palkat." Lue lisää.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Rehtorin blogi puhuu myös täyttä kirjastoasiaa: "FinELib 10 vuotta.....Juhlaseminaari pidettiin 29.5. ja sen ohjelmaan sisältyi myös ajankohtaista korkeakoulupolitiikkaa. Otsikolla “Rakennemuutos korkeakouluissa - montako korkeakoulua Suomessa on 2017″ puhunut opetusministeriön ylijohtaja spekuloi ja laskeskeli, että Suomessa on silloin noin 11 yliopistoa ja noin 15 ammattikorkeakoulua. Eli korkeakoulujen lukumäärän puoliintumisaika olisi noin 10 vuotta. Näin voisi hyvinkin olla." Katso ylijohtaja Karjalaisen esityskalvot.

Oulussa mennään samaan tahtiin kuin Rovaniemelläkin? OAMK:n rehtorin mukaan: "Maanantaina 4.6. Oulun kaupunginhallitus nimesi arvovaltaisen työryhmän tekemään ehdotuksia Oulun korkeakoulujen, so. yliopiston ja ammattikorkeakoulun kehittämiseksi. Taustalla on huoli Oulun kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Aloite työryhmän perustamisesta tuli Technopolis Oyj:n toimitusjohtajalta ja yliopiston rehtorilta. Korkeakoulusektorilla on tapahtumassa merkittäviä muutoksia ja Oulun on syytä olla kehityksessä mukana."

Rehtori kommentoi myös lausunnolla olevaa OPM:n kehittämissuunnitelmaa: "KESU-luonnokseen sisältyy yliopistoja koskeva linjaus, joka tulee aiheuttamaan keskustelua. Nimittäin “Osa yliopistoista profiloituu kansainvälisesti korkeatasoisina tutkimusyliopistoina.” Tämähän lienee jo nyt tosiasia, mutta virallisesti korkeakoulujärjestelmä ei tunnusta sitä. Nähtäväksi jää säilyykö moinen linjaus KESUssa myös lausuntokierroksen jälkeen."

Oululaiset näyttävät olevan aktiivisia bloggareita. Oulun lyseon rehtorin blogi on kaksikielinen, suomi-englanti.

Jos jätin mainitsematta jonkun rehtorin, se ei ole tahallista. Systemaattista rehtorien blogien hakua en ole edes yrittänyt tehdä. Olin tekemässä normaalia Google-hakua termein "koulutus ja tutkimus 2007-2012". Kolmantena osumana oli Rehtorin blogin arkistosta aihetta käsittelevä kirjoitus. Mikä meitä ohjaa: G

Etusivu uusiksi - Lapin kirjastoille yhteinen etusivu?

Muistelen aikaa, kun Oulussa ehdotettiin kaupungille ja yliopistolle yhteistä aloitusivua www-sivustoille. Ajatukselle yliopistolla ensin hymähdettiin. Kaupungin ajatukset tulivat ymmärretyiksi: yliopistollehan oli ehditty varata osoite oulu.fi. Luontevampaa suomalaisillekin lienee kuitenkin mennä kaupungin sivuille oulu.fi -sivun kautta kuin ouka.fiin.

Jyväskyläläiset kirjastot julkistivat äskettäin (2006:n puolella?) yhteisen etusivun Jyväskylän kirjastot. Etusivulta on linkki mm. alueen kirjastojen yhteiseen tiedonhakuportaaliin Keski-Suomen kirjastoporttiin. Keskeinen sisältö Jyväskylän kirjastoilla on linkityspalvelu alueen "aineistotietokantoihin", alueen kirjastojen tapahtumakalenteri, Jyväskylän tietopalvelustrategian (2003)jakelupalvelu sekä alueen kirjastojen yhteisten hankkeiden dokumenttien jakelu. Mielenkiintoinen, täysipainoinen ja houkutteleva sisältö.

Pitäisikö Lapinkin kirjastojen aloittaa näkyvämpi yhteinen tieto- ja palvelusisältöjensa verkkojakelu? Lääninhallituksen kirjastotiedote on mainio alku. Lapin kirjasto(t) on lanseerattu palvelunimenä jo ajat sitten maailmalle ja verkkomaailmalle. Pohjanportti-nimikin on jo varattu. Millä nimellä Lapin kirjastojen yhteisiä, laajempia sisältöpalveluita verkossa sitten markkinoitaisiinkaan?

ResourceShelf » Accepted Papers: First International Conference on Weblogs and Social Media

ResourceShelf » Accepted Papers: First International Conference on Weblogs and Social Media

Tämä referaatti on lähetetty tähän blogiin suoraan netistä. Alkuosa tulee siis blogiin näkyviin. Blogithan ovat olleet vakava ilmiö jo pitkään - ennen poliitikkojakin ;-)