Onko olemassa täydellistä romaania? Ei ole täydellistä eikä muihin kirjoihin nähden ylivertaista. Olli Jalosen 14 solmua Greenwichiin on minulle kuitenkin kirja, jonka heti haluaisin lukea uudestaan. Kirjassa tapahtuva matkanteko 0-pituuspiiriä pitkin herättää hetkessä kartografian lumon ja Google-karttojen kaipuun. Läppäriä, joka oli varustettu mokkulalla, raahasin koko lukuviikon (varsinaisesti 3 lukupäivää) mukanani etsien kirjan maantieteellisiä paikkoja. Kulttuurihistorialliset viittaukset, joita kirjassa riittää, hallitsin kutakuinkin ilman nettihakuja. Vintiltä löytynyt ikivanha lasten karttapallo oli lopulta paras apuväline lukemisessa. Vanhoja painettuja karttakirjoja tarvittiin myös.
Kirjasta ja kirjailijasta on jo kirjoitettu netissä runsaasti, joten en ala toistamaan ja referoimaan niitä. Kirjailijan hyvä haastattelu esimerkiksi MTV3:n sivuilta:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/arkistot/kulttuuri/2008/10/740131
Romaanin sisällön ja juonen riittävän ylimalkainen selostus samasta lähteestä:
http://www.mtv3.fi/helmi2005/klubi/nova.shtml/739406 Malttamattomille Otavan sivuilta tiivis video:
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/2008/fi_FI/14_solmua_greenwichiin/
Kun kirjaa oli lukematta 120 sivua eli noin kolmannes, minuun iski pelko ja epäluulo. Kestääkö kirja loppuun asti? Kantaako kartografian lumo lopuille sivuille? Lässähtääkö tekstin lopetus? Kirjan viimeisen virkkeen luettuani herkistyin sekä juonellisen lopun vuoksi että kirjailijan onnistumisen puolesta. Mietiskelin, että tämähän on täydellinen romaani.
Mikäli kartografia, tutkimusmatkailu ja löytöretkeily ei lukijaa lumoa, kirjasta löytyy myös jännitystä, purjehdusta, patikointia, ihmissuhdedraamaa, hitunen jopa seksiä, politiikkaa, luonnonsuojelua (Telluksen suojelua), paljon kulttuurihistoriallisia viittauksia, reportaasin ja tosi-tv:n luonnetta, osaamisen sekä yrittämisen ja huomioimisen korostusta. Ken niin haluaa nähdä, niin kirjahan on täyttä extriimiä. Kirjan "todenperäisyyttä" ei epäile hetkeäkään. Mielikuvituksen mahdollisen osuuden maantieteellisten kuvausten yhteydessä unohtaa ja kirjan ottaa todellakin reportaasina.
Keskusteluista olen jo lukenut toiveen kirjan filmatisoinnista. Niinpä. Toisaalta ekirjana olisi helppo ja halpa toteuttaa maantieteellisten paikkojen kuvallinen esitys. Toisaalta valtameripurjehdusten ja patikointien aikana tapahtuu niin paljon ja niin mielenkiintoista, avoimesti ja salassa, että elokuvallinen esitys olisi perusteltu.
Kirja on hyvin, hyvin kansainvälinen. Käännettynä valmis kirjamyynnin maailman valloitukseen?
Pekka Tarkan päätöstä odoteltaessa ehtinen lukaista vielä Juha Seppälän Paholaisen haarukan. Ennakkoasenteen olen jo itselleni valitettavasti luonut. Finlandia-kisassa ovat vastakkain mm. Jalosen globaalius ja nuorempien kirjailijoiden
"aluepoliittisuus". Viime vuoden palkitsemisessa nähtiin mihin aito aluepolitiikka johtaa. Toisaalta Jalosen nuoruus- ja miesnäkökulmaa vastassa ovat muissa kirjoissa myös vanhuuden ja naiseudun viisaat lähtökohdat. Greenwichissä on edelleen vahvasti mukana sekä mennyt maailma että nykyinen nettimaailma.
Kuka Finlandian tänä vuonna saaneekaan, Kotus-vetoomus kannattaa allekirjoittaa:
http://www.adressit.com/kotus_focis
Showing posts with label ebook. Show all posts
Showing posts with label ebook. Show all posts
Saturday, November 29, 2008
Friday, October 31, 2008
Google pääsee halvalla?
Viite:
Uutinen MicroPC.net:
http://mikropc.net/uutiset/index.jsp?categoryId=atk&day=20081029#w2008102913061913572
Google lepyttelee kustantajia 125 miljoonalla
- ke 29.10.2008 klo 13:06
Hakuyhtiö Google on päässyt sovintoon teoshaun tekijänoikeuskiistassa.
Kirjailijat ja kustantajat nostivat Googlea vastaan yhteiskanteen, jossa hakujättiä syytettiin tekijänoikeuksien rikkomisesta.
Sovintoratkaisun mukaan Google maksaa 125 miljoonaa dollaria jo nettiin siirretyistä teoksista.
Jatkossa Google saa jatkossa kopioida teoksia nettiin laillisesti, mutta se maksaa oikeuksien omistajille 63 prosenttia teoshakunsa tuloista.
Sovintoratkaisu on vielä hyväksytettävä tuomioistuimella.
Johanna Puustinen, Tietoviikko..
Uutisia myös www.tietoviikko.fi
Uutinen MicroPC.net:
http://mikropc.net/uutiset/index.jsp?categoryId=atk&day=20081029#w2008102913061913572
Google lepyttelee kustantajia 125 miljoonalla
- ke 29.10.2008 klo 13:06
Hakuyhtiö Google on päässyt sovintoon teoshaun tekijänoikeuskiistassa.
Kirjailijat ja kustantajat nostivat Googlea vastaan yhteiskanteen, jossa hakujättiä syytettiin tekijänoikeuksien rikkomisesta.
Sovintoratkaisun mukaan Google maksaa 125 miljoonaa dollaria jo nettiin siirretyistä teoksista.
Jatkossa Google saa jatkossa kopioida teoksia nettiin laillisesti, mutta se maksaa oikeuksien omistajille 63 prosenttia teoshakunsa tuloista.
Sovintoratkaisu on vielä hyväksytettävä tuomioistuimella.
Johanna Puustinen, Tietoviikko..
Uutisia myös www.tietoviikko.fi
Tuesday, April 29, 2008
Ajatuksia e-kirjaseminaarissa
Tampereen yliopiston kirjaston seminaari E-kirja – pannaanko pakettiin: miten hyödyntää e-kirjaa opetuksessa ja tutkimuksessa oli yleisömenestys.
Seminaariin kutsutut tutkijat olivat tietenkin e-aineistojen massakuluttajia. Myös professorit Mikko Lehtonen ja Liisa Tiittula.
Lehtonen on hurahtanut Ebraryn kokoelmiin. Hän on kerännyt kirjahyllyynsä 132 e-kirjaa. Professori kokee olevansa e-kirjojen kuluttajana kärkikaartia: kollegat eivät niitä juuri vielä tunne. Lehtonen uskoi olevansa innostunut myös Amazonin Kindlestä, jos sellaisen vain saisi käsiinsä.
Liisa Tiitula kieli- ja käännöstieteiden laitokselta oli luonnollisesti ihastunut e-kirjojen ja Ebraryn tarjoamiin mahdollisuuksiin hakea laajoista aineistoista. Tiitula korosti blaraamisen tärkeyttä tutkijalle myös e-kirjoissa.
Tampereella on kirjastossa työskennelty kovasti, jotta e-kirjat tulisivat tunnetuksi. Haasteita on edelleen edessä. E-kirjoja on saatu syötettyä myös kurssivaatimuksiin, jolloin ne kelpaavat opiskelijallekin ainakin hätävarana, jos mahdollinen painettu versio on varattuna.
On helppo yhtyä tamperelaisen kirjastonhoitajan sanoihin ”E-kirjat tulevat ja valloittavat”.
Seminaariin kutsutut tutkijat olivat tietenkin e-aineistojen massakuluttajia. Myös professorit Mikko Lehtonen ja Liisa Tiittula.
Lehtonen on hurahtanut Ebraryn kokoelmiin. Hän on kerännyt kirjahyllyynsä 132 e-kirjaa. Professori kokee olevansa e-kirjojen kuluttajana kärkikaartia: kollegat eivät niitä juuri vielä tunne. Lehtonen uskoi olevansa innostunut myös Amazonin Kindlestä, jos sellaisen vain saisi käsiinsä.
Liisa Tiitula kieli- ja käännöstieteiden laitokselta oli luonnollisesti ihastunut e-kirjojen ja Ebraryn tarjoamiin mahdollisuuksiin hakea laajoista aineistoista. Tiitula korosti blaraamisen tärkeyttä tutkijalle myös e-kirjoissa.
Tampereella on kirjastossa työskennelty kovasti, jotta e-kirjat tulisivat tunnetuksi. Haasteita on edelleen edessä. E-kirjoja on saatu syötettyä myös kurssivaatimuksiin, jolloin ne kelpaavat opiskelijallekin ainakin hätävarana, jos mahdollinen painettu versio on varattuna.
On helppo yhtyä tamperelaisen kirjastonhoitajan sanoihin ”E-kirjat tulevat ja valloittavat”.
Sunday, February 03, 2008
Google Book Search: The Good, the Bad, & the Ugly
Hyvä, paha ja vielä ruma. Sanat ovat Campus technology -lehden pitkästä Google-artikkelista.
Dian Schaffhauser, "Google Book Search: The Good, the Bad, & the Ugly," Campus Technology, 1/1/2008, http://www.campustechnology.com/article.aspx?aid=57064
Lehti on saatavissa Free E- Journals –palvelusta.
Artikkeli keskittyy massadigitoinnin tilanteeseen Kalifornian yliopistossa (UC). Sen valtava kirjastolaitos on sijoittunut 10 kampukselle käsittäen yli 100 erillistä kirjastoa, kokoelmaluettelon (Melvyl) koon ollessa noin 34 miljoonaa nidettä. Yliopisto on Googlen ohella samanaikaisesti mukana vastaavissa Microsoftin ja Internet Archiven hankkeissa. Sopimus Googlen kanssa solmittiin heinäkuussa 2006. Sopimus sisältää 2.5 miljoonan kirjan digitoinnin kuudessa vuodessa eli noin 420.000 kirjaa vuodessa. Kirjastolaitos on sitoutunut toimittamaan yhtiölle 3.000 kirjaa päivässä. Selektiivisyyteen skannaukseen kirjoja valittaessa ei juuri pystytä. Hylly hyllyltä kirjat pakataan päivittäin Googlelle toimitettavaksi. Public domain –kirjoja ei ennätetä erikseen poimimaan, ei myöskään arvioimaan asiakkaiden mahdollisia tarpeita. Kirjat menevät vielä lainausprosessin läpi, vaikka Googlella ei UC:n kirjastokorttia olekaan. Kirjaston väki ei tiedä eikä suostu kertomaan sitä, minne skannattavat kirjat lainaustiskin jälkeen joutuvat.
Google-hanke ei ole ensimmäinen digitointiin liittyvä toimi UC:ssa, toteaa Robin Chandler. Hän on toiminut 7 vuoden ajan UC:n digitaalisen kirjaston (California Digital Library, CDL) johtajana. Calisphere on yliopiston palvelu sen omista ja alueen museoiden kokoelmista digitoituihin aineistoihin: valokuviin, dokumentteihin, sanomalehtiin, sarjakuva-aineistoihin, taidemaalauksiin, mainoksiin jne. Digitaalisen kirjaston ytimen Kaliforniassa muodostaa the Online Archive of California(OAC), joka sisältää erillisen haettavan tietokannan primaariaineistoihin ja niiden digitaalisiin kopioihin. Tietokanta sisältää mm. kirjeitä, päiväkirjoja, juridisia dokumentteja, digitoituja äänitteitä ja historiallisia artefakteja sekä paljon muuta. Chandler myöntää artikkelissa viitatussa podcast-haastattelussa, ettei UC:ssa ole vielä tehty päätöksiä miten Googlen ja Microsoftin digitoimia kirjoja yliopistossa hyödynnettäisiin. Lupa niiden kampuskäyttöön on olemassa.
Arvata saattaa mitä tutkijat miettivät ollessaan/joutuessaan mukaan yliopiston omiin sekä sittemmin Microsoftin, Internet Archiven ja lopulta Googlen digitointihankkeisiin.
Artikkeliin on haastateltu useiden IT-alan yritysten edustajia, koska Google ja Microsoft ovat hyvin vaiteliaita teknisistä yksityiskohdista. Massiivisten datamäärien tallennusta ja niistä tapahtuvaa nopeaa tiedonhakua on analysoinut alan erikoisfirma, digitointiin liittyvistä tekstintunnistuksen (OCR) ongelmista puhuu samaten alan yritys, kuten myös valtavia määriä sisältävien kuvatiedostojen kompressoinnista ja kuvatiedostoihin liittyvistä metadatan lisäämisen ja tiedonhaun ongelmista. Kirtas Technologies toimittaa omien sanojensa mukaan maailman nopeinta digitointiin liittyvää järjestelmää The APT BookScan 2400 Gold. Tuote maksaa 100.000 – 175.000$ (70.000 – 120.000 €) kameroineen. Laitteiston kapasiteetti on skannata tunnissa noin 8 keskimäärin 300-sivuista kirjaa. Yhtiön edustaja kertoo tietävänsä miten Googlella skannauksessa ja digitoinnissa toimitaan, mutta ei voi kertoa siitä tarkemmin. Hän kuitenkin paljastaa, ettei hakukoneyhtiössä ole luotu nopeampaa järjestelmää.
Internet Archive –hankkeen kokemuksista UC:stä kerrotaan, että vuoden skannausten määrä oli vain noin 33.000 nidettä. Google ja Microsoft eivät ole luovuttaneet kyseisiä lukuja. Skannaukseen valituista kirjoista noin kolmannes oli lisäksi jouduttu “hylkäämään” paperin haurauden tai teksti- ja muiden sivujen epäsopivan koon vuoksi. Epäillä voikin voiko Googlen onnistumisprosentti olla kovin erilainen.
Kirstasin edustaja korostaa skannauksen ja digitoinnin käsitteellisiä eroja. Digitointi on keskeistä, ei skannaus. Skannauksen jälkeen kirjaa joutuu digitointiprosessiin, joka käsittää monia vaiheita: kirjan värisivujen konvertoinnin musta-valkosivuiksi, sivupohjien siistimisen, kirjasinkokojen konvertoinnin, kirjan koon muuntamisen painatustarpeisiin, digitoidun sisällön muuttamisen toisiin tiedostomuotoihin (online lukemiseen, PDF-katseluun).
Viiden vuoden päästä (Google) Book Search näyttänee aivan toisenlaiselta. Nyt on tavoitteena hallita suunnattomia volyymeja eli kirjamääriä ja datamääriä. Juridiset kysymykset on silloin jo ratkottu ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset hoidettu, standardeista päätetty ja teknologiat laajemmin käytössä.
Sunday, January 20, 2008
Information behaviour of the researcher of the future
Google-sukupolvi (vuoden 1993 jälkeen syntyneet) on tottunut tietokoneisiin, luottavat hakukoneisiin, katselevat mieluummin kuin lukevat – eivätkä omaa kriittistä ja analyyttistä informaatiolukutaitoa. British Libraryn ja JISCin tukema raportti Information Behaviour of the Researcher of the Future kuvaa tämän nettisukupolven käyttäytymistä. Raportissa referoidaan myös CIBERin (Centre for Information Behaviour and the Evaluation of Research) tutkimuksia, joissa on seurattu nykytutkijoiden digitaalista käyttäymistä seuraamalla logitiedostoista, kuinka he käyttävät e-lehtiä, tietokantoja, e-kirjoja sekä tutkimuksen portaaleja digitaalissa kirjastoissa. Tutkimusten tulokset ovat kirjastojen kannalta hyvin tärkeitä. Kirjastojen tulisi lopettaa käyttötilastojen ja e-julkaisujen lataustilastojen syynäily ja seurata tarkemmin ja lähempää asiakkaidensa todellista käyttäytymistä tiedonhankinnassa.
Logitiedostot kertovat, että tutkijat ovat siirtyneet aktiiviseen selailuun lukemisen sijasta. Verkkolehti ja ekirjasivuilla viivytään hyvin lyhyen aikaa, muutamia minuutteja. Opiskelijoille kirjastojen sivustot näyttäytyvät usein organisaationäkymänä eivätkä ne rakenna yhteyttä sisältöpohjaisiin tiedonlähdenäkymiin. Myönteinen asenne informaatiolukutaitoon ei ole siirtynyt opettajilta Google-sukupolvelle. Kirjastojen läsnäolo opiskelijoiden ja nuorten omissa virtuaalisissa yhteisöissä on tarkkaan harkittava. Onko kirjasto hyödyllinen ja tarpeellinen nuorille noilla foorumeilla. CIBERin pohdiskeluissa kirjastoyhteisön pitäisi olla huolissaan ekirjan tulosta eikä soiaalisesta webistä. Superbook projekti on CIBERin uusi hanke.
What might the information environment be like in 2017? kysyy raportti.
Raportti nostaa todennäköisiä kehitystrendejä esiin:
A unified web culture
Kaikki ikäpolvet tulevat olemaan netissä ja netti on arkipäivää useimmissa kodeissa.
The inexorable rise of the e-book
Ekirjan tulo on väistämätön. Oleellista ei ole se, miten julkaiseminen tapahtuu, vaan miten julkaisuihin päästään, miten access on järjestetty.
More content explosions
Kirjaston tulisi jo valmistautua siihen tilanteeseen, kun kaikki tieteellinen aineisto on saatavissa tutkijan/käyttäjän omalta päätteeltä. Tämä on uhka ja mahdollisuus kirjastoille. Käyttäjien tuottamat sisällöt kasvavat paljon nopeammin kuin kirjaston lisensoimat tietoaineistot.
Emerging forms of scholarship and publication
Tutkijat julkaisevat töidensä versioita entistä enemmän ei-perinteisillä tavoilla julkaisuarkistoissa, blogeissa, wikeissä ja henkilökohtaisilla webbisivuillaan. Vertaisarviointi hakee uusia muotoja. Online-pohjainen yhteistyö lisääntyy. Pysyykö kirjasto tämän kehityksen perässä? Miten onnistuu arkistointi ja versioinnin hallinta kirjastoissa? Digitaaliset dokumentit ilmestyvät ja pian taas häviävät. Koko tiedeyhteisöä koskettaa haaste, kuinka hyödyntää netin interaktiiviset mediat ja kuitenkin säilyttää tieteellisen julkaisemisen luotettavuus (”how to take advantage of new interactive media while still protecting the integrity of scholarly media”).
Virtual forms of publication
Virtuaaliyhteisöt (Second Life jne.) tuottavat palveluja jäsenilleen. Monet näkevät pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan tämän kaltaisissa yhteisöissä myös virtuaalisessa julkaisemisessa. Virtuaalisen tutkimustoiminnan kannalta niiden relevanttius on siinä, että ne indikoivat uusia muotoja sisällön tuottajien ja kuluttajien välille online-maailmassa. On mahdotonta arvioida mihin tämä kehitys vielä johtaa.
The semantic web
Semanttinen weppi tulee lähimmän viiden vuoden aikana antamaan näyttöjä mahdollisuuksistaan tiedonhaussa. Se tulee luomaan johtaville tutkimuskirjastoille täysin uusia aktiviteetin muotoja esimerkiksi reaaliaikaisessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan jakamisessa netissä.
What are the implications for `information experts’? kysyy raportti edellä olevin sitaatein.
Raportin mukaan ainoa tehokas strategia on tiiviimpi integroituminen kirjastosisältöjen ja kaupallisten hakukoneiden kesken. Kirjastojen nettipalvelujen tulee olla näkyvämpiä ja ne tulee avata hakukoneille. Kirjastojen ei kannata kuvitella olevansa se ainoa oikea yhden luukun palvelu. Tulee hyväksyä se tosiasia, että kirjaston tietoaineistoista suurta osaa käytettään hyvin vähän tai ei lainkaan.
Yksinkertaisuutta kirjastopalvelujen tarjontaan. Tutkijoillakin on hyvin rajoittuneet tiedot monista kirjaston tarjoamista palveluista. Kirjastojen kalliit ja arvokkaat tietosisällöt tulee tarjota standardoitujen ja helppokäyttöisten käyttöliittymien kautta tutkijoille. Nykytilanteessa palvelujen käytön monimutkaisuus on valtavaa. Onko kirjastoissa myös omahyväisyyttä?
Raportti viestittää tutkimuskirjastoille, että tulevaisuus on nyt – ei 10 vuoden päässä. Kirjastojen palvelujärjestelmät tulee suunnitella nykyisten virtuaalitutkijoiden todellisen käyttäytymisen ympärille. Kirjastojen rooli e-tieteen markkinoilla marginalisoituu nykyisestä.
Kirjastojen mahdollisuudet ovat oman osaamisensa markkinoinnissa. Niillä on turvallinen ja arvovaltainen rooli informaatiomarkkinoilla. Informaatiolukutaidon valmennuksessa on todellinen tehtäväalue kirjastoille. Kustantajat ja julkaisijat hallitsevat markkinoinnin kirjastoja paremmin. Kirjastojen tuleekin harkita strategista kumppanuutta. Kirjastojen tulee lisätä e-kuluttaja-ystävällisyyttään - vähentää tylsyyttään ja älykkö-rooliaan. E-kirjojen tulo on haaste kirjastoille ja sen kumppanuudelle kustantajien kanssa. E-kirja lisää kirjaston ja sen asiakkaan etäisyyttä, mutta lähentää asiakasta kustantajaan. Kustantajat ovat havainneet, että (kirjastojen) asiakkaiden valmius maksaa e-julkaisuista on kasvanut. Kirjastojen pitää olla entistä enemmän kiinnostuneita asiakkaistaan ja heidän toiveistaan.
Wednesday, January 16, 2008
MacBook Air, Android, Kindle
Tulevaisuuden päätelaite? Kannettava todellinen (mini)tietokone (ultraohut Mac), sähkökirjan erillinen lukulaite (Amazonin Kindle), älykännykkä (Google/Android)?
Steve Jobsin (Apple) lähtökohtana MacBook Airin suunnittelulle on ollut fakta (?), että amerikkalaisista 40 % lukee korkeintaan yhden kirjan (kokonaan?) vuodessa:
"It doesn't matter how good or bad the product is, the fact is that people don’t read anymore," he said. "Forty percent of the people in the U.S. read one book or less last year. The whole conception is flawed at the top because people don’t read anymore."
New York Times tietää jälleen mitä tuleman pitää? The Passion of Steve Jobs on artikkeli Jobsin MacBook Airin julkistuksesta Macworld Expo -messuilla ja Jobsin haastattelu.
Steve Jobsin (Apple) lähtökohtana MacBook Airin suunnittelulle on ollut fakta (?), että amerikkalaisista 40 % lukee korkeintaan yhden kirjan (kokonaan?) vuodessa:
"It doesn't matter how good or bad the product is, the fact is that people don’t read anymore," he said. "Forty percent of the people in the U.S. read one book or less last year. The whole conception is flawed at the top because people don’t read anymore."
New York Times tietää jälleen mitä tuleman pitää? The Passion of Steve Jobs on artikkeli Jobsin MacBook Airin julkistuksesta Macworld Expo -messuilla ja Jobsin haastattelu.
Friday, December 28, 2007
Digitaalisen ja painetun rajalla...
E-kirja kiinnostaa. Parin viime vuoden aikana pro- gradu -tason opinnäytteitä on ilmestynyt useampia.
Joulukuussa 2004 valmistui Raija Perälän työ Käytettävyys digitaalisen kirjaston kulmakivenä. Tarkastelun kohteena netLibraryn käyttö ja käytettävyys. Gradu tehtiin Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle.
Jari Paavonheimon gradu Digitaalisen ja painetun rajalla - kirjan olomuotojen tarkastelua tehtiin Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle 2006.
Sirkka-Liisa Korkeilan työ E-kirjat kirjastojen kokoelmissa. Uuden aineistotyypin diffuusio suomalaisissa kirjastoissa on informaatiotutkimuksen piiriin kuuluva gradu Tampereen yliopistosta lokakuulta 2007.
Raija Perälän työ on hyvin kompakti. Teoreettinen viitekehys muodostuu lähinnä nielseniläisistä lähtökohdista. Tutkielma rajoittuessa netLibraryyn, digitaaliseen kirjastoon sekä käytettävyyden vaikutusten arviointiin kyseisen digikirjaston käytössä. Kyselyllä tiedusteltiin lisäksi käyttäjien tyytyväisyyttä digitaaliseen kirjastoon. Tutkimuksessa paljastui 68 vakavaksi luokiteltavaa käytettävyysongelmaa. Kirjastoalan englanninkielinen (am.) terminologia oli tietynlainen kulttuurishokki käyttäjille. NetLibraryn filosofinen lähtökohta, e-kirjan henkilökohtainen lainaaminen, ei mene helposti perille. Digitaalinen kirjasto ja kirjaston kokoelmaluettelo ovat samaa hämärää aluetta opiskelijalle. E-kirjoja täytyy markkinoida, siinä on viestiä kirjastoille. Sähkökirjoja käytetään tiedonhakuun ja selailuun - ei kannesta kanteen -lukemiseen tai edes paperille printtaamiseen. Opiskelijat arvostavat e-kirjapalveluja, tyytyväisyys tulee esiin. E-kirjojen sisällön vaikutusta käyttöön ei tutkielmassa muuten tutkittu. Tutkielma ajoittuu vuoteen 2004, mikä on varhainen vaihe suomalaisessa yliopisto-opiskelussa käyttää e-kirjoja.
Paavonheimon gradun kysymyksenasettelut ovat mielenkiintoiset: Miten kirjan olomuoto on historiallisesti muotoutunut? Miten digitalisoituminen on muovannut ja muovaa kirjaa? Miltä painetun kirjan ja digitaalisen e-kirjan tulevaisuus näyttää tässä ajassa tarkasteltuna? Historiallinen, laaja-alainen tarkastelu istuu aiheeseen hyvin. Teoreettinen viitekehys haastava ja oivallinen. Tarkastelu ei rajoitu kirjapainokulttuurin vaiheiden ja lukemisen historian kuvaamiseen, vaan fokusoituu remediaation, mediaevoluution ja teknologisen determinismin maailmaan. Mainitut ydinkäsitteet kytketään laaja-alaisesti kulttuurin, talouden ja yhteiskunnan kehitykseen. Remediaatiossa uusi medium parantaa vanhaa mediumia ja vanhat mediumit puolestaan voivat muovata uudelleen uusia mediumeja. Mediaevoluutio käy läpi mediumin keksimisen ja sen sosiaalisen institutionalisoitumisen prosessit. Yhteiskunta kelpuuttaa lopulta uuden median luomalla sille uuden poliittisen ja oikeudellisen kehyksen. Mikä on teknologian luonne yhteiskunnan ja kulttuurin muuttajana? Tutkielman tekijä valitsee sosiaalisen konstruktionismin ja pehmeän determinismin yhdistelmän. Todeten kuitenkin myös, että tietyssä kontekstissa tietty medium saattaa muodostua vahvaksi determinantiksi. Paavonheimon delfoi-menetelmään liittyvät tulevaisuusskenaariot ovat suorastaan taidetta, nautittavaa luettavaa: Painetun kirjan skenaario 2015 (s. 78-80) ja E-kirjan skenaario 2015 (s. 81-84).
Korkeila tarkastelee tutkielmassaan e-kirjan käyttöä nyt ja tulevaisuudessa, kirjastojen kokoelmapolitiikkaa erityisesti elektronisen ja painetun aineiston integroinnin näkökulmasta sekä innovaation (e-kirja) diffuusiota. Tutkielman tavoite on kunnianhimoinen kattaen kaikki kirjastosektorit. Kyselyn tulokset eivät olleet kovin kattavia alhaisen vastausporsentin selittyessä erityisesti yleisten kirjaston vähäisillä vastauksilla. Yleisissä kirjastoissa ei juuri ole e-kirjoja tarjolla, kirjastohenkilökunta ja asiakkaiden kiinnostus niihin ei kovin kummoinen ole, mutta ei niitä juuri ole tarjollakaan yleisten kirjastojen tarpeisiin. Koetuista vaikeuksista huolimatta muilla kirjastosektoreilla e-kirjoja on tarjolla, niitä käytetään ja kirjastohenkilökunta suhtautuu e-kirjoihin myönteisesti. Kirjastoissa on vielä kesken e-kirjojen integroiminen kokoelmapolitiikkaan. Yliopistokirjastoista lähes 60 %:lla oli henkilö, jonka työpanoksesta enemmän kuin puolet oli käytettävissä e-aineistojen hankintaan, kuvailuun, käyttöön asettamiseen tai käytönopastukseen. E-kirjojen tulevaisuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Tieto e-kirjainnovaatiosta on levinnyt kirjastoihin useita kanavia pitkin.
Graduissa pohditaan e-kirjan käsitettä. E-kirja vai sähkökirja vai verkkokirja vai digikirja - vai elektroninen teksti. E-kirjojen lukulaitteet lukuohjelmistoineen sotkevat vielä tilannetta. Kullakin kirjoittajalla on oma painotuksensa. Käytettävyysarvioihin ei Amazonin Kindle ole tietenkään ehtinyt mukaan, koska lukulaitteesta uutisoitiin näyttävämmin vasta kuluneen vuoden syyskuun alussa. Laitettahan oli kuitenkin kehitetty jo parin vuoden ajan. Syyskuisessa uutisoinnissa tuotiin esiin laitteen verkkoyhteys ja E Ink -näyttöteknologia, joka oli tuttu jo ainakin Sonyn e-kirjalaitteesta. Olisikohan Kindlen tulevista versioista e-kirjan todelliseksi remediaatioksi? Mikäli Kindlen kirjoissa ei todellakaan ole sivunumerointia, niin Kindle on palannut koodeksista kirjakääröksi. Onkohan väitösopinnäytteissä e-kirja muuten saanut kiinnostusta osakseen?
http://www.cs.uta.fi/research/theses/masters/Perala_Raija.pdf
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02080.pdf
Joulukuussa 2004 valmistui Raija Perälän työ Käytettävyys digitaalisen kirjaston kulmakivenä. Tarkastelun kohteena netLibraryn käyttö ja käytettävyys. Gradu tehtiin Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle.
Jari Paavonheimon gradu Digitaalisen ja painetun rajalla - kirjan olomuotojen tarkastelua tehtiin Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle 2006.
Sirkka-Liisa Korkeilan työ E-kirjat kirjastojen kokoelmissa. Uuden aineistotyypin diffuusio suomalaisissa kirjastoissa on informaatiotutkimuksen piiriin kuuluva gradu Tampereen yliopistosta lokakuulta 2007.
Raija Perälän työ on hyvin kompakti. Teoreettinen viitekehys muodostuu lähinnä nielseniläisistä lähtökohdista. Tutkielma rajoittuessa netLibraryyn, digitaaliseen kirjastoon sekä käytettävyyden vaikutusten arviointiin kyseisen digikirjaston käytössä. Kyselyllä tiedusteltiin lisäksi käyttäjien tyytyväisyyttä digitaaliseen kirjastoon. Tutkimuksessa paljastui 68 vakavaksi luokiteltavaa käytettävyysongelmaa. Kirjastoalan englanninkielinen (am.) terminologia oli tietynlainen kulttuurishokki käyttäjille. NetLibraryn filosofinen lähtökohta, e-kirjan henkilökohtainen lainaaminen, ei mene helposti perille. Digitaalinen kirjasto ja kirjaston kokoelmaluettelo ovat samaa hämärää aluetta opiskelijalle. E-kirjoja täytyy markkinoida, siinä on viestiä kirjastoille. Sähkökirjoja käytetään tiedonhakuun ja selailuun - ei kannesta kanteen -lukemiseen tai edes paperille printtaamiseen. Opiskelijat arvostavat e-kirjapalveluja, tyytyväisyys tulee esiin. E-kirjojen sisällön vaikutusta käyttöön ei tutkielmassa muuten tutkittu. Tutkielma ajoittuu vuoteen 2004, mikä on varhainen vaihe suomalaisessa yliopisto-opiskelussa käyttää e-kirjoja.
Paavonheimon gradun kysymyksenasettelut ovat mielenkiintoiset: Miten kirjan olomuoto on historiallisesti muotoutunut? Miten digitalisoituminen on muovannut ja muovaa kirjaa? Miltä painetun kirjan ja digitaalisen e-kirjan tulevaisuus näyttää tässä ajassa tarkasteltuna? Historiallinen, laaja-alainen tarkastelu istuu aiheeseen hyvin. Teoreettinen viitekehys haastava ja oivallinen. Tarkastelu ei rajoitu kirjapainokulttuurin vaiheiden ja lukemisen historian kuvaamiseen, vaan fokusoituu remediaation, mediaevoluution ja teknologisen determinismin maailmaan. Mainitut ydinkäsitteet kytketään laaja-alaisesti kulttuurin, talouden ja yhteiskunnan kehitykseen. Remediaatiossa uusi medium parantaa vanhaa mediumia ja vanhat mediumit puolestaan voivat muovata uudelleen uusia mediumeja. Mediaevoluutio käy läpi mediumin keksimisen ja sen sosiaalisen institutionalisoitumisen prosessit. Yhteiskunta kelpuuttaa lopulta uuden median luomalla sille uuden poliittisen ja oikeudellisen kehyksen. Mikä on teknologian luonne yhteiskunnan ja kulttuurin muuttajana? Tutkielman tekijä valitsee sosiaalisen konstruktionismin ja pehmeän determinismin yhdistelmän. Todeten kuitenkin myös, että tietyssä kontekstissa tietty medium saattaa muodostua vahvaksi determinantiksi. Paavonheimon delfoi-menetelmään liittyvät tulevaisuusskenaariot ovat suorastaan taidetta, nautittavaa luettavaa: Painetun kirjan skenaario 2015 (s. 78-80) ja E-kirjan skenaario 2015 (s. 81-84).
Korkeila tarkastelee tutkielmassaan e-kirjan käyttöä nyt ja tulevaisuudessa, kirjastojen kokoelmapolitiikkaa erityisesti elektronisen ja painetun aineiston integroinnin näkökulmasta sekä innovaation (e-kirja) diffuusiota. Tutkielman tavoite on kunnianhimoinen kattaen kaikki kirjastosektorit. Kyselyn tulokset eivät olleet kovin kattavia alhaisen vastausporsentin selittyessä erityisesti yleisten kirjaston vähäisillä vastauksilla. Yleisissä kirjastoissa ei juuri ole e-kirjoja tarjolla, kirjastohenkilökunta ja asiakkaiden kiinnostus niihin ei kovin kummoinen ole, mutta ei niitä juuri ole tarjollakaan yleisten kirjastojen tarpeisiin. Koetuista vaikeuksista huolimatta muilla kirjastosektoreilla e-kirjoja on tarjolla, niitä käytetään ja kirjastohenkilökunta suhtautuu e-kirjoihin myönteisesti. Kirjastoissa on vielä kesken e-kirjojen integroiminen kokoelmapolitiikkaan. Yliopistokirjastoista lähes 60 %:lla oli henkilö, jonka työpanoksesta enemmän kuin puolet oli käytettävissä e-aineistojen hankintaan, kuvailuun, käyttöön asettamiseen tai käytönopastukseen. E-kirjojen tulevaisuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Tieto e-kirjainnovaatiosta on levinnyt kirjastoihin useita kanavia pitkin.
Graduissa pohditaan e-kirjan käsitettä. E-kirja vai sähkökirja vai verkkokirja vai digikirja - vai elektroninen teksti. E-kirjojen lukulaitteet lukuohjelmistoineen sotkevat vielä tilannetta. Kullakin kirjoittajalla on oma painotuksensa. Käytettävyysarvioihin ei Amazonin Kindle ole tietenkään ehtinyt mukaan, koska lukulaitteesta uutisoitiin näyttävämmin vasta kuluneen vuoden syyskuun alussa. Laitettahan oli kuitenkin kehitetty jo parin vuoden ajan. Syyskuisessa uutisoinnissa tuotiin esiin laitteen verkkoyhteys ja E Ink -näyttöteknologia, joka oli tuttu jo ainakin Sonyn e-kirjalaitteesta. Olisikohan Kindlen tulevista versioista e-kirjan todelliseksi remediaatioksi? Mikäli Kindlen kirjoissa ei todellakaan ole sivunumerointia, niin Kindle on palannut koodeksista kirjakääröksi. Onkohan väitösopinnäytteissä e-kirja muuten saanut kiinnostusta osakseen?
http://www.cs.uta.fi/research/theses/masters/Perala_Raija.pdf
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02080.pdf
Saturday, November 24, 2007
Kindlen käytettävyys
Toisten kokemuksiin täytyy vielä tyytyä. Erittäin mielenkiintoinen kertomus Kindlen käyttökokemuksista. Tekstiin liittyy monipuolinen keskustelurykelmä. Kindlen saama huomio ja kiinnostus on kyllä ollut tähän mennessä suunnatonta. Huomio ei selity pelkästään markkinointitaidoilla, vaan laitteen/palvelun todellisilla ominaisuuksilla ja niihin liittyvillä odotuksilla.
Friday, November 23, 2007
Kindlen verkkoyhteydet eivät toimi Euroopassa?
Jäitä hattuun ekirjan ihailijat. Luotettavana pitämäni nimimerkki HarryT sanoo MobileRead Forums -keskustelussa mm. seuraavaa:
HarryT09-13-2007, 10:02 AM
Is EV-DO also available in Europe? With the latest rumors (http://www.mobileread.com/forums/showthread.php?t=13756) that the Kindle would also be available there, it would make sense...
No. EVDO uses CDMA technology, whereas European phone systems are GSM. There's an approximately equivalent technology for GSM called EDGE ( Enhanced Data Rates for GSM Evolution), although EVDO is significantly faster.
Forumin Kindle-keskustelu.
Amazonin Kindlen nettiyhteyksistä ja niidenkin hinnoitteluista kannattaa siis varmistua ennen kuin lähtee tilaamaan laitetta Eurooppaan. Suora verkkoyhteys on kuitenkin tällä hetkellä ehkä Kindlen omin erityisominaisuus muihin ekirjan erillisiin lukulaitteisiin verrattuna - varsinaisia tietokoneita siis lukuunottamatta.
Wired-lehden yhteenveto uusimmista tarjolla olevista lukulaitteista osoittanee sekin, että Kindleä kannattaa odottaakin.
Odotellessamme Kindleä voimme iloita muista, vanhoista ekirja-palveluista verkossa, kuten esim. tästä
Best Places to Get Free Books - The Ultimate Guide -palvelusta.
HarryT09-13-2007, 10:02 AM
Is EV-DO also available in Europe? With the latest rumors (http://www.mobileread.com/forums/showthread.php?t=13756) that the Kindle would also be available there, it would make sense...
No. EVDO uses CDMA technology, whereas European phone systems are GSM. There's an approximately equivalent technology for GSM called EDGE ( Enhanced Data Rates for GSM Evolution), although EVDO is significantly faster.
Forumin Kindle-keskustelu.
Amazonin Kindlen nettiyhteyksistä ja niidenkin hinnoitteluista kannattaa siis varmistua ennen kuin lähtee tilaamaan laitetta Eurooppaan. Suora verkkoyhteys on kuitenkin tällä hetkellä ehkä Kindlen omin erityisominaisuus muihin ekirjan erillisiin lukulaitteisiin verrattuna - varsinaisia tietokoneita siis lukuunottamatta.
Wired-lehden yhteenveto uusimmista tarjolla olevista lukulaitteista osoittanee sekin, että Kindleä kannattaa odottaakin.
Odotellessamme Kindleä voimme iloita muista, vanhoista ekirja-palveluista verkossa, kuten esim. tästä
Best Places to Get Free Books - The Ultimate Guide -palvelusta.
Wednesday, November 21, 2007
Amazon myös lainaa kirjoja Kindlen kautta?
Newsweekin laajassa erikoisartikkelissa The Future of Reading yhtiön CEO Jeff Bezos kertoo olevansa avoin myös kirjojen "lainaamiseen" joskus Kindle-palvelussa. Onko tuossa palveluprosessissa tilaa kirjastoille jää nähtäväksi. Lue lisää mielenkiintoisia yksityiskohtia.
Kindlen nettiyhteyksillä lukija voi hakea Google-haulla tukea ja taustoja lukemiseensa. Tuleeko Kindlen julkistaminen juuri nyt antamaan tukea myös Googlen mahdollisille oikeusprosesseille jää niinikään nähtäväksi?
Kindlen nettiyhteyksillä lukija voi hakea Google-haulla tukea ja taustoja lukemiseensa. Tuleeko Kindlen julkistaminen juuri nyt antamaan tukea myös Googlen mahdollisille oikeusprosesseille jää niinikään nähtäväksi?
Tuesday, November 20, 2007
Amazonin ekirja otsikoissa
Date: Tue, 20 Nov 2007 06:33:39 -0800
Subject: Google Alert - ebook
From: "Google Alerts"
Google News Alert for: ebook
Amazon will launch Kindle ebook reader on Monday
Guardian Unlimited - UK
Newsweek magazine's long cover story on The Future of Reading focuses on the $399 Kindle ebook reader that is finally being launched by Amazon. ...
Read for free: "Behind the Japanese Mask" – New ebook explores ...
openPR (press release) - Hamburg,Germany
This new ebook from Jonathan Rice takes readers below the surface of Japanese culture to explain the psychology behind the way Japanese people live and work ...
Analysis: Amazon's New eBook Reader Kindle – Is This The Future?
Digital Media Wire - Los Angeles,CA,USA
It's certainly not the first eBook to hit the market, but it has something most of its predecessors lacked; the ability to download books (up to 200), ...
Amazon to reveal its e-book reader, Kindle
TechRepublic - Louisville,KY,USA
The features of the Kindle eBook reader will include EVDO access via Sprint, a direct connection to the Amazon eBook store, a Wi-Fi connection, ...
Amazon's Kindle aims for ebook market
VNUNet.com - UK
Kindle enters an ebook market that has yet to take off with customers in the way that digital music and video has. The device's main competition will come ...
Seattlest Roundtable: The Amazon eBook Reader
Seattlest - Seattle,USA
But reading off a screen is--which is why it wasn't until e-ink came around that they would try ebook readers. Just so it didn't look that different. ...
Can Amazon kindle a passionate love for eBook readers
PC Perspectives - Florence,KY,USA
engadget has done a live blog of Amazon's launch of their Kindle eBook reader. It is about the same size and heft of a smaller hardcover book, ...
Amazon's Kindle aims to replace newsstands
infoSync World - Trondheim,Norway
By Sindre Lia, 19 November 2007 Today Amazon took the wraps off of its three-year old eBook concept, now known as Kindle. Sporting a wireless connection to ...
Why an Ebook Reader?
Mobility Site - Tuscaloosa,AL,USA
Seems the web is gaga over this new ebook reader from Amazon. I kind of see why, but on the other hand, I wonder... Why? With the advancements in screen ...
Amazon's Ebook The Future of Reading?
Slashdot - USA
... "With a seven-page cover story on The Future of Reading, Newsweek confirms all those rumors of Amazon's imminent introduction an affordable ebook. ...
Google Blogs Alert for: ebook
Amazon Kindle ebook reader launching today
Amazon Kindle, a new ebook reader, is launching today according to two highly placed posts on Read/WriteWeb titled Amazon Sets eBook World Alight with Kindle - Finally, Time For Read/Write Books! and TechCrunch's Amazon Kindle To Debut ...
WebMetricsGuru - http://www.webmetricsguru.com/
Why No PDF on Amazon's eBook Reader?
By Ryan Stewart
There's a tremendous amount of hoopla today around the Kindle, Amazon's new eBook reader. Most of the buzz is that it's a solid device with a couple of killer features that could turn it into the winner. The biggest is the internet ...
Ryan Stewart - Rich Internet... - http://blog.digitalbackcountry.com
Amazon Sets eBook World Alight with Kindle - Finally, Time For ...
By Richard MacManus
I used to write a blog about ebooks - some of you may remember eBook Culture (alas I let the domain name slip and so it was gobbled up by a squatter). Anyway, as a lover of both books and the Web, the vision of an Internet-connected ...
Read/WriteWeb - http://www.readwriteweb.com/
Amazon's Kindle unveiled: an ebook reader with free Internet access
Today, Amazon officially announced its Kindle ebook reader. Contrary to what we previously reported, the Kindle is notWi-Fi compatible. Instead, it's on its own EV-DO network, called Whispernet, which...
SCI FI Tech - http://blog.scifi.com/tech/
Liveblogging Amazon Kindle eBook Launch
By Joel Johnson
Overheard: "It's a totally misguided device"; "It's just an ebook reader, isn't it?" We got the silent phone warning, so we should be cooking soon. 9:41 - Bezos on. Talking about history of writing. Papyrus! Surgery! Codices! ...
Boing Boing Gadgets - http://gadgets.boingboing.net/
Google Web Alert for: ebook
Ebooks - K12 Handhelds
Ebook means "electronic book" — a book that is stored in a digital format to be displayed on electronic devices such as handheld computers. ...
--------------------------------------------------------------------------------
This once a week Google Alert is brought to you by Google.
Subject: Google Alert - ebook
From: "Google Alerts"
Google News Alert for: ebook
Amazon will launch Kindle ebook reader on Monday
Guardian Unlimited - UK
Newsweek magazine's long cover story on The Future of Reading focuses on the $399 Kindle ebook reader that is finally being launched by Amazon. ...
Read for free: "Behind the Japanese Mask" – New ebook explores ...
openPR (press release) - Hamburg,Germany
This new ebook from Jonathan Rice takes readers below the surface of Japanese culture to explain the psychology behind the way Japanese people live and work ...
Analysis: Amazon's New eBook Reader Kindle – Is This The Future?
Digital Media Wire - Los Angeles,CA,USA
It's certainly not the first eBook to hit the market, but it has something most of its predecessors lacked; the ability to download books (up to 200), ...
Amazon to reveal its e-book reader, Kindle
TechRepublic - Louisville,KY,USA
The features of the Kindle eBook reader will include EVDO access via Sprint, a direct connection to the Amazon eBook store, a Wi-Fi connection, ...
Amazon's Kindle aims for ebook market
VNUNet.com - UK
Kindle enters an ebook market that has yet to take off with customers in the way that digital music and video has. The device's main competition will come ...
Seattlest Roundtable: The Amazon eBook Reader
Seattlest - Seattle,USA
But reading off a screen is--which is why it wasn't until e-ink came around that they would try ebook readers. Just so it didn't look that different. ...
Can Amazon kindle a passionate love for eBook readers
PC Perspectives - Florence,KY,USA
engadget has done a live blog of Amazon's launch of their Kindle eBook reader. It is about the same size and heft of a smaller hardcover book, ...
Amazon's Kindle aims to replace newsstands
infoSync World - Trondheim,Norway
By Sindre Lia, 19 November 2007 Today Amazon took the wraps off of its three-year old eBook concept, now known as Kindle. Sporting a wireless connection to ...
Why an Ebook Reader?
Mobility Site - Tuscaloosa,AL,USA
Seems the web is gaga over this new ebook reader from Amazon. I kind of see why, but on the other hand, I wonder... Why? With the advancements in screen ...
Amazon's Ebook The Future of Reading?
Slashdot - USA
... "With a seven-page cover story on The Future of Reading, Newsweek confirms all those rumors of Amazon's imminent introduction an affordable ebook. ...
Google Blogs Alert for: ebook
Amazon Kindle ebook reader launching today
Amazon Kindle, a new ebook reader, is launching today according to two highly placed posts on Read/WriteWeb titled Amazon Sets eBook World Alight with Kindle - Finally, Time For Read/Write Books! and TechCrunch's Amazon Kindle To Debut ...
WebMetricsGuru - http://www.webmetricsguru.com/
Why No PDF on Amazon's eBook Reader?
By Ryan Stewart
There's a tremendous amount of hoopla today around the Kindle, Amazon's new eBook reader. Most of the buzz is that it's a solid device with a couple of killer features that could turn it into the winner. The biggest is the internet ...
Ryan Stewart - Rich Internet... - http://blog.digitalbackcountry.com
Amazon Sets eBook World Alight with Kindle - Finally, Time For ...
By Richard MacManus
I used to write a blog about ebooks - some of you may remember eBook Culture (alas I let the domain name slip and so it was gobbled up by a squatter). Anyway, as a lover of both books and the Web, the vision of an Internet-connected ...
Read/WriteWeb - http://www.readwriteweb.com/
Amazon's Kindle unveiled: an ebook reader with free Internet access
Today, Amazon officially announced its Kindle ebook reader. Contrary to what we previously reported, the Kindle is notWi-Fi compatible. Instead, it's on its own EV-DO network, called Whispernet, which...
SCI FI Tech - http://blog.scifi.com/tech/
Liveblogging Amazon Kindle eBook Launch
By Joel Johnson
Overheard: "It's a totally misguided device"; "It's just an ebook reader, isn't it?" We got the silent phone warning, so we should be cooking soon. 9:41 - Bezos on. Talking about history of writing. Papyrus! Surgery! Codices! ...
Boing Boing Gadgets - http://gadgets.boingboing.net/
Google Web Alert for: ebook
Ebooks - K12 Handhelds
Ebook means "electronic book" — a book that is stored in a digital format to be displayed on electronic devices such as handheld computers. ...
--------------------------------------------------------------------------------
This once a week Google Alert is brought to you by Google.
Friday, November 16, 2007
Tuesday, September 11, 2007
Amazon lanseeraa e-kirjan lukulaitteen?
Sonyn ebook readerikin on vielä kokeilematta. Laitteen tuonti Eurooppaan on tehty tahallisen hankalaksi. Sonyyn ladattuihin teksteihin ei voine tehdä omia merkkauksia.
Uutinen Amazonin tulossa olevasta lukulaitteesta kuulostaa jälleen kerran pariinkymmeneen vuoteen tappajasovellukselta. Googlen book search engine tulisi olemaan hankkeessa mukana.
Kindlen hinta noin 400-500 taalaa. "wireless connectivity for downloading e-books and surfing the internet." Näyttö tullee olemaan musta-valko. Myyntihyllyssä Amazonin 700.000 nimekettä. Näppis, "which would allow users to take notes".
Kindle toisi varastoissakin olevat painetut kirjat ulottuvillemme, ainakin pikkuiselle ruudulle.
Jäämme odottamaan - lukien painettuja kirjoja.
Uutinen Amazonin tulossa olevasta lukulaitteesta kuulostaa jälleen kerran pariinkymmeneen vuoteen tappajasovellukselta. Googlen book search engine tulisi olemaan hankkeessa mukana.
Kindlen hinta noin 400-500 taalaa. "wireless connectivity for downloading e-books and surfing the internet." Näyttö tullee olemaan musta-valko. Myyntihyllyssä Amazonin 700.000 nimekettä. Näppis, "which would allow users to take notes".
Kindle toisi varastoissakin olevat painetut kirjat ulottuvillemme, ainakin pikkuiselle ruudulle.
Jäämme odottamaan - lukien painettuja kirjoja.
Thursday, July 05, 2007
Google Book Search is More Accessible
Google Book Search is More Accessible
Google Book Search -palvelu antaa joitakin kokotekstikirjojansa luettavaksi ja kopioitavaksi/lainattavaksi/viitattavaksi myös pelkkänä tekstinä kuvan ohella (tekstisivut skannattuina kuvina alkujaan).
"Vie plain text" -vaihtoehto kirjan sivujen näkymäksi on valittavissa kokotekstikirjojen lukutilan oikean reunan palkista ylhäältä. Katso kuva yllä. Optinen tekstintunnistus ei ole aina onnistunut täydellisesti. Lue oheinen juttu.
Google Book Search -palvelu antaa joitakin kokotekstikirjojansa luettavaksi ja kopioitavaksi/lainattavaksi/viitattavaksi myös pelkkänä tekstinä kuvan ohella (tekstisivut skannattuina kuvina alkujaan).
"Vie plain text" -vaihtoehto kirjan sivujen näkymäksi on valittavissa kokotekstikirjojen lukutilan oikean reunan palkista ylhäältä. Katso kuva yllä. Optinen tekstintunnistus ei ole aina onnistunut täydellisesti. Lue oheinen juttu.
Subscribe to:
Comments (Atom)
