Oulu - Pohjois-Suomen kulttuuripääkaupunki?

Toivottavasti Kaleva sallii ylläolevan painetun uutisensa (1.4.2008) kopioinnin ja uusjulkaisemisen tässä blogissa? Erinomainen sähköinen media, Kaleva.plus, ei ole sitä julkaissut - ainakaan vielä, joten googlettamalla sitä ei ruudulle saa. Merkittävä uutinen! Ei liene aprillia, koska numeron kivikukko-uutinen on jo pilaksi myönnetty.

Finnkino aloittaa siis satelliittilähetyksinä ainakin Metropolitanin valittujen oopperoiden suorat lähetykset - myös Ouluun. Tätä siis merkitsi muutamien oululaisten käynti Haaparannalla vuoden alussa katsomassa Karita Mattilaa? Mikähän lie Rovaniemen tilanne? Muutaman päivän Lapin Kansat on lukematta. Jos niissä olisi sama ilouutinen?

Ruotsin digibioketju ja Folkets Hus Parker -yhteisö lähettää jo kokeeksi suorina lähetyksinä eri puolille Sveean maata myös Dramatenin teatteria sekä jääkiekkodraamaa.

Keksinkin yhteyden kirjastomaailman ja Sirius-satelliitin suorien lähetysten välille. Miksi NYPL (New York Public Library) ei lähetä loistavaa live-tapahtumatarjontaansa maailmalle satelliitin avulla? NYPL:in taidekirjasto sijaitsee muuten Metropolitanin kanssa samassa rakennuskompleksissa betoniseinän erottaessa ne. Seinä ei toivottavasti ole mikään Berliinin muuri.

Oulusta on tulossa kovaa vauhtia ainakin Pohjois-Suomen kulttuuripääkaupunki. Rovaniemi jäi vähän lepäämään kilvan jälkeen Oulun jatkaessa Oulu15-ohjelmallaan. Kaupungin liike-elämä näyttää olevan mukana. Toivotaan kaupungillekin voimaa,uskoa ja rohkeutta.

Yliopistot ja korkeakoulut niputettiin

Opetusministeriön kevään tulosneuvotteluja pohjustava seminaari korkeakoulujen johdolle Helsingissä 7.3.2008. Tilaisuuden virallinen nimi: Korkeakoulujen ja tiedelaitosten tulos- ja tavoiteneuvottelut vuonna 2008 -seminaari. Rakenteellinen kehittäminen kuitenkin sisällöllisenä ytimenä.

Tilaisuuteen oli valmistettu muistio Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008-2011. Muistion kansilehdellä seisoo kehystettynä teksti: ”Opetusministeriö esittää tässä asiakirjassa valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan linjauksiin pohjautuvat suuntaviivat siitä, millaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin korkeakoulujen tulisi rakenteellisessa kehittämisessä pyrkiä. Tässä muistiossa esitettyjen kehittämisehdotusten vaihtoehtoina tulevat kysymykseen muutkin ratkaisut, jotka tiivistävät korkeakouluverkkoa ja kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita, parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”

Oulun yliopistolla hengähdettiin helpotuksesta

Noin dramaattisesti otsikoi Kaleva 11.3.2008 juttunsa ministeriön muistiosta. Muistio sisältää OPM:n vision korkeakouluverkosta 2020 ja korkeakoulujen strategisista liittoumista. "Nyt meillä on opetusministeriön kanssa yhteisymmärrys tulevaisuudesta eli me kuulumme raskaaseen tiedeyliopistojoukkoon. Tämä linjaus on erittäin tärkeä. Oli olemassa pelko, että joutuisimme uudistuksessa väärään ryhmään", Lajunen selittää - sanomalehti Kalevan mukaan. Väärällä ryhmällä rehtori Lajunen, Kalevan mukaan, tarkoittaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä strategisia liittoutumia. Ministeriö esittää strategisia liittoumia Lappeenrannan, Lapin ja Vaasan suunnalle.

Kirjasto- ja tietopalvelut ovat melko näyttävästi mukana suuntaviivat-muistiossa

- Laitos- ja tiedekuntakirjastoista suurempiin kirjasto- ja tietopalvelukeskuksiin
- Edistetään kirjastoyhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken
- Huomioidaan yhteistyömahdollisuudet kunnallisen kirjastoverkon kanssa
- Kirjastojen keskittämisessä otetaan huomioon alojen ja korkeakoulujen erilaiset tarpeet
- OPM:n hanke edistää ja koordinoi kirjastojen rakenteellista kehittämistä
- Kansalliskirjaston asemaa kaikkien kirjastojen palvelukeskuksena vahvistetaan
- Mikkelissä toimivan mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen digitoiminta vakinaistetaan
- Kansallinen digitaalinen kirjasto perustetaan vuoteen 2012

Yliopistokirjastojen neuvostolla on tilaisuus tavata 29. toukokuuta johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriössä pidettävässä neuvottelussa. Silloin ovat neuvotteluissa esillä myös korkeakoulukirjastoille rakennemuutoksessa asetetut tulokset ja vaikuttavuustavoitteet.

"Uudistuksessa piilee sudenkuoppia" otsikoi samainen Kaleva (ke 5.3.08) mielenkiintoisen haastattelunsa, jossa professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen analysoi suurten ikäluokkien kokemuksella korkeakoulujen rakennemuutoksia. Palataan asiaan.

Rohkea ja kaunis AVAUS

”Kirjastot ilman seiniä… Virtuaalinen kirjasto… Digitaalinen kirjasto… Sähköinen kirjasto… Avatarit kirjastonhoitajina toisessa elämässä…” Kaikesta edellä olevasta puheesta huolimatta Helsingin yliopiston Keskustakampuksen kirjaston arkkitehtuurikilpailun tulos julkistettiin perjantaina 29.2. uusin seinin, uusin avoimin ikkunoin. Suunnitelman voittanut ehdotus ei vain avaudu se suorastaan valaisee – Kaisaniemen kadun. Lue lisää ja katsele tarkemmin Kirjastot 2015 –sivulta ja siellä kilpailun julkistusuutisesta, josta allaoleva kuvakoonnos on lainattu.




Kirjastot kohottavat profiiliaan hyvin konkreettisesti. Helsinki 2015 ei ole ainoa uutuus eikä jääne Helsingissäkään ainoaksi uutukaisuudeksi, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan. Turun kaupunginkirjaston lasipalatsikorttelillakin on edelleen uutuuden leima. Uusi on vielä Tampereen Linnakin. Milloinka ovat vuorossa ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhteiset uudet rohkeat, arkkitehtooniset avaukset? Onko Tritonian yhteyteen kasvamassa erään Suomen kauneimman kampuksen ohella eräs rohkeimpia kirjastotilakokonaisuuksia? Rohkenevatko Lapin korkeakoulukirjastot uudistaa rehtori Riepulan (emeritus) visiot Opiskelijatalosta, joka kattaisi korkeakouluopiskelijoiden kirjastopalveluja sekä ravintola-, viihde- ja muita vapaa-ajan palveluita?

Lapin yliopiston tuleva asema

Uutisen kärki: "Lapin yliopisto itsenäinen". "Lapin yliopisto ei ole uhattuna". Kuka, mikä on/on ollut uhkaamassa? Oulun yliopisto? Opetusministeriön uhka poistaa koko yksikkö yliopistojen kartalta? Merkitseekö itsenäinen myös yksinäistä? Onko yksinäisyys uhka tai riski? Onko Lapin yliopiston koko nykyisellään riittävän suuri?

Opetusministeriö valmistelee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosiksi 2008–2011. Ministeriön perjantainen (15.2.) tiedote kertoo, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2012 nykyistä vähemmän, ne ovat taloudellisesti vahvempia ja että yksiköt tulevat olemaan nykyistä suurempia.

Yliopistoja tulisi olemaan enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18. Tämän verkon sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla olisi 4-5 strategista liittoumaa.

Suuntaviivat esitellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille 7.3.2008.

Miettimään jää mikä rooli Lapin korkeakoulu -konsernilla tulee loppujen lopuksi olemaan? Onko yliopistostatuksen menettäminen ollut uhan alla? Olisiko Lapin korkeakoulu -konsernin sisällä perinteistä, suomalaista yliopistoa. Onko opetusministeriölle kylliksi se, että taideyliopistojen määrää vähennetään yksiköitä yhdistämällä? Viiteentoista ei päästä pelkästään taideyliopistoja karsimalla. Mitä muuta?

Lapin korkeakoulukirjasto -yksikkö on pitänyt sisällään linjauksen yliopiston kirjastojen (2 erillistä hallinnollista yksikköä) ja läänin kahden ammattikorkeakoulukirjaston yhteistyön tiivistämisestä hallinnollisestikin. Kuuluisiko yksikkö jatkossa yliopistokirjastojen sektorille vai amk-kirjastojen sektorille vai peräti erikoiskirjastojen sektorille?

Googlen kanssa sängyssä - kirjastotkin

Raflaavan vertauksen heittää Michiganin yliopiston kirjastojen johtaja, professori Paul Courant vastikään aloittamassaan blogissaan Au Courant kritisoiden niitä asenteita, joita Googlen massadigitointihankkeissa olevia kirjastoja kohtaan osoitetaan

Ansiokkaan akateemisen uran tehnyt Courant puolustelee ja perustelee yliopistonsa ja kirjastonsa massadigitointihanketta Googlen kanssa. Neljän vuoden päästä urakka olisi valmis ja 7 miljoonaa nidettä kirjaston kokoelmista olisi skannattu.

Courant tuo esiin nettisukupolven opiskelijoiden mediakäyttäytymisen ja tarpeen saada kaikki ja heti - netistä. Digitoidut aineistot muuttavat tieteellisen tutkimuksen perinteisiä prosesseja. Massadigitointihanke on sinällään tärkeä kokeilu siitä, miten vanhoja painettuja tutkimuskirjallisuuden kokoelmia käytetään digitoituna. Courant korostaa taloudellista näkökulmaa massadigitoinnin taustalla. Googlen digitointityö ei maksa kirjastolle mitään kirjaston saadessa hankkeessa myös oman digitaalisen kopion kirjoistaan ikuiseen käyttöön. Kirjastoluettelon kautta kaikki digitoidut kirjat ovat tiedonhakijoiden saavutettavissa ja kokotekstit käytettävissä tekijänoikeuslain niin salliessa. Massadigitoinnissa syntyvät kymmenet miljoonat sähköiset kirjat eivät jää Googlen valvontaan, vaan perinteinen kirjastolaitos tarjoaa myös niihin pääsyn nyt ja tulevaisuudessa. Open Content Alliance -hankkeessa, jossa ei mennä petiin Googlen kanssa, kirjastot maksavat tuhansia taaloja (30$/kirja) digitointimäärien jäädessä kymmeniin tuhansiin niteisiin.

Library Journal uutisoi myös Courantin voimakkaan esiintulon maanantain 12. marraskuuta artikkelisssaan. Lokakuun 22. päivä The New York Times -lehti päivitti nettiuutisessaan johtavien kirjastojen ja kirjastoryhmittymien sijoittumiset massadigitoinnin asemasodassa.
Media herkistynee entisestään vuodenvaihteessa. On ennusteltu, että syytökset Googlen tekijänoikeuslakien rikkomisesta tulisivat tuomioistuinkäsittelyyn heti alkuvuodesta 2008.

Jäämmekin seuraamaan päteekö Paul Courantin ajatelma vastaisuudessakin - mieluummin sängyssä Googlen kanssa kuin nukkua yksin.

Barents library conference (BLC), September 5-7, 2007

Location: Kirkenes, Norwegian Coastal Voyage ship M/S Trollfjord, Vadsø

Pohjoiskalotin kirjastoyhteistyön juuret ulottuvat ainakin 1970-luvun alkuun ja kirjailija/kirjastonjohtaja Jorma Eton aikakauteen. Sittemmin yhteistyö on laajentunut alueellisesti ja nykyään kokoonnutaankin Barentsin alueen tunnuksin. Sisällöllisesti yhteistyö on tullut kattamaan kaikki muistiorganisaatiot. Museot ja arkistot ovat olleet jo vuosia yhteistyössä mukana.

Tämän vuotinen konferenssi tapahtui kolmessa eri paikassa: ohjelmaa oli Kirkkoniemessä, Hurtigruten-laivalla sekä Vesisaaressa. Ohjelman esitykset tulevat aikanaan konferenssin sivustoille.

Laivalla puhuttiin politiikkaa. Norjan ulkoministeriön sinällään erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron Norjan ja Venäjän välisistä poliittisista railoista ylitti ja ohitti Hilde Korsæthin ja Dmitrij Isjtsjenkon herkistyttävä From Vardø with love –dokumenttifilmi. Me suurten ikäluokkien edustajat olimme myytyjä. Kuvasihan se meidän lapsuus- ja nuoruusvuosia ja vesisaarelaisten ja muurmanskilaisten muusikoiden välistä aitoa yhteydenpitoa ja ystävyyttä kylmän sodan aikana. Dokumentissa on kovasti pilkettä silmäkulmassa Lenininkin iskiessä useamman kerran silmää.

Konferenssin kulttuurihistoriallinen anti oli melkoinen sellaisten pohjoiskalotin ikonien esiintyessä kuin kirjailija Bengt Pohjonen Norrbottenista ja historiantutkija Einar Niemi Tromssasta. Ikoniksi pyrkiviä edusti tornionjokilaaksolainen kirjailija Päivi Laakso. Me suomalaisetkin kyllä hytkyimme naurusta ja hakkasimme kädet helliksi ihastellessamme hänen groteskia esitystään.

Roger Jøsevold Norjan kansalliskirjastosta puhui teemasta The Digital National Library of Norway. Poimintoja esityksestä: "The national library will digitise all collections. From A to Z, thematically, on demand. Content, July 2007: 155.000 newspapers, 290.000 pictures, 20.000 books, 570 hours moving img, 4.000 hours of music, 5.000 posters, 125.000 hours of radio, 1.000 ephemera."

Jon Birger Østby, Director, ABM. Esitys "Library Reform 2014, and Cultural Heritage for all: On digitisation, digital preservation and digital dissemination in the archive, library, and museum sector" käsitteli ABM:n tuoretta julkaisua Library reform 2014

Yhtä mielenkiintoinen kuin oli Østby esitys ja edellä mainittu 2-osainen julkaisu, on kuitenkin itse ABM, Statens senter for arkiv, bibliotek og museum. Muistiorganisaatioiden yhteistyö näyttää olevan organisoidumpaa Norjassa kuin meillä Suomessa.

Yksittäisten kirjastojen puheenvuorot oli ripoteltu kolmeen eri pienryhmään, joihin 112-päinen osanottajajoukko, hajautui. Ryhmien käyttöön varattu aika oli aivan liian lyhyt. Kahden vuoden päästä Uumajassa 2009 kokoontuvalle konferenssille soisi terävämpää fokusta kirjastosisältöjen osalta.

Havaintoja Tritoniasta

Lapin korkeakouluyhteisön informaatiopalveluiden työryhmä vieraili 27.4.2007 Vaasan yliopiston kampuksella ja erityisesti Tritoniassa. Tritonia on Vaasan yliopiston, Åbo Akademi i Vasan ja Hankenin Vaasan yksikön yhteinen tiedekirjasto ja oppimiskeskus. Ensihavaintoja informatiivisesta ja miellyttävästä vierailusta, josta kiitokset Tritonian kirjastoväelle.



Vaasan yliopiston kampus on erittäin kaunis vanhaan teollisuusympäristöön ja merenrantaan suunniteltu kokonaisuus. Kampus sinällään opetuksineen ja palveluineen, mutta myös kaksikielinen Vaasan seutu ovat melkoinen vetovoima kilpailtaessa korkeakouluopiskelijoista.



Kirjasto on kampuksen keskus ja sydän. Kirjasto fyysisenä tilana houkuttelee, koska sieltä löytyvät myös kahvila, kirjakauppa, auditorio, 24/7 -lukutilat, varattavat ryhmätyötilat ja Oppimiskeskus IT-palveluineen.


Arkkitehtonista avaruutta kirjastoon on luotu tilalla ja luonnon valolla. Pitkät lasiseinät antavat tilaa.


Hyllyt on sijoitettu suuriin ikkunapintoihin nähden niin, että valo pääsee hyllyjen välistä koko kirjastoon.


Oppimiskeskus osana Tritonian kirjasto- ja muita palveluita tekee Tritoniasta kampuksen todellisen keskuspaikan paitsi opiskelijoille myös korkeakoulujen henkilökunnalle.


Virtuaaliaula on viihtyisä tila sekä fyysiselle yhdessäololle että verkkoseurustelulle.



Oppimiskeskuksen tiloja on ainakin kahdessa kerroksessa. Kirjastolla ja Oppimiskeskuksella on yhteiskäyttöisiä henkilöresursseja mm. IT-tukipalveluissa.


Atk-kalusteet Tritonian opetustiloissa palvelevat myös parityöskentelyä. Hyllyopasteet ohjaavat tyylikkäästi suunniteltuina ja sijoitettuina myös käyttäytymistä kirjastossa.


Lainaustiskin palautettavien aineistojen järjestelmä: luukku palautettaville aineistoille, pöydän alla palautuskärry itsekorjailtuine välipohjineen, erillinen hyllytyskärry odottamassa vieressä.


Postitus on saanut hyvin asianmukaiset, suurehkot tilat käyttöönsä.

Tritonia vaalii ansiokkaasti kansallista kulttuuriperintöä. Vaasan lyseoiden aineistot ovat elävä osa kirjaston aineistoa. Katso ja lue lisää virtuaalisessa näyttelyssä Hereditas culturalis Wasaensis


Ranckenin kokoelma osana Sveska Lyceumin aineistoja on saanut omat erikoistilansa, joita Vuokko Palonen aiheesta ylpeänä esittelee.


Agricolan omistamaa kirjaa voi koskettaa jopa omalla kädellä. Ylevä tunne.

Kirjastovierailulla Tampereella

Onnittelut Tampereen yliopiston kirjastolle Linnasta ja sen suojiin rakennetuista kauniista ja tukevista tiloista ja palveluista. Pääsisääntulon aulaan sijoittuu yliopistokustannus ja sen houkutteleva Taju-tiedekirjakauppa. Kirjaston antikvariaattikaan, Tiededivari, ei ole kaukana sisääntuloaulasta.



Palautusautomaatista asiakas ei näe kuin opasteet ja pienen luukun, jonne kirja sujahtaa. Kirjastolaisille näytettiin myös tuotantotiloja.


Suurella kirjastolla on myös suuri palautuslaatikko pääoven vieressä.


Kirjasto viestii myös itse siitä, että nyt olemme maamme johtavassa viestintäalan yliopistossa. Kolmannen kerroksen opastustaulu esimerkkinä rakennuksen pohjakarttojen ja -piirrosten hyödyntämisestä. Televisiomonitori palvelee ainakin oppimiskeskuksessa. Stillkuva ei kerro videokuvan tavoin LED-tekstinauhoina pyörivistä kirjaston tiedotteista katonrajassa.



Kirjasto tuo itse esille myös medianäkyvyytensä. Kirjastolaiset ja asiakkaat voivat syystä olla ylpeitä uudesta kirjastostaan.


Kirjaston rakennushankkeita ja peruspalveluita ja -aineistoja esitellään myös posterein.


Kirjaston tilojen yleisilmeenä on esteettömyys,valoisuus, läpinäkyvyys ja avaruus.


Oppimiskeskus panee jo arkkitehtoonisena tilana aivosolut liikkeelle. Opetus- ja ryhmätyötilat kuuluvat tietysti tälle alueelle. Perinteinen käsikirjastokokoelma on muutaman askeleen päässä työasemista. Tilaa löytynee myös omille päätelaitteille. Tietopalvelun tietoavaruus on omassa sfäärissään akvaariossaan. Asiakkaiden ei tarvitse kysellä onko informaatikko paikalla. Läpinäkyvyyttä tuo myös kaikkialle ulottuva ja näkyvä selkokielinen opastus. "Kuluvan vuoden lehdet" - voiko sen selkeämmin sanoa.



Koneissa löytyy. Vuorolappujärjestelmä on toimitettu naapuripitäjästä. Postikoneista postituksen väki oli selvästi otettu ja ansaitun ylpeä. Kalliiksi laitteita kehuivat.



Kaukopalvelun toimistossa skanneri oli tammikuussa käynyt tiuhemmin kuin helmikuussa.


Kirjasto tarjoaa päätteen, e-aineistot ja verkkopalvelut myös "kadun miehelle" eli asiakkaille, joilla ei ole yliopiston tunnuksia. Vanhojen opinnäytteiden paperikortisto on siististi esillä. Opastus mikrokorteilla oleviin opinnäytteisiin on selkeää. Vieressä olevaan mikrokorttien ja -filmien lukuhuoneeseen opastetaan näyttävästi. Itsepalvelulainaus tapahtuu mukavasti Voyagerin mukana tulevin ohjelmin ilman kalliita automaatteja?



Kirjaston atk-luokassa on tietotuutorille ergonomiset työskentelytilat sekä opiskelijoille keskittymistä helpottavat päätetilat.


Kurkkasimme lopuksi myös virkailijoiden huoneisiin. Näissä tiloissa työ taatusti tuottaa laatua. Jarmo oli löytänyt kirjaston hyllystä jo virkailijan "laatukäsikirjan".

Kiitokset tamperelaisille miellyttävistä kokoustiloista ja juohevista kirjaston esittelyistä.