Metropolitan oopperan arkistot avautuivat

MET on avannut verkkoon ooppera-aarteitaan arkistoistaan. Palvelu on maksullinen, mutta sitä voi testailla 7-päivän ajan maksutta. Testitunnus pitää itse aktiivisesti peruuttaa tai MET laskuttaa jatkossa kuukausikuunteluhinnan eli $14.99/kuukausi. Luvassa on kuukausittain uusia oopperoita arkistoon.

Tällä hetkellä tarjolla on testi- ja maksaville käyttäjille 13 Sirius-satelliitin lähettämää suoraa HD-tason videotaltiointia väliaikahaastatteluineen. Taltioinnit näyttävät olevan aivan samat versiot, joita näemme suorina lähetyksinä nyt myös Suomessa Finnkinon elokuvateattereissa ja Ruotsisssa on nähty jo parisen vuotta. Tarjolla on myös 37 "klassikkovideota" sekä 120 historiallista digitoitua radioitua oopperalähetystä.

Katselen ja kuuntelen esityksiä Firefox-selaimella. Internet Explorer tökkii. Olen iloinen, että edes toisen selaimen saan kohtuudella toimimaan MET:n kanssa. Esitykset vaativat erillisen selaimen katseluun ja kuunteluun. Ohjeet MET:n sivuilla enintään tyydyttävät. Firefox vaatii katseluun uusimman Adobe Flash Playerin. Tuo uusin asentamasi versio voi olla kuitenkin "se" virheellinen versio. Allaolevien ohjeiden perusteella onnistuin toisella kerralla ensin purkamaan vääristyneen version, asentamaan uudesta uusimman ja lopulta testaamaan ehdotetulla testisivulla, että kaikki korjuastoimeni olivat onnistuneet. METin esitysten ilmestyminen ruutuun ja korviin on lopullinen testi, että kaikki on onnistunut.

http://news.cnet.com/seven-steps-to-update-the-adobe-flash-player-on-windows/#comments

Katselen ja kuuntelen esityksiä tarjousläppärillä. Sillä 399 euron Acerilla. Internetyhteyteni on vaatimaton DNA:n mokkulamodeemi, jonka vastaanottonopeus on myyjän mukaan 1 MB eli yksi megatavu. Nettimittari osoittaa kuitenkin sen, että hyvä kun päästään neljännekseen luvatusta nopeudesta. MET esittää tekniset vaatimukset koneellesi yläkanttiin. Palvelu toimii siis paljon vähemmilläkin "tehoilla". MET vastailee innokkaasti kyselyihisi. Edellämainittua Firefox + Flash Player -ongelmasta heillä ei ollut tietoakaan.

Huvittelin ja vertailin Puccinin Manon Lescautin kahta eri versiota palvelussa: Karita Mattilan äskeistä elokuvateatteri-esitystä 16.2.2008 HD-tasoisena (Haaparannalla) ja nettipalvelun kautta METin radiolähetystä 10.12.1949, jossa ovat mukana mm. Dorothy Kirsten ja Jussi Björling. Kuvaa tai kuvitusta ei radionauhoitteessa ole mukana. Eikä tarvita. Digitoitu suora radiolähetys on täyttä tavaraa. Omilla hifilaitteillani nykyiset CD- ja DVD-tallenteetkin taitavat jäädä toiseksi.

Metropolitan ooppera on toimillaan todellinen uranuurtaja. Suomen Kansallisooopperan äskettäiset torioopperat (tarkoitan esityspaikkoja) ovat kauhistus. Lähetykset suoria oopperamme lavalta maaseudun toreille. Pienille valkokankaille heitetty kuvanlaatu hyvin rosoinen. Kaiutinlaitteita käsittelevät arvaukseni mukaan nuoret rokkikaverit, joille tärkein tavoite on saavuttaa mahdollisimman korkeat desibelitasot. Arvatakin voi miltä tuo katujen ja kivitalojen lomissa pomppoileva ääni kuulostaa kuulijalle.

Miten sitten kirjastot tulevat mukaan kehitykseen? Kirjan kaikki formaatit (ainakin painettu, äänikirja ja verkkokirja) pitäisi pian saada kohtuuhintaiseen jakeluun kaikilla kanavilla. Missä piileksivät "taiteilijat" eli tekijät. Tietokirjailijan haastattelut ja jututtelut pitäisi liittää ekirja-versioiden lisäarvoksi. Kuvitusta, videoita, ääntä, kartoja jne. mukaan ekirjoihin. Amazonin uusi Kindle pitäisi saada kansainvälisemmälle verkkojakelutekniikalle ja pian, pian myös eurooppalaiseen käyttöön. Värit tarvitaan Kindleenkin. Voisivatko Google- ja Amazon-yhtiö löytää toisensa kirjabisneksessä. Toisiko se jotain yhtä mainittavaa kuin Sirius ja MET tuottavat musiikin ja viihteen puolella?

Musiikin ja videon puolella kehitys on paljon vauhdikkaampaan ja edistyksellisempää, uuttaetsivämpää kuin kirjapuolella. Onko taustalla sukupuoli- ja sukupolvikysymys? Musiikkia kuuntelevat ja kuluttavat kaikki - nuoretkin valmiita maksamaan uusista palveluista? (Kauno)kirjoja lukevat vain vanhemmat naiset ja me muutamat ukot ja harvat nuoret kundit? Tietokirjoja luetaan luku sieltä, sitaatti täältä ja sitten se pannaan oman tuotteen täytteeksi nykyajan tuottavuuspaineiden edessä? Millainen tietokirja luetaan kannesta kanteen?

Emme elä vain musiikista. Tarvitsemme kirjan edelleen - monissa, vaihtelevissa formaateissa. Painettunakin. Jatkan kuitenkin MET:n palvelun maksullisena kuukausitilaajana ainakin jonkin aikaa. Lukemistakin..

Oulu - Pohjois-Suomen kulttuuripääkaupunki?

Toivottavasti Kaleva sallii ylläolevan painetun uutisensa (1.4.2008) kopioinnin ja uusjulkaisemisen tässä blogissa? Erinomainen sähköinen media, Kaleva.plus, ei ole sitä julkaissut - ainakaan vielä, joten googlettamalla sitä ei ruudulle saa. Merkittävä uutinen! Ei liene aprillia, koska numeron kivikukko-uutinen on jo pilaksi myönnetty.

Finnkino aloittaa siis satelliittilähetyksinä ainakin Metropolitanin valittujen oopperoiden suorat lähetykset - myös Ouluun. Tätä siis merkitsi muutamien oululaisten käynti Haaparannalla vuoden alussa katsomassa Karita Mattilaa? Mikähän lie Rovaniemen tilanne? Muutaman päivän Lapin Kansat on lukematta. Jos niissä olisi sama ilouutinen?

Ruotsin digibioketju ja Folkets Hus Parker -yhteisö lähettää jo kokeeksi suorina lähetyksinä eri puolille Sveean maata myös Dramatenin teatteria sekä jääkiekkodraamaa.

Keksinkin yhteyden kirjastomaailman ja Sirius-satelliitin suorien lähetysten välille. Miksi NYPL (New York Public Library) ei lähetä loistavaa live-tapahtumatarjontaansa maailmalle satelliitin avulla? NYPL:in taidekirjasto sijaitsee muuten Metropolitanin kanssa samassa rakennuskompleksissa betoniseinän erottaessa ne. Seinä ei toivottavasti ole mikään Berliinin muuri.

Oulusta on tulossa kovaa vauhtia ainakin Pohjois-Suomen kulttuuripääkaupunki. Rovaniemi jäi vähän lepäämään kilvan jälkeen Oulun jatkaessa Oulu15-ohjelmallaan. Kaupungin liike-elämä näyttää olevan mukana. Toivotaan kaupungillekin voimaa,uskoa ja rohkeutta.

Karita Mattila Haaparannalla

Suomalaiset kansoittivat Haaparannan Folkets Husin digibion tänään lauantaina 16. helmikuuta, kun Metropolitan lähetti suorana HDTV-lähetyksenä Puccinin Manon Lescautin.

Karita Mattilan suoritus oli häikäisevä unohtamatta Marcello Giordania tenoripääosassa. Renee Fleming ihasteli väliaikahaastattelussaan myös Mattilan näyttelijäntaitoja ja sai näytön Karitan fyysisistäkin kyvyistä tähden laskeutuessa spagaattiin.

Kolme teknistä, lyhyehköä häikkää häiritsi esitystä. Uuttahan ja uniikkiahan ne eivät ole. Siitä huolimatta toimintaa kehitetään ja Kungliga Operankin esityksiä tulee HD-jakeluun Ruotsissa. Lue lisää osoitteesta www.fhp.nu/falstaff

Historialliselta tuntuu edelleenkin istua katsomassa suoraa lähetystä maailman metropoleista, tällä kertaa New Yorkin Metropolitanista, täällä maailman reunalla Haaparannalla, napapiirin tuntumassa.

Oulun kaupungin kulttuurivaikuttajia istui katsomossa olihan Kaleva kuukautta aiemmin tehnyt kokosivun jutun Haaparannan digibiosta.

Rovaniemen perinteinen media ei ole reagoinut vielä mitenkään Haaparannan ja Ruotsin saamiin suoriin HD-lähetyksiin. Mikä elämys olisikaan katsoa suoraa Metropolitan oopperan lähetystä maailman turistien joukossa Arktisen keskuksen suuressa auditoriossa!

Vesa Sirenin arvosteluja lukee entistä tarkemmin nähtyään itsekin, jos ei saman, niin kuitenkin Karita Mattilan live-esityksen Metropolitanista.

Että mitenkä MET-ooppera liittyy kirjastoelämään? No, Metropolitanin seinän takana on New Yorkin yleisen kirjaston taidekirjasto. Kuvassa vasemmalla oleva korkea seinä on Metropolitanin puolta. Erittäin vahva liittymäkohta kirjastomaailmaan.

HDTV, MET, Gounod, Romeo ja Julia, Anna Netrebko

Metropolitanin suorissa HDTV-lähetyksissä oli eilen vuorossa Charles Gounodin Romeo ja Julia. Onhan Metin suorissa radioinneissakin oma viehätyksensä, mutta suoralla HDTV-lähetyksellä - katsottuna esim. Ruotsin Haaparannan Folkets Husin digibiossa - on oma lumonsa. Lähetys takkuili vain kolme kertaa (a` 1-3 sekuntia). Kamerat pyörivät ennen lähetystä ja tauon aikana myös kulisseissa. Itse Renée Fleming
jututti tauolla päätähtiä ja orkesteria tällä kertaa johtanutta Plácido Domingoa. Kevään 2008 ohjelmistoa.

Oopperan aikana pohdiskelin useamman kerran videon (liikkuvan kuvan) hyödyntämistä yliopistomaailmassa. Muistelin 1990-luvun vaihdetta. Kemi-Torniossa rakensimme suurissa rakennemuutosprojekteissa teknologiakyliä ja muita kehittämishankkeita. Alueen ammattikorkeakoulukokeilulle oli saatu lupa tai sitä oltiin hakemassa. Kauppaoppilaitoksista ja tekuista me siihen aikaan puhuimme. Ei ammattikorkeakoulu käsitteenä vielä istunut suuhumme. Pidimme jotain strategiapalaveria, jossa oli mukana myös Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn tutkijoita sekä silloisen valtion telen asiantuntijoita. Esitimme pitkän tähtäyksen toiveena saada alueelle tekniset mahdollisuudet siirtää reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa kampusten välillä yhden kaupungin sisällä. Emme itse asiassa osanneet puhua kampuksista, vaan kaupunginosista. Asiantuntijat eivät tyrmänneet ajatusta, mutta antoivat ymmärtää tavoitteen asettuvan monien, monien vuosien päähän tulevaisuuteen.

Liikkuva kuva ja (huonolaatuinen) video ovat olleet jo pitkään arkipäivää - teknologisena mahdollisuutena. Missä viipyvät käytännöt videoida, tallentaa ja jaella systemaattisesti yliopistojen luentoja, kokouksia, vierailevien luennoitsijoiden esityksiä? Hyvin harvoin video on päällä Kansalliskirjaston tai muiden pääkaupunkiseudun keskeisten toimijoiden tilaisuuksissa. Kuinka moni puoli päivää kestävä tilaisuus missataan maakunnissa maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. "Radiointikin" aluksi riittäisi.

Yliopistojen professorikunnassa tapahtuu koko ajan massivista sukupolven vaihdosta. Legendaariset proffat jättävät virkansa ja uudet aloittavat pitkän virkauransa. Minne on tallennettu vanhojen proffien luento- ja esitelmävideointeja? Lokakuussa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja oikeusinformatiikan suomalainen uranuurtaja professori Ahti Saarenpää pitivät Rovaniemellä opetusopin malliluennoksi käyvän dialogin luentosalin edessä tietosuojalainsäädännön ympäriltä. Mikä arkiston aarre sekin videoituna olisi.

Pohjoissuomalaisia on muuten hemmoteltu marras-joulukuussa maailman johtavilla sopraanoilla. Oulussa marraskuun 9. Barbara Hendricks, joulukuussa Rovaniemellä Soile Isokoski ja eilen Haaparannalla Anna Netrebko, jonka ääni kauneudessaan on ehkä kaikkein hivelevin maailmassa tällä hetkellä.

Metropolitan oopperaa Haaparannalla

Vierailin Ruotsin Haaparannassa lauantaina 24.3., jolloin Metropolitan lähetti perinteisen, suoran radiolähetyksen päivänäytöksestään myös HDTV-lähetyksenä. Tänä keväänä on nähty jo neljä oopperaa parissa sadassa HDTV-elokuvateatterissa lähinnä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Norjassa ja Ruotsissa on digiteattereita myös pohjoisessa - Haaparanta meitä lähinnä

"The greatest Rossini tenor of our time, Juan Diego Flórez, sings the role of Count Almaviva in The Met’s first new Barbiere in 25 years. Joyce DiDonato share the role of Rosina, Peter Mattei is Figaro, Samuel Ramey is Don Basilio and John Del Carlo sings the role of the hapless Dr. Bartolo." Ohjauksesta vastaa teatteriohjaajanakin maineikas Bartlett Sher.

Kuudentoista euron (150 Sek) hintaiset liput varattiin netin kautta etukäteen. Folkets Husin tiloissa oleva teatteri oli yli puolillaan. Kjell Kauman mukaan noin 150 kuulijaa/katsojaa 250 paikan salissa. Aiemmilla lähetyskerroilla ääni- ja kuvayhteys on ollut kuulemma täydellinen. Nyt ääni katkeili useamman kerran. Kaksi-kolme pahempaa noin kymmenen sekunnin katkosta. Äänen laatu on tietenkin kovahko. Vastikää Metropolitanin salissa istuneena voi todeta, että ääni on aivan toisenlainen paikan päällä kuin Sirius-satelliitin kautta digitaalisena kuultuna.

On vaikuttavaa kokoontua saliin (kukin omaansa) yhtä aikaa Metropolitanin yleisön kanssa. Kuvaa lähetetään salista ja sen yleisöstä muutamia minuutteja ennen oopperan alkua. Kameroita on useita, joten katsoja on kärpäsenä kaikkialla, orkesterimontussakin. DVD-esityskään ei tavoita lähellekään niitä näkökulmia, mitä lavan edestä, lavalta ja lavan takaa Metin HDTV-esityksissä nähdään. Ja kaikki suorana. Tauon aikana kuultiin keskusteluja mm. teknisestä toteutuksesta, lyhyt Mattein haastattelu sekä käväistiin pukuhuoneessa.

Me olimme kuitenkin Haaparannalla. Meidän aploodit eivät kanna New Yorkiin. Ei siis kannattanut juuri aplodeerata. Nehän on tarkoitettu esiintyjille ja osallisille. Puolenkymmentä esitystä on vielä tulossa. Koko syys(2007)- ja kevätkausiko (2008)?. Hieno kokemus tämäkin. En tiedä mitä tekemistä suorana lähetyksenä nähdyllä HDTV-oopperalla on kirjastoelämän kanssa - vielä.

Our Word and Welcome to It: Name That Tune

Our Word and Welcome to It: Name That Tune

Tämä liittyy digitaaliseen televisioon, HDTV-teknologiaan, Haaparantaan...en vielä tiedä miten kirjastoelämään, mutta....

Haaparannalla on todellakin Folkets Husin tiloissa ruotsalaiseen ketjuun kuuluva yrittäjä, joka pyörittää pohjoisimpana digibioa, HD-leffateatteria vai mikä se onkaan nimeltään. Lue wikipediasta tekniikkaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/HDTV.

HDTV-tason leffojen esittämisen ohella teatteriketju välittää Sirius-satelliitin kautta suoria HD-tason oopperalähetyksiä Metropolitanista. Tänä keväänä on vielä kaksi lähetystä tulossa: "Under våren är tanken att Barberaren i Sevilla (24 mars) samt Puccinis Triptyken (28 april) ska sändas. Om du vill veta mer så kan du ta kontakt med Kjell Kauma;
tel: +46 (0)76-8397122. Information om operaföreställningarna finns också på hemsidan: www.provincemix.se".

Yleisradion Jungnerhan totesi TV:ssä alkuviikosta, että Suomen nykymuotoinen digisovitin tv-järjestelmä kantanee vuoteen 2015, jonka jälkeen siirrytään suoraan HDTV:tä seuraavaan teknologiasukupolveen. Wikipediahan kirjoittaa tulevaisuudesta lyhyesti näin.

Pitääköhän yhdistää Ikean matka ja Metropolitan ooppera ajamalla lauantaina Haaparantaan. Alussa viitatut newyorkilaiset kokemukset ovat nekin näköjään olleet melko haltioituneita. Kokemuksesta voin kertoa, etteivät Renee Fleming ja kumppanit livenä etäältä Metropolitanin katsomosta katsottuina kovin kummoisilta näytä - ääni tulee tietenkin täydellisenä ja aitona. Kuvaruutu toisi tähdet lähelle myös näyttelijöinä - liianko lähelle?