Mikkeli - digitoinnin pääkaupunki

Otsikko on lainaus ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin puheenvuorosta kirjastonjohtajien neuvottelupäiviltä Mikkelistä 24.-25.lokakuuta 2007. Esityskalvot. Päivien pääteema oli/on Kirjasto digitaalisessa maailmassa. Ekholmin puheenvuoro "Onko kansakunnalla sellainen kirjastolaitos, jonka se ansaitsee?" pani monet tosipohdintaan. Uteliaana odotamme myös hänen piakkoin ilmestyvää toista uusisuomikolumniaan.

Ennustamattomuus, epäjatkuvuus on kirjastojen tätä päivää. Kirjastojen merkitys on hukassa - kirjastolaisiltakin. Tuottavuusohjelma ei ryömi, se hyppää. Kirjastojen verkostolla on merkitys, ei enää yksittäisellä kirjastolla. Alberto Manguel ajatuksineen on koskettanut myös Kai Ekholmia. Kirjastoilla on edessään iso imagokampanja, jolla kirjastoille palautetaan se arvo mikä niille kuuluu. Nattens bibliotek pitäisi kuulua jokaisen kirjastolaisen yöpöydälle. Kirjastot ovat ihmiskunnan keino jatkaa älyllistä elämää. Kirjastot keskeinen osa ihmiskunnan säilymishistoriaa. Kirjasto ei saa jäädä analogiseen loukkuun British Libraryn tapaan.

Yhtenäinen/yhteinen kansallinen kirjastojärjestelmä tarvitaan ja sillä on iso hintalappu. Tarkentavaan kysymykseen siitä, mistä edellä mainitussa olisi kysymys, Ekholm vastasi: yhteinen rajapinta asiakkaisiin 10 vuodessa.

Mikkeli - digitoinnin pääkaupunki. Kyllä, Suomessa. Tutustumiskäynti Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevaan mikrokuvaus-, konservointi- ja digitointilaitokseen vahvisti tämän näkemyksen.

Yliopistokirjastojen muutostrendit

Kirjastonjohtajilta kysytään: "Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) tärkeintä muutostrendiä suomalaisten yliopistokirjastojen toimintaympäristössä?
Aseta muutokset tärkeysjärjestykseen." Kysely on osa laajaa yliopistokirjastojen tutkimustarveselvitystä. OPM:n rahoittamassa selvityksessä ovat mukana maan kaikki informaatiotutkimuksen laitokset. Raportti valmistuisi jo huhtikuun 2008 loppuun mennessä. Yliopistokirjastojen rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät tutkimustarpeet huomioidaan. Kartoituksen perusteella laaditaan suunnitelma useita tutkimusprojekteja käsittäväksi kansalliseksi tutkimusohjelmaksi.

Kirjastonjohtajien muutostrendikyselystä ilmenee, että toimintaympäristön muutoksia tarkastellaan megatrendeihin jaoteltuina. Muutoksia megatrendien sisällä tutkimustarveselvityksen tekijät voisivat tarkastella myös "yliopistokirjastojen näkökulmasta sekä priorisoida niiden merkitystä."

Viisi (5) tärkeintä muutostrendiä suomalaisten yliopistokirjastojen toimintaympäristössä tärkeysjärjestyksessä? Pystyäkseni vastaamaan
itseäni tyydyttävästi edelläolevaan, opiskelin tulevaisuudentutkimuksen alkeita Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen seminaariaineistosta.

Megatrendit, trendit ja heikot signaalit ovat lukemani perusteella skenaarioiden rakennuspalikoita. Kaikki edellamainitut ovat edelleen tulevaisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. "Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta". Skenaarion elementit ovat: yhteisön toimintaympäristön nykytilan kuvaus, tulevaisuuden kuvaukset sekä kuvaus prosessista, joka liittää nämä kaksi toisiinsa.

Megatrendit ovat ilmiöitä, joilla on tunnistettu suunta ja suunta pysyy oletetusti samana tulevaisuudessa: globalisaatio,verkottuminen, kestävä kehitys, työn muutos, väestön vanheneminen, tekninen kehitys. Megatrendissä on mahdollisuus huomata alailmiöitä ja toisaalta megatrendit ovat trendien kimppuja.

Trendi on a) tarkasteltavan ilmiön pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva yleinen muutos b) sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että sitä on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida c) suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava d) voivat olla myös megatrendien osia e) esimerkiksi: kasvava uutisten nälkä, tatuointi.

Heikoilla signaaleilla voidaan tavoitella paradigmamuutosten ennakointia? Ne voivat olla "aikaista informaatiota" tai ensioireita. Klassisen Ansoffin
määritelmän mukaan heikot signaalit ovat yrityksen sisäisiä tai ulkoisia varoitusmerkkejä, tapahtumia ja kehityssuuntia, jotka ovat liian heikkoja,
jotta niiden vaikutuksia voitaisiin määrittää.

Trendejä viisi (5) yliopistokirjastojen toimintaympäristössä

Ensimmäisenä (tärkeimpänä?) pyörii mielessä korkeakoulujen rakenteellinen muutoskehitys, joka on piirre nykyhetkessä ja se jatkunee tulevaisuudessa siten, että korkeakoulujen määrän vähenemisen myötä kirjastojenkin määrä todennäköisesti vähenee. Ilmiö on uudehko suomalaisessa korkeakoulu- ja kirjastomaailmassa, joten ilmiön uutuus voi nostaa sen tässä tarkastelussa ansiotta tärkeimmäksi. OECD toi keskustelun esiin vuonna 2006 ja British Councilin (suomalais)raportti keväällä 2007.

Teknisen kehityksen megatrendin osana voidaan ajatella olevan kirjastoaineistojen digitoituminen. Tieteelliset lehdet digitoituivat alle kymmenessä vuodessä. Academic Pressin lehtipaketista kai se kaikki alkoi joskus vuonna 1997. Milloin tieteellisestä monografiasta, kirjastojen toiminnan näkökulmasta, voidaan sanoa sen olevan digitoituneen lehtien tavoin? Englanninkielisen uustuotannon osalta tieteell. monografian digitoitumista on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida. Kirjastojen omien kokoelmien takautuva digitoiminen näyttää Suomessa olevan täysin ennakoimaton jopa Kansalliskirjaston tuhoutuvien kirjaharvinaisuuksien osalta. Lieneekin kyse osata ennakoida poliittisen vallan kulttuuripoliittista käyttäytymistä, ymmärrystä.

Globalisaation ja verkottumisen osana voitaneen nähdä yliopistokirjastojen keskinäisen kilpailun korostuminen yhteistyön kehittämisen sijaan. Onko yliopistojen välisen kilpailun seurauksena välttämättä niiden kirjastojen keskinäinen kilpailu?

Samaten globalisaation ja verkottumisen osana ja omana trendinä voitaneen pitää kirjastojen kilpailullisen aseman muuttumista IT-markkinoilla. Kirjastojen sisältäkin kyseenalaistetaan entistä useammin asetelma kirjastosta itsestäänselvänä kirjastopalvelujen ylivertaisena tuottajana ja kehittäjänä.

Kirjastotiloja ja kirjastorakennuksia rakennetaan koko ajan. Akateeminen ympäristö muuttuu hitaasti. Muuttuuko yliopisto-opetus juurikaan? Yliopistoillekin rakennetaan koko ajan seiniä. Onko suomalainen akateeminen opetus korkeakouluissa ja yliopistoissa ennakoitavissa tietoverkkopohjaisena. Verkko-opetuksen lisääntyminen ja sen kehittäminen lienee ainakin virtaus ja suuntaus. Rohkeneeko kukaan ennakoida, että ylempi korkeakoulututkinto olisi suoritettavissa Suomessa verkkopohjaisena? Maisteriksi ilman kampusta, ilman fyysistä kampuskirjastoa? Kirjasto ilman seiniä - Suomessa haihtuva trendi kuin painettu tatuointi? Todellisempi trendi: yliopistokirjastot kurssikirjastoiksi? Kirjasto muuttuvana tilana -trendi.

i2010: Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto

Parlamenttimme päätöslauselma 27. syyskuuta 2007 aloitteesta "i2010: Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto" (2006/2040(INI) on luettavissa esimerkiksi suomeksi tässä osoitteessa

Periaatelinjaukset on lyöty pöytään - ei ole jätetty pöydälle. Kansallisen tason kirjastoyhteistyön ohella periaatelinjaukset sisältävät aloitteita myös alueellisen tason kirjastoyhteistyölle - yli kirjastosektorirajojen. Kiitos Suomen EDC-yhteisölle päätöslauselman nopeasta levittämisestä.

Digitointihan on keskeisenä sisältönä Mikkelin kirjastonjohtajapäivillä 24.-25.10.2007.

Pienet yliopistot - pienet yliopistokirjastot?

Suomalaiset korkeakoulut hakevat ja varmistelevat asemiaan uusilla kumppanuuksilla, liittoutumilla ja alliansseilla. Nykytietoyhteiskunnan tapaan kaikki tapahtuu läpinäkyvästi ja näkyminen tapahtuu heti. OPM:n korkeakoulujen johdon kutsuseminaarien tunnelmista saa rehtoreiden blogeista nopeamman ja ytimekkäämmän kuvan kuin vanhan median uutisoinneista. Ikäänkuin olisi ollut paikalla.

Lapin yliopisto rakentaa uuden rehtorinsa johdolla uutta strategiaa, joka yrittää tähdätä vuoteen 2020. Strategian laadinta tapahtuu myös tilaisuuksissa, jonne vartavasten pyydetään kansalaisia/vaikuttajia mukaan. Viimeisin avoimien ovien päivä oli viikko sitten vanhassa Suomessa, maan teollisuusytimessä eli Kemi-Torniossa.

Kolmikymmenvuotisen sodan lopputuloksena maassa on olemassa Lapin yliopisto, jonka erääksi ominaispiirteeksi mainitaan monitieteisyyden ohella tiede- ja taideyliopiston kombinaatio.

OPM:n kesuluonnos (Koulutus ja tutkimus 2007-2012) lanseeraa muun muassa koepallon, että osa maamme yliopistoista tulisi jatkossa(kin) olemaan kansainvälisen tason tutkimusyliopistoja. Ketkä tuossa joukossa tulisivat olemaan? Kaikki nykyiset kaksikymmentäkö. British Councilin (suomalais)arviossa maassamme olisi tuolloin korkeakouluja kaikkiaan puolet nykyisestä määrästä. Lapin yliopiston peruskysymyksiä ovat mm. kenen kanssa liittoutua. Läänin 2 (!?) omaa ammattikorkeakoulua ovat lähimmät kumppanit. Mikä niiden lisäarvo olisi pohjoisen läänin kv-tutkimusyliopistolle? Riittävätkö "arktisuus" ja "matkailututkimus" tekemään LY:stä kansainvälisen tutkimusyliopiston? Miten käy "vanhoille" tiedekunnille? Entä tutkimuksen "vapaudelle"? Onko olemassa jatkossa omaa sarjaa kansallisille tutkimusyliopistoille. Snellmankaan ei ole enää vastaamassa kysymykseen. Onko Pohjois-Suomen yliopisto (ml Oulun yo)lopullisesti haudattu strateginen liittoumavalinta.

Kemiläinen (korkeakoulutettu) yrittäjävaikuttaja totesi ytimekkäästi, että Lapin yliopiston strategia 2020 on onnistunut, jos Lapin yliopisto on olemassa vuonna 2020. Hän toivoi, että olisi.

Yliopistokirjastojen maailmassa Suomessa haetaan selvästi samaan tapaan asemia ja yhteistyönäkökulman tilalle ja ohi on nousemassa oman yliopiston asemien turvaaminen. Miniyliopistokirjastoilla ei siellä paljon vaikutusvaltaa ole. Suuret yliopistokirjastot pyörittävät keskeisiä konsortioita ja niiden päätöksentekoelimiä. Valmistelevien virkamiesten kuulee jopa sanovan, että "muistattehan pitää pientenkin kirjastojen asema mielessä". Euroopanunionimainen nopea päätöksenteko on tullut mukaan kirjastojenkin toimintaan. Rahoituspäätöksille tuodaan pöydälle vaihtoehtoisia ehdotuksia, jotka runnotaan samassa kokouksessa läpi. Kansalliskirjastolla on oma sisäinen kuristusohjelma meneillään, joka ei voi olla vaikuttamatta konsortioiden ja neuvostojen päätöksiin. Onkohan Euroopan unionillakaan yhtä paljon kirjastoalan organisoitumia kuin on suomalaisessa kirjastokentässä. Osittain samoja ihmisiä istuu seurojen, konsortioiden, neuvostojen jne-elimissä, joita kutakin on 2-4 kappalein eli kullekin kirjastosektorille omansa. Obs! Huomio!

Verkkoyhteiskunnassa voi vaikuttaa ajatuksillaan ja tuntemuksillaan sentään täällä verkossa, kun kaikki on nykyään niin läpinäkyvää ja perinteisissä kokouksissa ei ole kuin yksi ääni kullakin yksilöllä - jos on sitä ääntäkään varsinkaan meillä pienillä.

Barents library conference (BLC), September 5-7, 2007

Location: Kirkenes, Norwegian Coastal Voyage ship M/S Trollfjord, Vadsø

Pohjoiskalotin kirjastoyhteistyön juuret ulottuvat ainakin 1970-luvun alkuun ja kirjailija/kirjastonjohtaja Jorma Eton aikakauteen. Sittemmin yhteistyö on laajentunut alueellisesti ja nykyään kokoonnutaankin Barentsin alueen tunnuksin. Sisällöllisesti yhteistyö on tullut kattamaan kaikki muistiorganisaatiot. Museot ja arkistot ovat olleet jo vuosia yhteistyössä mukana.

Tämän vuotinen konferenssi tapahtui kolmessa eri paikassa: ohjelmaa oli Kirkkoniemessä, Hurtigruten-laivalla sekä Vesisaaressa. Ohjelman esitykset tulevat aikanaan konferenssin sivustoille.

Laivalla puhuttiin politiikkaa. Norjan ulkoministeriön sinällään erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron Norjan ja Venäjän välisistä poliittisista railoista ylitti ja ohitti Hilde Korsæthin ja Dmitrij Isjtsjenkon herkistyttävä From Vardø with love –dokumenttifilmi. Me suurten ikäluokkien edustajat olimme myytyjä. Kuvasihan se meidän lapsuus- ja nuoruusvuosia ja vesisaarelaisten ja muurmanskilaisten muusikoiden välistä aitoa yhteydenpitoa ja ystävyyttä kylmän sodan aikana. Dokumentissa on kovasti pilkettä silmäkulmassa Lenininkin iskiessä useamman kerran silmää.

Konferenssin kulttuurihistoriallinen anti oli melkoinen sellaisten pohjoiskalotin ikonien esiintyessä kuin kirjailija Bengt Pohjonen Norrbottenista ja historiantutkija Einar Niemi Tromssasta. Ikoniksi pyrkiviä edusti tornionjokilaaksolainen kirjailija Päivi Laakso. Me suomalaisetkin kyllä hytkyimme naurusta ja hakkasimme kädet helliksi ihastellessamme hänen groteskia esitystään.

Roger Jøsevold Norjan kansalliskirjastosta puhui teemasta The Digital National Library of Norway. Poimintoja esityksestä: "The national library will digitise all collections. From A to Z, thematically, on demand. Content, July 2007: 155.000 newspapers, 290.000 pictures, 20.000 books, 570 hours moving img, 4.000 hours of music, 5.000 posters, 125.000 hours of radio, 1.000 ephemera."

Jon Birger Østby, Director, ABM. Esitys "Library Reform 2014, and Cultural Heritage for all: On digitisation, digital preservation and digital dissemination in the archive, library, and museum sector" käsitteli ABM:n tuoretta julkaisua Library reform 2014

Yhtä mielenkiintoinen kuin oli Østby esitys ja edellä mainittu 2-osainen julkaisu, on kuitenkin itse ABM, Statens senter for arkiv, bibliotek og museum. Muistiorganisaatioiden yhteistyö näyttää olevan organisoidumpaa Norjassa kuin meillä Suomessa.

Yksittäisten kirjastojen puheenvuorot oli ripoteltu kolmeen eri pienryhmään, joihin 112-päinen osanottajajoukko, hajautui. Ryhmien käyttöön varattu aika oli aivan liian lyhyt. Kahden vuoden päästä Uumajassa 2009 kokoontuvalle konferenssille soisi terävämpää fokusta kirjastosisältöjen osalta.

Amazon lanseeraa e-kirjan lukulaitteen?

Sonyn ebook readerikin on vielä kokeilematta. Laitteen tuonti Eurooppaan on tehty tahallisen hankalaksi. Sonyyn ladattuihin teksteihin ei voine tehdä omia merkkauksia.

Uutinen Amazonin tulossa olevasta lukulaitteesta kuulostaa jälleen kerran pariinkymmeneen vuoteen tappajasovellukselta. Googlen book search engine tulisi olemaan hankkeessa mukana.

Kindlen hinta noin 400-500 taalaa. "wireless connectivity for downloading e-books and surfing the internet." Näyttö tullee olemaan musta-valko. Myyntihyllyssä Amazonin 700.000 nimekettä. Näppis, "which would allow users to take notes".

Kindle toisi varastoissakin olevat painetut kirjat ulottuvillemme, ainakin pikkuiselle ruudulle.

Jäämme odottamaan - lukien painettuja kirjoja.

Medieval helpdesk with English subtitles

next-generation library catalogs

Uusin Library Technology Reports, Jul/Aug2007, Vol. 43 Issue 4 keskittyy nettiajan kirjastoluetteloiden kysymyksiin. Sisältöä: Introduction, AquaBrowser, Endeca, Encore, Primo, WorldCat Local, Next-Generation Flavor in Integrated Online Catalogs, Selected Resources.

LTR on lisensoitu Lapin yliopiston kirjastoon ainakin Ebsco-kokoelmaan, joten lehti löytyy ja on saatavilla Nellin kautta.

Palataan.

Books on demand

NYPL (New York Public Library) näyttää kokeilevan alkusyksystä asiakkaiden omatoimista kirjanpainamista käyttäen Espresso Book Machinea. Painetun kirjan voi tässä vaiheessa tehdä rajatusta kohdejoukosta kirjatekstejä. Palvelu näyttäis olevan tässä vaiheessa myös maksuton. Lue uutinen.

EBM on näyttävän näköinen laitos ja vie parin, kolmen kopiokoneen lattiatilan. Kokoero kirjapainojen nykyhetken "oikeisiin" tuotantokoneisiin on kuitenkin selkeä. Analogia, joka väistämättä tulee mieleen, on suurtietokoneesta mikrotietokoneeksi.

Ovatko mikrokirjapainot tulevaisuutta? Missä mikrokirjapainot tulevaisuudessa sijaitsevat: perinteisissä kirjapainoissa, kirjastoissa, työpaikoilla, kotona?



Mitä muita haasteita yliopistojen julkaisu- ja kustannustoiminnalle tulevaisuudessa nähdään, katso tuore The Ithaka Report “University Publishing in a Digital Age”. Tähän raporttiin olisi mukava palata. Unohtaa ei sovi pian tulossa olevaa Kansalliskirjaston seminaaria Electronic Publishing - FinELibin kustannustoimialaseminaari.

Rehtorit blogaavat

Blogien lukeminen on joskus yhtä viihdyttävää kuin rupattelu työasioista kahvilla. Varsinkin kun avoimessa rupattelussa on oppilaitoksen rehtori. Huulenheitossa kuulee usein jollei uutisia niin ainakin human interest - asioita.

Ammattikorkeakoulujen rehtoreissa näyttää olevan useita bloggareita. Kun yksi aloittaa, toisten on tultava perässä?

Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori tulkitsee Rehtorin huoneessaan 21.6.2007 Rovaniemenkin seudun asioita. "Korkeakoulukenttä liikkuu - ja lujaa! ....Uusimpana merkittävänä liikahduksena ovat Rovaniemen alueen avaukset. Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Rovaniemen kaupunki suunnittelevat Rovaniemelle nykyistä huomattavasti vahvempaa korkeakoulukokonaisuutta......Toiseksi suuruus ei ole laadun ja toimivuuden tae. Toki jossakin Rovaniemellä ei ole kauhean suurta järkeä pitää yllä kahta rinnakkaista julkista palvelulaitosta. Sama traktori auraa saman kampusalueen väylät. Sama palkanlaskija voi laskea yliopistoprofessorin ja ammattikorkeakoulun yliopettajan palkat." Lue lisää.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Rehtorin blogi puhuu myös täyttä kirjastoasiaa: "FinELib 10 vuotta.....Juhlaseminaari pidettiin 29.5. ja sen ohjelmaan sisältyi myös ajankohtaista korkeakoulupolitiikkaa. Otsikolla “Rakennemuutos korkeakouluissa - montako korkeakoulua Suomessa on 2017″ puhunut opetusministeriön ylijohtaja spekuloi ja laskeskeli, että Suomessa on silloin noin 11 yliopistoa ja noin 15 ammattikorkeakoulua. Eli korkeakoulujen lukumäärän puoliintumisaika olisi noin 10 vuotta. Näin voisi hyvinkin olla." Katso ylijohtaja Karjalaisen esityskalvot.

Oulussa mennään samaan tahtiin kuin Rovaniemelläkin? OAMK:n rehtorin mukaan: "Maanantaina 4.6. Oulun kaupunginhallitus nimesi arvovaltaisen työryhmän tekemään ehdotuksia Oulun korkeakoulujen, so. yliopiston ja ammattikorkeakoulun kehittämiseksi. Taustalla on huoli Oulun kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Aloite työryhmän perustamisesta tuli Technopolis Oyj:n toimitusjohtajalta ja yliopiston rehtorilta. Korkeakoulusektorilla on tapahtumassa merkittäviä muutoksia ja Oulun on syytä olla kehityksessä mukana."

Rehtori kommentoi myös lausunnolla olevaa OPM:n kehittämissuunnitelmaa: "KESU-luonnokseen sisältyy yliopistoja koskeva linjaus, joka tulee aiheuttamaan keskustelua. Nimittäin “Osa yliopistoista profiloituu kansainvälisesti korkeatasoisina tutkimusyliopistoina.” Tämähän lienee jo nyt tosiasia, mutta virallisesti korkeakoulujärjestelmä ei tunnusta sitä. Nähtäväksi jää säilyykö moinen linjaus KESUssa myös lausuntokierroksen jälkeen."

Oululaiset näyttävät olevan aktiivisia bloggareita. Oulun lyseon rehtorin blogi on kaksikielinen, suomi-englanti.

Jos jätin mainitsematta jonkun rehtorin, se ei ole tahallista. Systemaattista rehtorien blogien hakua en ole edes yrittänyt tehdä. Olin tekemässä normaalia Google-hakua termein "koulutus ja tutkimus 2007-2012". Kolmantena osumana oli Rehtorin blogin arkistosta aihetta käsittelevä kirjoitus. Mikä meitä ohjaa: G

Google Book Search is More Accessible

Google Book Search is More Accessible

Google Book Search -palvelu antaa joitakin kokotekstikirjojansa luettavaksi ja kopioitavaksi/lainattavaksi/viitattavaksi myös pelkkänä tekstinä kuvan ohella (tekstisivut skannattuina kuvina alkujaan).



"Vie plain text" -vaihtoehto kirjan sivujen näkymäksi on valittavissa kokotekstikirjojen lukutilan oikean reunan palkista ylhäältä. Katso kuva yllä. Optinen tekstintunnistus ei ole aina onnistunut täydellisesti. Lue oheinen juttu.

Kirjankorjauslomalla Valamossa

Olin keväällä 2007 jälleen lomalla Valamossa, 15.-20.4.2007. Kirjankorjaus mielessä. Kirjansidonnan perusteita olin opiskellut aiemmilla lomillani.


Haukiputaalaisen Simpsonien suvun noin 150 vuotta vanha raamattu oli kohteeni. Kirjan kaikki sivut olivat tallella, mitä nyt 15 ensimmäistä sivua irrallaan.


Haaste oli melkoinen. Räjähtänyt raamattu. Puukantinen, mikä on yllättävää 1800-luvun kirjalle. Liekö alkuperäiset vai merimiesperheen tarkoituksiin kovemmiksi vaihdetut? Kansien lukituslaitteen korjauksesta luovuin suosiolla heti alkuvaiheessa. Metallityöt myöhemmin.



Kirjan selän korjausnahka valittiin huolella. Valmiiksi ohennettu naudannahka helpotti työskentelyä, kun vaativa nahan käsin tapahtuva ohentaminen jäi tällä kertaa työvaiheena pois. Nahan väri valittiin tarkoituksella selvästi alkuperäisestä poikkeava. Tavoitteena oli korjata kirja uudeksi raamatuksi. Kirjan alusta irti olleet sivut ommeltiin takaisin kirjan selkään kiinni. Vanhat sidokset olivat onneksi säilyneet valtaosin ehjinä ja selkä vahvana. Lopputulos ei ollut hassumpi. Eihän?

Harviaisen Jussin opastus oli aivan oleellista työn onnistumiselle. Sepolle kiitoksia monista hyvistä kokeneemman kollegan vinkeistä. Espoolaisia oli kurssilla enemmänkin:http://kotisivut.fonet.fi/~espoonkirjansitojat/
Ilkan ja Ullan bibliofiilisten harvinaisuuksien extempore pienoisnäyttely juhlisti kurssia.

Kirjansidonnasta paljon lisää The Bonefolder

Etusivu uusiksi - Lapin kirjastoille yhteinen etusivu?

Muistelen aikaa, kun Oulussa ehdotettiin kaupungille ja yliopistolle yhteistä aloitusivua www-sivustoille. Ajatukselle yliopistolla ensin hymähdettiin. Kaupungin ajatukset tulivat ymmärretyiksi: yliopistollehan oli ehditty varata osoite oulu.fi. Luontevampaa suomalaisillekin lienee kuitenkin mennä kaupungin sivuille oulu.fi -sivun kautta kuin ouka.fiin.

Jyväskyläläiset kirjastot julkistivat äskettäin (2006:n puolella?) yhteisen etusivun Jyväskylän kirjastot. Etusivulta on linkki mm. alueen kirjastojen yhteiseen tiedonhakuportaaliin Keski-Suomen kirjastoporttiin. Keskeinen sisältö Jyväskylän kirjastoilla on linkityspalvelu alueen "aineistotietokantoihin", alueen kirjastojen tapahtumakalenteri, Jyväskylän tietopalvelustrategian (2003)jakelupalvelu sekä alueen kirjastojen yhteisten hankkeiden dokumenttien jakelu. Mielenkiintoinen, täysipainoinen ja houkutteleva sisältö.

Pitäisikö Lapinkin kirjastojen aloittaa näkyvämpi yhteinen tieto- ja palvelusisältöjensa verkkojakelu? Lääninhallituksen kirjastotiedote on mainio alku. Lapin kirjasto(t) on lanseerattu palvelunimenä jo ajat sitten maailmalle ja verkkomaailmalle. Pohjanportti-nimikin on jo varattu. Millä nimellä Lapin kirjastojen yhteisiä, laajempia sisältöpalveluita verkossa sitten markkinoitaisiinkaan?

Havaintoja Tritoniasta

Lapin korkeakouluyhteisön informaatiopalveluiden työryhmä vieraili 27.4.2007 Vaasan yliopiston kampuksella ja erityisesti Tritoniassa. Tritonia on Vaasan yliopiston, Åbo Akademi i Vasan ja Hankenin Vaasan yksikön yhteinen tiedekirjasto ja oppimiskeskus. Ensihavaintoja informatiivisesta ja miellyttävästä vierailusta, josta kiitokset Tritonian kirjastoväelle.



Vaasan yliopiston kampus on erittäin kaunis vanhaan teollisuusympäristöön ja merenrantaan suunniteltu kokonaisuus. Kampus sinällään opetuksineen ja palveluineen, mutta myös kaksikielinen Vaasan seutu ovat melkoinen vetovoima kilpailtaessa korkeakouluopiskelijoista.



Kirjasto on kampuksen keskus ja sydän. Kirjasto fyysisenä tilana houkuttelee, koska sieltä löytyvät myös kahvila, kirjakauppa, auditorio, 24/7 -lukutilat, varattavat ryhmätyötilat ja Oppimiskeskus IT-palveluineen.


Arkkitehtonista avaruutta kirjastoon on luotu tilalla ja luonnon valolla. Pitkät lasiseinät antavat tilaa.


Hyllyt on sijoitettu suuriin ikkunapintoihin nähden niin, että valo pääsee hyllyjen välistä koko kirjastoon.


Oppimiskeskus osana Tritonian kirjasto- ja muita palveluita tekee Tritoniasta kampuksen todellisen keskuspaikan paitsi opiskelijoille myös korkeakoulujen henkilökunnalle.


Virtuaaliaula on viihtyisä tila sekä fyysiselle yhdessäololle että verkkoseurustelulle.



Oppimiskeskuksen tiloja on ainakin kahdessa kerroksessa. Kirjastolla ja Oppimiskeskuksella on yhteiskäyttöisiä henkilöresursseja mm. IT-tukipalveluissa.


Atk-kalusteet Tritonian opetustiloissa palvelevat myös parityöskentelyä. Hyllyopasteet ohjaavat tyylikkäästi suunniteltuina ja sijoitettuina myös käyttäytymistä kirjastossa.


Lainaustiskin palautettavien aineistojen järjestelmä: luukku palautettaville aineistoille, pöydän alla palautuskärry itsekorjailtuine välipohjineen, erillinen hyllytyskärry odottamassa vieressä.


Postitus on saanut hyvin asianmukaiset, suurehkot tilat käyttöönsä.

Tritonia vaalii ansiokkaasti kansallista kulttuuriperintöä. Vaasan lyseoiden aineistot ovat elävä osa kirjaston aineistoa. Katso ja lue lisää virtuaalisessa näyttelyssä Hereditas culturalis Wasaensis


Ranckenin kokoelma osana Sveska Lyceumin aineistoja on saanut omat erikoistilansa, joita Vuokko Palonen aiheesta ylpeänä esittelee.


Agricolan omistamaa kirjaa voi koskettaa jopa omalla kädellä. Ylevä tunne.

American Historical Association Blog: Google Books: What’s Not to Like?

American Historical Association Blog: Google Books: What’s Not to Like?

Kerrankin kunnon keskustelua Google Book Search -palvelun laadusta, skannausten onnistuneisuudesta,indeksoinnista, perinteisen luetteloinnin roolista, julkisen sektorin dokumenttien tekijänoikeuksista jne.

Metropolitan oopperaa Haaparannalla

Vierailin Ruotsin Haaparannassa lauantaina 24.3., jolloin Metropolitan lähetti perinteisen, suoran radiolähetyksen päivänäytöksestään myös HDTV-lähetyksenä. Tänä keväänä on nähty jo neljä oopperaa parissa sadassa HDTV-elokuvateatterissa lähinnä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Norjassa ja Ruotsissa on digiteattereita myös pohjoisessa - Haaparanta meitä lähinnä

"The greatest Rossini tenor of our time, Juan Diego Flórez, sings the role of Count Almaviva in The Met’s first new Barbiere in 25 years. Joyce DiDonato share the role of Rosina, Peter Mattei is Figaro, Samuel Ramey is Don Basilio and John Del Carlo sings the role of the hapless Dr. Bartolo." Ohjauksesta vastaa teatteriohjaajanakin maineikas Bartlett Sher.

Kuudentoista euron (150 Sek) hintaiset liput varattiin netin kautta etukäteen. Folkets Husin tiloissa oleva teatteri oli yli puolillaan. Kjell Kauman mukaan noin 150 kuulijaa/katsojaa 250 paikan salissa. Aiemmilla lähetyskerroilla ääni- ja kuvayhteys on ollut kuulemma täydellinen. Nyt ääni katkeili useamman kerran. Kaksi-kolme pahempaa noin kymmenen sekunnin katkosta. Äänen laatu on tietenkin kovahko. Vastikää Metropolitanin salissa istuneena voi todeta, että ääni on aivan toisenlainen paikan päällä kuin Sirius-satelliitin kautta digitaalisena kuultuna.

On vaikuttavaa kokoontua saliin (kukin omaansa) yhtä aikaa Metropolitanin yleisön kanssa. Kuvaa lähetetään salista ja sen yleisöstä muutamia minuutteja ennen oopperan alkua. Kameroita on useita, joten katsoja on kärpäsenä kaikkialla, orkesterimontussakin. DVD-esityskään ei tavoita lähellekään niitä näkökulmia, mitä lavan edestä, lavalta ja lavan takaa Metin HDTV-esityksissä nähdään. Ja kaikki suorana. Tauon aikana kuultiin keskusteluja mm. teknisestä toteutuksesta, lyhyt Mattein haastattelu sekä käväistiin pukuhuoneessa.

Me olimme kuitenkin Haaparannalla. Meidän aploodit eivät kanna New Yorkiin. Ei siis kannattanut juuri aplodeerata. Nehän on tarkoitettu esiintyjille ja osallisille. Puolenkymmentä esitystä on vielä tulossa. Koko syys(2007)- ja kevätkausiko (2008)?. Hieno kokemus tämäkin. En tiedä mitä tekemistä suorana lähetyksenä nähdyllä HDTV-oopperalla on kirjastoelämän kanssa - vielä.

Kirjastovierailulla Tampereella

Onnittelut Tampereen yliopiston kirjastolle Linnasta ja sen suojiin rakennetuista kauniista ja tukevista tiloista ja palveluista. Pääsisääntulon aulaan sijoittuu yliopistokustannus ja sen houkutteleva Taju-tiedekirjakauppa. Kirjaston antikvariaattikaan, Tiededivari, ei ole kaukana sisääntuloaulasta.



Palautusautomaatista asiakas ei näe kuin opasteet ja pienen luukun, jonne kirja sujahtaa. Kirjastolaisille näytettiin myös tuotantotiloja.


Suurella kirjastolla on myös suuri palautuslaatikko pääoven vieressä.


Kirjasto viestii myös itse siitä, että nyt olemme maamme johtavassa viestintäalan yliopistossa. Kolmannen kerroksen opastustaulu esimerkkinä rakennuksen pohjakarttojen ja -piirrosten hyödyntämisestä. Televisiomonitori palvelee ainakin oppimiskeskuksessa. Stillkuva ei kerro videokuvan tavoin LED-tekstinauhoina pyörivistä kirjaston tiedotteista katonrajassa.



Kirjasto tuo itse esille myös medianäkyvyytensä. Kirjastolaiset ja asiakkaat voivat syystä olla ylpeitä uudesta kirjastostaan.


Kirjaston rakennushankkeita ja peruspalveluita ja -aineistoja esitellään myös posterein.


Kirjaston tilojen yleisilmeenä on esteettömyys,valoisuus, läpinäkyvyys ja avaruus.


Oppimiskeskus panee jo arkkitehtoonisena tilana aivosolut liikkeelle. Opetus- ja ryhmätyötilat kuuluvat tietysti tälle alueelle. Perinteinen käsikirjastokokoelma on muutaman askeleen päässä työasemista. Tilaa löytynee myös omille päätelaitteille. Tietopalvelun tietoavaruus on omassa sfäärissään akvaariossaan. Asiakkaiden ei tarvitse kysellä onko informaatikko paikalla. Läpinäkyvyyttä tuo myös kaikkialle ulottuva ja näkyvä selkokielinen opastus. "Kuluvan vuoden lehdet" - voiko sen selkeämmin sanoa.



Koneissa löytyy. Vuorolappujärjestelmä on toimitettu naapuripitäjästä. Postikoneista postituksen väki oli selvästi otettu ja ansaitun ylpeä. Kalliiksi laitteita kehuivat.



Kaukopalvelun toimistossa skanneri oli tammikuussa käynyt tiuhemmin kuin helmikuussa.


Kirjasto tarjoaa päätteen, e-aineistot ja verkkopalvelut myös "kadun miehelle" eli asiakkaille, joilla ei ole yliopiston tunnuksia. Vanhojen opinnäytteiden paperikortisto on siististi esillä. Opastus mikrokorteilla oleviin opinnäytteisiin on selkeää. Vieressä olevaan mikrokorttien ja -filmien lukuhuoneeseen opastetaan näyttävästi. Itsepalvelulainaus tapahtuu mukavasti Voyagerin mukana tulevin ohjelmin ilman kalliita automaatteja?



Kirjaston atk-luokassa on tietotuutorille ergonomiset työskentelytilat sekä opiskelijoille keskittymistä helpottavat päätetilat.


Kurkkasimme lopuksi myös virkailijoiden huoneisiin. Näissä tiloissa työ taatusti tuottaa laatua. Jarmo oli löytänyt kirjaston hyllystä jo virkailijan "laatukäsikirjan".

Kiitokset tamperelaisille miellyttävistä kokoustiloista ja juohevista kirjaston esittelyistä.