Sunday, January 20, 2008

Information behaviour of the researcher of the future

Google-sukupolvi (vuoden 1993 jälkeen syntyneet) on tottunut tietokoneisiin, luottavat hakukoneisiin, katselevat mieluummin kuin lukevat – eivätkä omaa kriittistä ja analyyttistä informaatiolukutaitoa. British Libraryn ja JISCin tukema raportti Information Behaviour of the Researcher of the Future kuvaa tämän nettisukupolven käyttäytymistä. Raportissa referoidaan myös CIBERin (Centre for Information Behaviour and the Evaluation of Research) tutkimuksia, joissa on seurattu nykytutkijoiden digitaalista käyttäymistä seuraamalla logitiedostoista, kuinka he käyttävät e-lehtiä, tietokantoja, e-kirjoja sekä tutkimuksen portaaleja digitaalissa kirjastoissa.

Tutkimusten tulokset ovat kirjastojen kannalta hyvin tärkeitä. Kirjastojen tulisi lopettaa käyttötilastojen ja e-julkaisujen lataustilastojen syynäily ja seurata tarkemmin ja lähempää asiakkaidensa todellista käyttäytymistä tiedonhankinnassa.

Logitiedostot kertovat, että tutkijat ovat siirtyneet aktiiviseen selailuun lukemisen sijasta. Verkkolehti ja ekirjasivuilla viivytään hyvin lyhyen aikaa, muutamia minuutteja. Opiskelijoille kirjastojen sivustot näyttäytyvät usein organisaationäkymänä eivätkä ne rakenna yhteyttä sisältöpohjaisiin tiedonlähdenäkymiin. Myönteinen asenne informaatiolukutaitoon ei ole siirtynyt opettajilta Google-sukupolvelle. Kirjastojen läsnäolo opiskelijoiden ja nuorten omissa virtuaalisissa yhteisöissä on tarkkaan harkittava. Onko kirjasto hyödyllinen ja tarpeellinen nuorille noilla foorumeilla. CIBERin pohdiskeluissa kirjastoyhteisön pitäisi olla huolissaan ekirjan tulosta eikä soiaalisesta webistä. Superbook projekti on CIBERin uusi hanke.

What might the information environment be like in 2017? kysyy raportti.

Raportti nostaa todennäköisiä kehitystrendejä esiin:

A unified web culture

Kaikki ikäpolvet tulevat olemaan netissä ja netti on arkipäivää useimmissa kodeissa.

The inexorable rise of the e-book
Ekirjan tulo on väistämätön. Oleellista ei ole se, miten julkaiseminen tapahtuu, vaan miten julkaisuihin päästään, miten access on järjestetty.

More content explosions
Kirjaston tulisi jo valmistautua siihen tilanteeseen, kun kaikki tieteellinen aineisto on saatavissa tutkijan/käyttäjän omalta päätteeltä. Tämä on uhka ja mahdollisuus kirjastoille. Käyttäjien tuottamat sisällöt kasvavat paljon nopeammin kuin kirjaston lisensoimat tietoaineistot.

Emerging forms of scholarship and publication
Tutkijat julkaisevat töidensä versioita entistä enemmän ei-perinteisillä tavoilla julkaisuarkistoissa, blogeissa, wikeissä ja henkilökohtaisilla webbisivuillaan. Vertaisarviointi hakee uusia muotoja. Online-pohjainen yhteistyö lisääntyy. Pysyykö kirjasto tämän kehityksen perässä? Miten onnistuu arkistointi ja versioinnin hallinta kirjastoissa? Digitaaliset dokumentit ilmestyvät ja pian taas häviävät. Koko tiedeyhteisöä koskettaa haaste, kuinka hyödyntää netin interaktiiviset mediat ja kuitenkin säilyttää tieteellisen julkaisemisen luotettavuus (”how to take advantage of new interactive media while still protecting the integrity of scholarly media”).

Virtual forms of publication
Virtuaaliyhteisöt (Second Life jne.) tuottavat palveluja jäsenilleen. Monet näkevät pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan tämän kaltaisissa yhteisöissä myös virtuaalisessa julkaisemisessa. Virtuaalisen tutkimustoiminnan kannalta niiden relevanttius on siinä, että ne indikoivat uusia muotoja sisällön tuottajien ja kuluttajien välille online-maailmassa. On mahdotonta arvioida mihin tämä kehitys vielä johtaa.

The semantic web
Semanttinen weppi tulee lähimmän viiden vuoden aikana antamaan näyttöjä mahdollisuuksistaan tiedonhaussa. Se tulee luomaan johtaville tutkimuskirjastoille täysin uusia aktiviteetin muotoja esimerkiksi reaaliaikaisessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan jakamisessa netissä.

What are the implications for `information experts’? kysyy raportti edellä olevin sitaatein.

Raportin mukaan ainoa tehokas strategia on tiiviimpi integroituminen kirjastosisältöjen ja kaupallisten hakukoneiden kesken. Kirjastojen nettipalvelujen tulee olla näkyvämpiä ja ne tulee avata hakukoneille. Kirjastojen ei kannata kuvitella olevansa se ainoa oikea yhden luukun palvelu. Tulee hyväksyä se tosiasia, että kirjaston tietoaineistoista suurta osaa käytettään hyvin vähän tai ei lainkaan.

Yksinkertaisuutta kirjastopalvelujen tarjontaan. Tutkijoillakin on hyvin rajoittuneet tiedot monista kirjaston tarjoamista palveluista. Kirjastojen kalliit ja arvokkaat tietosisällöt tulee tarjota standardoitujen ja helppokäyttöisten käyttöliittymien kautta tutkijoille. Nykytilanteessa palvelujen käytön monimutkaisuus on valtavaa. Onko kirjastoissa myös omahyväisyyttä?

Raportti viestittää tutkimuskirjastoille, että tulevaisuus on nyt – ei 10 vuoden päässä. Kirjastojen palvelujärjestelmät tulee suunnitella nykyisten virtuaalitutkijoiden todellisen käyttäytymisen ympärille. Kirjastojen rooli e-tieteen markkinoilla marginalisoituu nykyisestä.

Kirjastojen mahdollisuudet ovat oman osaamisensa markkinoinnissa. Niillä on turvallinen ja arvovaltainen rooli informaatiomarkkinoilla. Informaatiolukutaidon valmennuksessa on todellinen tehtäväalue kirjastoille. Kustantajat ja julkaisijat hallitsevat markkinoinnin kirjastoja paremmin. Kirjastojen tuleekin harkita strategista kumppanuutta. Kirjastojen tulee lisätä e-kuluttaja-ystävällisyyttään - vähentää tylsyyttään ja älykkö-rooliaan. E-kirjojen tulo on haaste kirjastoille ja sen kumppanuudelle kustantajien kanssa. E-kirja lisää kirjaston ja sen asiakkaan etäisyyttä, mutta lähentää asiakasta kustantajaan. Kustantajat ovat havainneet, että (kirjastojen) asiakkaiden valmius maksaa e-julkaisuista on kasvanut. Kirjastojen pitää olla entistä enemmän kiinnostuneita asiakkaistaan ja heidän toiveistaan.

Saturday, January 19, 2008

Ylimielisyys tappaa yrityksen - ei kilpailu

Tammikuun 14. päivä The New Yorker julkaisi pitkän jutun Google-yhtiöstä
The Search Party. Google squares off with its Capitol Hill critics. Toimittaja Ken Auletta on seurannut yhtiön johtotroikkaa hyvin läheltä pitemmän aikaa. Jutussa kerrataan yhtiön menestystarinaa. Avoimesti siinä kuvataan myös Googlen troikan johtamistapaa ja -filosofiaa. Troikka tekee päätöksiä vain yksimielisenä tärkeimmissä asioissa. Washingtonin yhteiskuntasuhteita hoitava yksikkö on kasvanut nopeasti kymmeniin työntekijöihin. Juttu on myönteinen Google-yhtiölle. Mainontabisneksen tekoa kuvataan syvemmältikin ja tietyllä tavalla ihastellaan yhtiön teknologista ja taloudellista osaamista. Perustajakaksikon tietynlaista filosofista ihanteellisuutta tuodaan myös myönteisesti esiin maailman tiedon organisoijina ja yksityisyyden kunnioittajina sekä ympäristöarvojen kannattajina. Toimitusjohtajan, Eric Schmidtin, ja Yhdysvaltain IT-piirien, itse asiassa pienen piirin, rooleja pohditaan. Schmidt sivuaa lopulta puheissaan myös Googlen tulevia asemia mahdollisissa oikeudenkäynneissä. Onko jotain tapahtumassa, kun New Yorkerilta tulee Googlesta näin pitkälti, jää miettimään. Schmidt filosofoi lopuksi, että “What kills a company is not competition but arrogance. We control our fate.”

Wednesday, January 16, 2008

MacBook Air, Android, Kindle

Tulevaisuuden päätelaite? Kannettava todellinen (mini)tietokone (ultraohut Mac), sähkökirjan erillinen lukulaite (Amazonin Kindle), älykännykkä (Google/Android)?

Steve Jobsin (Apple) lähtökohtana MacBook Airin suunnittelulle on ollut fakta (?), että amerikkalaisista 40 % lukee korkeintaan yhden kirjan (kokonaan?) vuodessa:

"It doesn't matter how good or bad the product is, the fact is that people don’t read anymore," he said. "Forty percent of the people in the U.S. read one book or less last year. The whole conception is flawed at the top because people don’t read anymore."

New York Times tietää jälleen mitä tuleman pitää? The Passion of Steve Jobs on artikkeli Jobsin MacBook Airin julkistuksesta Macworld Expo -messuilla ja Jobsin haastattelu.

Lapin korkeakoulu -konserni

muodostetaan 1.1.2010 alkaen Lapin yliopistosta, Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Konsernin opiskelijamäärä on tällä hetkellä runsaat 10.000 opiskelijaa.

Konsernilla on kirjasto - Lapin korkeakoulukirjasto. Palvelurakenneverkkona säilytettäisiin ainakin nykyinen palveluverkko. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin kirjasto- ja informaatiopalvelut suunniteltaisiin uuden instituutin muun suunnittelun ohessa. Lapin korkeakoulukirjaston henkilötyövuosien määrä vuoden 2006 luvuilla laskettuna oli 54.4 htv:a. "Lapin korkeakoulujen informaatiopalvelut tuotetaan 1.1.2010 alkaen sopimusperusteisen Lapin korkeakoulukirjasto -yksikön (erillislaitos) toimesta." Mielenkiintoista..."sopimusperusteisen"...

Instituutti on nimitys laitokselle, jossa on mukana myös toinen aste. Siistiä. Toinen instituutti konsernille tulisi (Kemi-)Tornioon (?) - kulttuurialan instituutti.

Rajuin "uudistus" tulee olemaan 10 koulutusohjelman lakkauttaminen lähinnä ammattikorkeakouluista. Päällekkäisyydet koulutuksessa leikataan ja "Lapin yliopisto säilytetään Suomen kartalla lajien välisessä evoluutiossa", rehtori Mauri Ylä-Kotolaa tämän päivän henkilöstöinfosta vapaasti lainaten. Rehtorin mukaan ministeriössäkin visioidaan, että Suomen tulevaisuus olisi 15 yliopistoa, 15 ammattikorkeakoulua ja 5 yhteistä yksikköä. Määrät laskevat näköjään koko ajan.

Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä luovuus ja vaikuttavuus - siinä johtavat arvoparit. Pohjoisen puolesta - maailmaa varten.

Sunday, January 13, 2008

MET, HD Live, Macbeth

Metropolitanin suora HD-lähetys eilen lauantaina Haaparannalla (Ruotsissa) Folkets Husin elokuvateatterissa oli jälleen elämys. Teknisesti lähetys meni lähes nappiin. Kolme ja puolituntinen lähetys ei pätkinyt kertaakaan. Mikä ero kodin digitvlähetykseen halvalla boksilla, joka katkoo lähetystä yhtenään. Laulajien lavalla liikkuminen häiritsee ihan hivenen äänen sieppaamista. Haaparannan teatterissa oli satakunta katsojaa eli teatteri lähes puolillaan. Mielenkiintoista nähdä helmikuussa kansoittaako Karita Mattila Haaparannan teatterin. Kyllä haaparantalaisia hemmotellaan!

Mielenkiintoista oli kuunnella väliajalla ohjaaja Adrian Noblen haastattelu. Ohjaaja tuli myös loppukumarruksiin. Metin orkesteria johti yhdysvaltojen Leif Segerstam, James Levine, jota haastateltiin juuri ennen esityksen alkua. Haaparannan Folkets Husille täydet pisteet myös lyhyestä suomenkielisestä monisteesta, josta suomenkielinen yleisö näkee - lähetyksen englanninkielisen tekstityksen ohella - juonen päätapahtumat näytöksittäin.

Alla Folkets Husin tiedote eilisestä esityksestä. Lähetys kesti 3 tuntia 20 minuuttia, kuten MET tiedottaa. Lady Macbethinä lauloi todellisuudessa loistava Maria Guleghina. Tahtomattaan teki vertailuja koko esityksen ajan Savonlinnan viimekesäiseen Macbethiin. Juha Uusitalo oli "täydellinen", mutta kyllä Cynthia Makrisin hyytävyys puri myös. Folkets Husin paikalla jaetussa esitteessä kaikki tiedot oli jo kohdallaan.


Giuseppe Verdis närhet till Shakespeare utforskas här i Adrian Nobles mörka och samtidigt upprymda vision av detta mästerverk. James Levine dirigerar och den uppskattade barytonen Lado Ataneli har huvudrollen i den våldsamma huvudrollen. Basbarytonen John Relyea gör rollen som den undergångsdömde Banquo.
Regi: Adrian Noble (tidigare Royal Shakespeare Company). Dirigent: James Levine
I huvudrollerna: Željko Lucic, Andrea Gruber
Längd: 2 timmar, 50 minuter (1 paus)

Macbeth (new production) – Verdi
Saturday, January 12, 2008 (1:30 – 4:50 pm ET)
Running time: 3 hours, 20 minutes. 1 intermission
Giuseppe Verdi’s longstanding affinity for Shakespeare is explored in Adrian Noble's dark yet exhilarating vision for this disturbing work. James Levine conducts and acclaimed baritone Lado Ataneli stars in the towering title role. Bass-baritone John Relyea plays the role of the doomed Banquo.

Conductor James Levine; Production Adrian Noble; Maria Guleghina, Roberto Aronica, Lado Ataneli, John Relyea

Tuesday, January 08, 2008

Viikon päästä uutisoidaan Lapin korkeakouluyhteisön suuntaviivoista

Valmisteluryhmän esitykset ovat tulleet tänään jo korkeakoulujen introihin luettavaksi. Solidaarisuudesta pitää odotella vielä viikko, ennen kuin aletaan repostella niitä. Melko radikaaleilta ne vaikuttavat. Väliviikon uutisiakin on kuitenkin riittänyt.

Netin historia on tällaiselle tavalliselle käyttäjälle ollut lähinnä selainten ja hakukoneiden historiaa. Syksyllä 1994 asensin Netscape-selaimen ensimmäisen kerran. Olihan se kovan tuntuinen juttu epävakaan Mosaicin jälkeen. Googlesta kuultiin vasta myöhään 1990-luvun lopulla. Pitkään rinnalla käytin muita, vanhempia hakukoneita. Googlen koin taas eräänä uutena, väliaikaisena hakukoneena. Mieleen ei edes tullut hankkia aikanaan ison G:n osakkeita. En muista vuotta, jolloin muut hakukoneet tipahtivat työkalupakista ja Google riitti. Kymmenkunta vuotta on pärjätty Googlella ja entisestä kriittisestä hakukonekäyttäjästä on tullut äärimmäisen utelias hakukoneen kehityksen seuraaja.

Lähes samoille päiville sattui kolme tietyllä tavalla toisiaan sivuavaa uutista. Netscape on lopetettu, Wikipedian perustaja on lanseerannut uuden hakukoneen Wikian ja Google on avannut suomalaisen ja ruotsalaisen Book Search-hakupalvelun. Hakukone Wikia on yhteisöllinen, jota on kehittämässä/arvioimassa vapaaehtoisjoukot Googlen Open Directorin tapaan. Kauppalehti kertoi Wikiasta eilen maanantaina näin. Sama media kertoi muuten myös Googlen uutuuksista.