Kirjastoelämää

Kirjastoelämä päättyy

2009-10-08T12:46:00.000-07:00

Olen eläköitynyt menneen kesän aikana. Lopetan kirjastolaisena kirjastoelämästä puhumisen ja kirjoittamisen. Jääköön se ammatissa edelleen toimiville ammattilaisille. Seuraan sivullisena edelleen kirjastoelämää ehkä verkkoelämän näkökulmasta. Tuen myös kaikin tavoin omaa lähikirjastoani.

Aloitin tämän blogin pidon kesällä 2006. Tavoitteenani oli lähinnä jakaa työtovereilleni valokuvamateriaalia työelämästämme. Pidin blogia mukavampana jakelualustana kuin varsinaisia kuvanjakopalveluja. Sosiaalisen median noustessa realistiseksi otin kuin velvollisuudekseni blogata. Sosiaaliseksi toiminta ei monista syistä edennyt. Yksityisluontoisena päiväkirjamaisena palveluna blogit kai alkujaan syntyivätkin.

En halua heti nyt hävittää allaolevaa kaikkea sisältöä. Blogiosoitekaan ei siis ainakaan heti vapaudu.

Otos artikkeleista pdf-pohjaisena sanomalehtenä (Feed Journal -palvelu).

Olli Jalonen - Greenwich - kartografia - Finlandia

2008-11-29T05:44:00.000-08:00

Onko olemassa täydellistä romaania? Ei ole täydellistä eikä muihin kirjoihin nähden ylivertaista. Olli Jalosen 14 solmua Greenwichiin on minulle kuitenkin kirja, jonka heti haluaisin lukea uudestaan. Kirjassa tapahtuva matkanteko 0-pituuspiiriä pitkin herättää hetkessä kartografian lumon ja Google-karttojen kaipuun. Läppäriä, joka oli varustettu mokkulalla, raahasin koko lukuviikon (varsinaisesti 3 lukupäivää) mukanani etsien kirjan maantieteellisiä paikkoja. Kulttuurihistorialliset viittaukset, joita kirjassa riittää, hallitsin kutakuinkin ilman nettihakuja. Vintiltä löytynyt ikivanha lasten karttapallo oli lopulta paras apuväline lukemisessa. Vanhoja painettuja karttakirjoja tarvittiin myös.

Kirjasta ja kirjailijasta on jo kirjoitettu netissä runsaasti, joten en ala toistamaan ja referoimaan niitä. Kirjailijan hyvä haastattelu esimerkiksi MTV3:n sivuilta:
http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/arkistot/kulttuuri/2008/10/740131
Romaanin sisällön ja juonen riittävän ylimalkainen selostus samasta lähteestä:
http://www.mtv3.fi/helmi2005/klubi/nova.shtml/739406 Malttamattomille Otavan sivuilta tiivis video:
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/2008/fi_FI/14_solmua_greenwichiin/

Kun kirjaa oli lukematta 120 sivua eli noin kolmannes, minuun iski pelko ja epäluulo. Kestääkö kirja loppuun asti? Kantaako kartografian lumo lopuille sivuille? Lässähtääkö tekstin lopetus? Kirjan viimeisen virkkeen luettuani herkistyin sekä juonellisen lopun vuoksi että kirjailijan onnistumisen puolesta. Mietiskelin, että tämähän on täydellinen romaani.

Mikäli kartografia, tutkimusmatkailu ja löytöretkeily ei lukijaa lumoa, kirjasta löytyy myös jännitystä, purjehdusta, patikointia, ihmissuhdedraamaa, hitunen jopa seksiä, politiikkaa, luonnonsuojelua (Telluksen suojelua), paljon kulttuurihistoriallisia viittauksia, reportaasin ja tosi-tv:n luonnetta, osaamisen sekä yrittämisen ja huomioimisen korostusta. Ken niin haluaa nähdä, niin kirjahan on täyttä extriimiä. Kirjan "todenperäisyyttä" ei epäile hetkeäkään. Mielikuvituksen mahdollisen osuuden maantieteellisten kuvausten yhteydessä unohtaa ja kirjan ottaa todellakin reportaasina.

Keskusteluista olen jo lukenut toiveen kirjan filmatisoinnista. Niinpä. Toisaalta ekirjana olisi helppo ja halpa toteuttaa maantieteellisten paikkojen kuvallinen esitys. Toisaalta valtameripurjehdusten ja patikointien aikana tapahtuu niin paljon ja niin mielenkiintoista, avoimesti ja salassa, että elokuvallinen esitys olisi perusteltu.

Kirja on hyvin, hyvin kansainvälinen. Käännettynä valmis kirjamyynnin maailman valloitukseen?

Pekka Tarkan päätöstä odoteltaessa ehtinen lukaista vielä Juha Seppälän Paholaisen haarukan. Ennakkoasenteen olen jo itselleni valitettavasti luonut. Finlandia-kisassa ovat vastakkain mm. Jalosen globaalius ja nuorempien kirjailijoiden
"aluepoliittisuus". Viime vuoden palkitsemisessa nähtiin mihin aito aluepolitiikka johtaa. Toisaalta Jalosen nuoruus- ja miesnäkökulmaa vastassa ovat muissa kirjoissa myös vanhuuden ja naiseudun viisaat lähtökohdat. Greenwichissä on edelleen vahvasti mukana sekä mennyt maailma että nykyinen nettimaailma.

Kuka Finlandian tänä vuonna saaneekaan, Kotus-vetoomus kannattaa allekirjoittaa:
http://www.adressit.com/kotus_focis

Metropolitan oopperan arkistot avautuivat

2008-11-04T00:45:00.000-08:00

MET on avannut verkkoon ooppera-aarteitaan arkistoistaan. Palvelu on maksullinen, mutta sitä voi testailla 7-päivän ajan maksutta. Testitunnus pitää itse aktiivisesti peruuttaa tai MET laskuttaa jatkossa kuukausikuunteluhinnan eli $14.99/kuukausi. Luvassa on kuukausittain uusia oopperoita arkistoon.

Tällä hetkellä tarjolla on testi- ja maksaville käyttäjille 13 Sirius-satelliitin lähettämää suoraa HD-tason videotaltiointia väliaikahaastatteluineen. Taltioinnit näyttävät olevan aivan samat versiot, joita näemme suorina lähetyksinä nyt myös Suomessa Finnkinon elokuvateattereissa ja Ruotsisssa on nähty jo parisen vuotta. Tarjolla on myös 37 "klassikkovideota" sekä 120 historiallista digitoitua radioitua oopperalähetystä.

Katselen ja kuuntelen esityksiä Firefox-selaimella. Internet Explorer tökkii. Olen iloinen, että edes toisen selaimen saan kohtuudella toimimaan MET:n kanssa. Esitykset vaativat erillisen selaimen katseluun ja kuunteluun. Ohjeet MET:n sivuilla enintään tyydyttävät. Firefox vaatii katseluun uusimman Adobe Flash Playerin. Tuo uusin asentamasi versio voi olla kuitenkin "se" virheellinen versio. Allaolevien ohjeiden perusteella onnistuin toisella kerralla ensin purkamaan vääristyneen version, asentamaan uudesta uusimman ja lopulta testaamaan ehdotetulla testisivulla, että kaikki korjuastoimeni olivat onnistuneet. METin esitysten ilmestyminen ruutuun ja korviin on lopullinen testi, että kaikki on onnistunut.

http://news.cnet.com/seven-steps-to-update-the-adobe-flash-player-on-windows/#comments

Katselen ja kuuntelen esityksiä tarjousläppärillä. Sillä 399 euron Acerilla. Internetyhteyteni on vaatimaton DNA:n mokkulamodeemi, jonka vastaanottonopeus on myyjän mukaan 1 MB eli yksi megatavu. Nettimittari osoittaa kuitenkin sen, että hyvä kun päästään neljännekseen luvatusta nopeudesta. MET esittää tekniset vaatimukset koneellesi yläkanttiin. Palvelu toimii siis paljon vähemmilläkin "tehoilla". MET vastailee innokkaasti kyselyihisi. Edellämainittua Firefox + Flash Player -ongelmasta heillä ei ollut tietoakaan.

Huvittelin ja vertailin Puccinin Manon Lescautin kahta eri versiota palvelussa: Karita Mattilan äskeistä elokuvateatteri-esitystä 16.2.2008 HD-tasoisena (Haaparannalla) ja nettipalvelun kautta METin radiolähetystä 10.12.1949, jossa ovat mukana mm. Dorothy Kirsten ja Jussi Björling. Kuvaa tai kuvitusta ei radionauhoitteessa ole mukana. Eikä tarvita. Digitoitu suora radiolähetys on täyttä tavaraa. Omilla hifilaitteillani nykyiset CD- ja DVD-tallenteetkin taitavat jäädä toiseksi.

Metropolitan ooppera on toimillaan todellinen uranuurtaja. Suomen Kansallisooopperan äskettäiset torioopperat (tarkoitan esityspaikkoja) ovat kauhistus. Lähetykset suoria oopperamme lavalta maaseudun toreille. Pienille valkokankaille heitetty kuvanlaatu hyvin rosoinen. Kaiutinlaitteita käsittelevät arvaukseni mukaan nuoret rokkikaverit, joille tärkein tavoite on saavuttaa mahdollisimman korkeat desibelitasot. Arvatakin voi miltä tuo katujen ja kivitalojen lomissa pomppoileva ääni kuulostaa kuulijalle.

Miten sitten kirjastot tulevat mukaan kehitykseen? Kirjan kaikki formaatit (ainakin painettu, äänikirja ja verkkokirja) pitäisi pian saada kohtuuhintaiseen jakeluun kaikilla kanavilla. Missä piileksivät "taiteilijat" eli tekijät. Tietokirjailijan haastattelut ja jututtelut pitäisi liittää ekirja-versioiden lisäarvoksi. Kuvitusta, videoita, ääntä, kartoja jne. mukaan ekirjoihin. Amazonin uusi Kindle pitäisi saada kansainvälisemmälle verkkojakelutekniikalle ja pian, pian myös eurooppalaiseen käyttöön. Värit tarvitaan Kindleenkin. Voisivatko Google- ja Amazon-yhtiö löytää toisensa kirjabisneksessä. Toisiko se jotain yhtä mainittavaa kuin Sirius ja MET tuottavat musiikin ja viihteen puolella?

Musiikin ja videon puolella kehitys on paljon vauhdikkaampaan ja edistyksellisempää, uuttaetsivämpää kuin kirjapuolella. Onko taustalla sukupuoli- ja sukupolvikysymys? Musiikkia kuuntelevat ja kuluttavat kaikki - nuoretkin valmiita maksamaan uusista palveluista? (Kauno)kirjoja lukevat vain vanhemmat naiset ja me muutamat ukot ja harvat nuoret kundit? Tietokirjoja luetaan luku sieltä, sitaatti täältä ja sitten se pannaan oman tuotteen täytteeksi nykyajan tuottavuuspaineiden edessä? Millainen tietokirja luetaan kannesta kanteen?

Emme elä vain musiikista. Tarvitsemme kirjan edelleen - monissa, vaihtelevissa formaateissa. Painettunakin. Jatkan kuitenkin MET:n palvelun maksullisena kuukausitilaajana ainakin jonkin aikaa. Lukemistakin.

Google pääsee halvalla?

2008-10-31T15:39:00.000-07:00

Viite:
Uutinen MicroPC.net:
http://mikropc.net/uutiset/index.jsp?categoryId=atk&day=20081029#w2008102913061913572

Google lepyttelee kustantajia 125 miljoonalla
- ke 29.10.2008 klo 13:06

Hakuyhtiö Google on päässyt sovintoon teoshaun tekijänoikeuskiistassa.

Kirjailijat ja kustantajat nostivat Googlea vastaan yhteiskanteen, jossa hakujättiä syytettiin tekijänoikeuksien rikkomisesta.

Sovintoratkaisun mukaan Google maksaa 125 miljoonaa dollaria jo nettiin siirretyistä teoksista.

Jatkossa Google saa jatkossa kopioida teoksia nettiin laillisesti, mutta se maksaa oikeuksien omistajille 63 prosenttia teoshakunsa tuloista.

Sovintoratkaisu on vielä hyväksytettävä tuomioistuimella.

Johanna Puustinen, Tietoviikko.

Uutisia myös www.tietoviikko.fi

Kuvitusta allaolevaan

2008-10-27T03:33:00.000-07:00

Mitä tapahtuu todella? Luen sitä, mikä minua todella kiinnostaa

2008-10-27T02:42:00.000-07:00

Sairaus antaa luvan moneen "kiellettyyn". Me suurten ikäluokkien vanhatpierut koemme usein syntinä työnteon ulkopuoliset aktiviteetit. Kausaliteetti voi tietenkin olla toisinkin päin ;-)

Olen antanut itselleni luvan paneutua vanhaan lapsuuden rakkauteen. Lännenkirjallisuuteen. Aihe on avaruuden kokoinen. Sarjakuvat, lännenkirjat, elokuvat, villilänsi- ja inkkarimusiikki, alan massiivinen tutkimuskirjallisuus,
muistelmat, aiheeseen liittyvä erikoislehdistö, aiheen kuvataide maalauksineen ja valokuvineen, alan käsityötaide, alan kulttipaikoihin liittyvä matkailu jne.

Amerikkalaisuus (pohjoisamerikkalaisuus?) sinällään on kiehtova, nopea, hämmentävä, ihailtu ja vihattu, nuori "nykyajan" ilmiö. Villi Länsi. Sitähän se on. Villiys on tosin jo levinnyt väkivaltana ja seksinä kaikkialle. Naapurin seinän taaksekin. Meille ei vielä tietenkään.

Villi Länsi on myös rajallisempi käsite. Pohjois-Amerikan läntisen rannikon löytäminen ja valloittaminen. Todellisuus on jälleen tuhansia taruja ihmeellisempi. Mikä muu kuin maallinen mammona ja elämän vilja ovat olleet pontimina? Jännitys ja seikkailu? Uroteot mainemainintoineen? Piiloutuminen jo tehdyiltä pahanteoilta? Itärannikon liikakansoitus? Erakoituminen? Vapaamman ilmaston etsiminen? Mitähän kaikkea.

Valloittajien ja alkuperäiskansan välisen suhteen kehittyminen on kokenut melkoisia muutoksia alan taideteoksissa. Kutsun tarkoituksella tuhruisintakin sarjakuvaa ja tylsintäkin lännenkirjaa tai elokuvaa yksinkertaisuuden vuoksi tässä taiteeksi. Tutkimuskirjallisuudessakin on vapauduttu lännen vapauttamisen propagandasta.

Olen jäsen kolmessa uudessa yhdistyksessä. Kioskikirjallisuuden yhdistys, Suomen Länkkäriseura ja Ankistit ry ovat saaneet minut jäsenekseen - eivät ehkä vielä koukkuunsa. Jäsenkunnissa on yllättävän kunniallisiakin ja arvostettuja kansalaisia meidän lapsellisten ja omituisten ohella ;-)

Pulp-lehti on mainio yleislehti kioskikirjallisuuden uutuuksien, ilmiöiden ja klassikkojen kuolinilmoitusten seuraamiseen. Lehti ilmoittaa teemoikseen "dekkarit - scifi - kauhu - länkkärit -romantiikka - seksi". Ruudinsavu on Suomen Länkkäriseuran pää-äänenkannattaja. Lehdessä joskus tieteellisen tasonkin, jännittävästi ja hauskasti kirjoitettuja artikkeleita. Rohkenen tulkita. Ankkalinnan Pamaus on "Ankistien ja barksistien erikoislehti." Aku Ankan olen tilannut tietenkin sen varjolla, että lastenlapset tulevat sitä lukemaan. Yllätys, yllätys. Paul Auster on hyvin tärkeä kirjailija lännen ymmärtämisessä. Zane Greyn kieli, luonnonkuvaukset sekä miehen ja naisen sekä miestenvälisten suhteiden kuvaukset ovat tunteellisia, moraalisesti kauniita ja ihailtavia, joita jotkut puhemiehetkin ihailevat - ja lukevat. Don Gulbrandsen on koonnut alan taiteesta ainakin kaksi klassikkoa: Visions of the American West, Landscapes sekä Edward S. Curtisin parhaista inkkarivalokuvista teoksen Visions of the first Americans.
Molemmat ovat saatavissa myös suomeksi, mutta fyysisesti paljon pienemmässä (luettavammassa?) koossa.

DVD-boxeina on saatavissa nykyään jo lähes kaikkea. Kaikki (?) hienot ja huonot länkkärit. Zum Teufel on turkulainen nettimyymälä, josta saa alan lehtiä ja kirjallisuutta - vanhempaakin. AdLibris.com on erittäin edullinen nettikauppa ja lähempänä kuin mikään Amazon-myymälä.

Ylläoleva lista näyttää pitkältä ja monipuoliselta. Se ei pidä paikkaansa. Siinä on pintasilaus aiheesta. Puolen vuoden harrastuksen ja sairasvuoteella makuun tulos. Sairaudessa on aina siunauksellistakin: ehtii ja joutuu lukemaan enemmän hyvää kuin kirjoittamaan potaskaa.

Kone, joka muutti maailman

2008-06-08T23:23:00.000-07:00

Erinomainen amerikkalainen tv-dokumentti tietokoneistumisen historiasta vuodelta 1992. Alkuperäinen dokumentti on digitoitu VHS-nauhoilta. Jälki ihan kelvollista ja ääni erittäin laadukas. Sarja on 5-osainen jokaisen osan kestäessä noin 60 minuuttia. Ohjelmasarja perustuu kirjaan Dream Machine: Exploring the Computer Age. Tilasinkin kirjan Amazonilta käytettynä varsinkin kun digitoitua dokumenttisarjaa ei ainakaan vielä ole vedetty tekijänoikeusongelmien takia netistä. Kirjaston virkailijoiden yleissivistykseen kuuluvaa kamaa – ainakin näin kesän aikana..

Juha Hakala ja uusi vapaakappalelaki

2008-06-05T00:30:00.000-07:00

Uusin KIDE-lehti on teemoitettu muistille. Lehdessä etsitään vastauksia siihen, ”mikä on kirjaston rooli ja merkitys kansankunnan muistin säilyttäjänä, miksi politiikassa muistellaan pahalla, mihin on tallennettu organisaation muisti, mikä merkitys muistelulla on ikäihmisille ja miten saada pohjoisen muistot takaisin Lappiin.”

Juha Hakalan, Kansalliskirjaston kehittämisjohtaja, mielenkiintoisessa haastattelussa uusi vapaakappalelaki eli laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä avautuu ja konkretisoituu aivan uudella tavalla. Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva pakinoi aiheesta arkistolaitos hävittäjänä ja säilyttäjänä.

Lehdessä on paljon muutakin kuivasta tieteellisestä tekstistä virkistävästi poikkeavaa, mutta akateemisestikin antoisaa luettavaa. Kesälukemiseksikin sopivaa.

Direktiivit hakusessa?

2008-04-30T04:07:00.000-07:00

Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina (1995) komissio antoi eurotietokeskuksille käyttöoikeuden Celex-tietokantaan, josta tiedonhaun ammattilaiset eli informaatikot hakivat EU-säädöksiä kokoteksteinä. Kyseessä oli taitolaji, jota nokialaisetkin arvostivat – eihän yhtiöllä ollut Celexin käyttäjätunnuksia.

Euroopan unioni on ollut tiennäyttäjä sähköisten palvelujen rakentamisessa ja tiedon vapaan jakelun edistämisessä. Unionin lainsäädäntöprosesseihin liittyvät asiakirjatkin ovat suurelta osin vapaasti saatavilla. Itsepalvelu on osittain korvannut informaatikkojen työtä. Oheisessa, 29.4.2008 Lapin Kansassa julkaistussa, selkokielisessä artikkelissa eu-informaatikko osoittaa, miten välttää tietyt sudenkuopat direktiivien haussa.

Ajatuksia e-kirjaseminaarissa

2008-04-29T06:34:00.000-07:00

Tampereen yliopiston kirjaston seminaari E-kirja – pannaanko pakettiin: miten hyödyntää e-kirjaa opetuksessa ja tutkimuksessa oli yleisömenestys.

Seminaariin kutsutut tutkijat olivat tietenkin e-aineistojen massakuluttajia. Myös professorit Mikko Lehtonen ja Liisa Tiittula.

Lehtonen on hurahtanut Ebraryn kokoelmiin. Hän on kerännyt kirjahyllyynsä 132 e-kirjaa. Professori kokee olevansa e-kirjojen kuluttajana kärkikaartia: kollegat eivät niitä juuri vielä tunne. Lehtonen uskoi olevansa innostunut myös Amazonin Kindlestä, jos sellaisen vain saisi käsiinsä.

Liisa Tiitula kieli- ja käännöstieteiden laitokselta oli luonnollisesti ihastunut e-kirjojen ja Ebraryn tarjoamiin mahdollisuuksiin hakea laajoista aineistoista. Tiitula korosti blaraamisen tärkeyttä tutkijalle myös e-kirjoissa.

Tampereella on kirjastossa työskennelty kovasti, jotta e-kirjat tulisivat tunnetuksi. Haasteita on edelleen edessä. E-kirjoja on saatu syötettyä myös kurssivaatimuksiin, jolloin ne kelpaavat opiskelijallekin ainakin hätävarana, jos mahdollinen painettu versio on varattuna.

On helppo yhtyä tamperelaisen kirjastonhoitajan sanoihin ”E-kirjat tulevat ja valloittavat”.

Oulu - Pohjois-Suomen kulttuuripääkaupunki?

2008-04-05T00:48:00.000-07:00

Toivottavasti Kaleva sallii ylläolevan painetun uutisensa (1.4.2008) kopioinnin ja uusjulkaisemisen tässä blogissa? Erinomainen sähköinen media, Kaleva.plus, ei ole sitä julkaissut - ainakaan vielä, joten googlettamalla sitä ei ruudulle saa. Merkittävä uutinen! Ei liene aprillia, koska numeron kivikukko-uutinen on jo pilaksi myönnetty.

Finnkino aloittaa siis satelliittilähetyksinä ainakin Metropolitanin valittujen oopperoiden suorat lähetykset - myös Ouluun. Tätä siis merkitsi muutamien oululaisten käynti Haaparannalla vuoden alussa katsomassa Karita Mattilaa? Mikähän lie Rovaniemen tilanne? Muutaman päivän Lapin Kansat on lukematta. Jos niissä olisi sama ilouutinen?

Ruotsin digibioketju ja Folkets Hus Parker -yhteisö lähettää jo kokeeksi suorina lähetyksinä eri puolille Sveean maata myös Dramatenin teatteria sekä jääkiekkodraamaa.

Keksinkin yhteyden kirjastomaailman ja Sirius-satelliitin suorien lähetysten välille. Miksi NYPL (New York Public Library) ei lähetä loistavaa live-tapahtumatarjontaansa maailmalle satelliitin avulla? NYPL:in taidekirjasto sijaitsee muuten Metropolitanin kanssa samassa rakennuskompleksissa betoniseinän erottaessa ne. Seinä ei toivottavasti ole mikään Berliinin muuri.

Oulusta on tulossa kovaa vauhtia ainakin Pohjois-Suomen kulttuuripääkaupunki. Rovaniemi jäi vähän lepäämään kilvan jälkeen Oulun jatkaessa Oulu15-ohjelmallaan. Kaupungin liike-elämä näyttää olevan mukana. Toivotaan kaupungillekin voimaa,uskoa ja rohkeutta.

Yliopistot ja korkeakoulut niputettiin

2008-03-16T15:54:00.000-07:00

Opetusministeriön kevään tulosneuvotteluja pohjustava seminaari korkeakoulujen johdolle Helsingissä 7.3.2008. Tilaisuuden virallinen nimi: Korkeakoulujen ja tiedelaitosten tulos- ja tavoiteneuvottelut vuonna 2008 -seminaari. Rakenteellinen kehittäminen kuitenkin sisällöllisenä ytimenä.

Tilaisuuteen oli valmistettu muistio Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008-2011. Muistion kansilehdellä seisoo kehystettynä teksti: ”Opetusministeriö esittää tässä asiakirjassa valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan linjauksiin pohjautuvat suuntaviivat siitä, millaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin korkeakoulujen tulisi rakenteellisessa kehittämisessä pyrkiä. Tässä muistiossa esitettyjen kehittämisehdotusten vaihtoehtoina tulevat kysymykseen muutkin ratkaisut, jotka tiivistävät korkeakouluverkkoa ja kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita, parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”

Oulun yliopistolla hengähdettiin helpotuksesta

Noin dramaattisesti otsikoi Kaleva 11.3.2008 juttunsa ministeriön muistiosta. Muistio sisältää OPM:n vision korkeakouluverkosta 2020 ja korkeakoulujen strategisista liittoumista. "Nyt meillä on opetusministeriön kanssa yhteisymmärrys tulevaisuudesta eli me kuulumme raskaaseen tiedeyliopistojoukkoon. Tämä linjaus on erittäin tärkeä. Oli olemassa pelko, että joutuisimme uudistuksessa väärään ryhmään", Lajunen selittää - sanomalehti Kalevan mukaan. Väärällä ryhmällä rehtori Lajunen, Kalevan mukaan, tarkoittaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä strategisia liittoutumia. Ministeriö esittää strategisia liittoumia Lappeenrannan, Lapin ja Vaasan suunnalle.

Kirjasto- ja tietopalvelut ovat melko näyttävästi mukana suuntaviivat-muistiossa

- Laitos- ja tiedekuntakirjastoista suurempiin kirjasto- ja tietopalvelukeskuksiin
- Edistetään kirjastoyhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken
- Huomioidaan yhteistyömahdollisuudet kunnallisen kirjastoverkon kanssa
- Kirjastojen keskittämisessä otetaan huomioon alojen ja korkeakoulujen erilaiset tarpeet
- OPM:n hanke edistää ja koordinoi kirjastojen rakenteellista kehittämistä
- Kansalliskirjaston asemaa kaikkien kirjastojen palvelukeskuksena vahvistetaan
- Mikkelissä toimivan mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen digitoiminta vakinaistetaan
- Kansallinen digitaalinen kirjasto perustetaan vuoteen 2012

Yliopistokirjastojen neuvostolla on tilaisuus tavata 29. toukokuuta johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriössä pidettävässä neuvottelussa. Silloin ovat neuvotteluissa esillä myös korkeakoulukirjastoille rakennemuutoksessa asetetut tulokset ja vaikuttavuustavoitteet.

"Uudistuksessa piilee sudenkuoppia" otsikoi samainen Kaleva (ke 5.3.08) mielenkiintoisen haastattelunsa, jossa professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen analysoi suurten ikäluokkien kokemuksella korkeakoulujen rakennemuutoksia. Palataan asiaan.

Yliopistojen ranking

2008-03-05T08:22:00.000-08:00

Yliopistoja rankkaa muun muassa kolme jo nimeä saanutta nettipalvelua: Shanghain lista, Webometrics ja The world university rankings.

Palvelut eroavat toisistaan käyttämiensä listausmenetelmien suhteen. Shanghain listaa on leimannut, suhteettomastikin, Nobel-palkinnot, joiden painoarvo listan mittaristossa on 10 prosenttia. Webometrics korostaa tieteellisen julkaisemisen ohella yleensäkin yliopiston nettinäkyvyyttä. The world university rankings on Times Higher –lehden palvelu tuoden omaleimaisesti rankkeeraukseen mukaan opiskelija/opettaja-suhdeluvun. Onko kyse kuluttajansuojasta vai vastuun kiertämisestä, kun Shanghain lista julkaisee palvelustaan vastuuvapauslausekkeen.

Helsingin yliopisto listautuu luonnollisesti kaikissa palveluissa.

Yliopistotutkijat eivät juuri arvosta näitä listoja. Yliopistojen hallinto lienee niistä kuitenkin kiinnostunut. Alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä valtioneuvoston kansliasta esittikin korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivillä Jyväskylässä viime vuoden marraskuussa viereisen kalvon, jonka tiedot ovat Shanghain listalta. Hänen koko kalvoesitys on selattavissa täällä. Webometrics lienee esitelty myös Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle. Valtaosa Suomen korkeakouluista mahtuukin palvelun 4000 listatun oppilaitoksen listaan.

Webometrics tarjoaa yliopistolistauksen ohella listattuna myös maailman 200 näkyvintä julkaisuarkistoa – institutional repositories. Julkaisuarkistojen listalle on Suomesta päässyt kolme palvelua: Helsingin yliopiston Ethesis-palvelu, Kansalliskirjaston Doria-palvelu sekä Viikin tiedekirjasto. Doria-palvelua kutsutaan sen ”oikealla” nimellä eli DSpace-palveluksi. Viikin tiedekirjasto kehysorganisaationa on mainittu palvelussa, vaikka virheellinen URL ei viittaa sen kummemmin DViikki-palveluunkaan.

Yliopistojen mittaus on tullut jäädäkseen. Nauraminen on loppunut?

Rohkea ja kaunis AVAUS

2008-03-03T00:49:00.000-08:00

”Kirjastot ilman seiniä… Virtuaalinen kirjasto… Digitaalinen kirjasto… Sähköinen kirjasto… Avatarit kirjastonhoitajina toisessa elämässä…” Kaikesta edellä olevasta puheesta huolimatta Helsingin yliopiston Keskustakampuksen kirjaston arkkitehtuurikilpailun tulos julkistettiin perjantaina 29.2. uusin seinin, uusin avoimin ikkunoin. Suunnitelman voittanut ehdotus ei vain avaudu se suorastaan valaisee – Kaisaniemen kadun. Lue lisää ja katsele tarkemmin Kirjastot 2015 –sivulta ja siellä kilpailun julkistusuutisesta, josta allaoleva kuvakoonnos on lainattu.

Kirjastot kohottavat profiiliaan hyvin konkreettisesti. Helsinki 2015 ei ole ainoa uutuus eikä jääne Helsingissäkään ainoaksi uutukaisuudeksi, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan. Turun kaupunginkirjaston lasipalatsikorttelillakin on edelleen uutuuden leima. Uusi on vielä Tampereen Linnakin. Milloinka ovat vuorossa ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhteiset uudet rohkeat, arkkitehtooniset avaukset? Onko Tritonian yhteyteen kasvamassa erään Suomen kauneimman kampuksen ohella eräs rohkeimpia kirjastotilakokonaisuuksia? Rohkenevatko Lapin korkeakoulukirjastot uudistaa rehtori Riepulan (emeritus) visiot Opiskelijatalosta, joka kattaisi korkeakouluopiskelijoiden kirjastopalveluja sekä ravintola-, viihde- ja muita vapaa-ajan palveluita?

Pohjoisen yliopistoista puhutaan ja kirjoitetaan

2008-02-24T12:02:00.000-08:00

”Jos Oulun yliopistosta syntyy provinssissa sijaitsevan maakuntayliopiston mielikuva, jo se on vahingollista. Oulun pitää vastakin olla nimenomaan korkeatasoinen tiedeyliopisto.” Kaleva kirjoitti edelläolevin sanoin viime perjantain pääkirjoituksessaan, joka oli otsikoitu raflaavasti Oulun yliopiston asema uhkaa horjua.

Lauri Lajusen seuraavan päivän eli lauantain alakerran otsikko (Iso koko ei takaa tieteen tasoa) ei viittaa siihen, että Oulun yliopisto olisi pieni kooltaan. Hän viittaa Pisa-tutkimuksiin ja jopa Shanghain listaan ja kuinka pieni Suomi on niissä pärjännyt. Oulun tuore arviointi tiedeyliopistona antoi niin hyvät tulokset, että Lajunenkin pitää itsestään selvänä, että Oulu on riittävän kokoinen. Ja yliopistoksihan 15.000 opiskelijan laitos on todellakin iso. Alakerran otsikko viittaa myös suomalaisen yliopistolaitoksen opettaja- kautta opiskelijamääräsuhteeseen, minkä suhteen merkittävä parantaminen toisi parannusta myös tutkimuksen ja opetuksen laatuun. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmat ovat kuitenkin myrkkyä tähän tautiin.

Kyösti Oikarinen, tunnetaan myös nopeasti kunnallispolitiikassa edenneenä, sohaisee saman lehden ja saman päivän pikku-uutisessa arkaa kohtaa – Oulun ja Lapin yliopiston yhdistämistä. Aiheen huusi aikanaan hiljaiseksi Lapin edellinen rehtori Esko Riepula. Aina voi kysyä onko Oikarinen jo aloittanut myös rehtorinvaalikampanjansa? Onko kysymys haudattu taktisista syistä pohjoisessa tähän saakka.

Lapissa ei ole oltu juuri huolissaan maakuntakorkeakoulun mielikuvasta. Tiedeyliopistona Rovaniemen yliopistoa on lanseerattu viime aikoina kahden pilarin tutkimusyliopistona - arktisuuden ja matkailun. Kolmenkymmenen vuoden aikana Lappiin on kehittynyt kuitenkin vahva oikeustieteellinen tiedekunta, ajallisesti yhtä vanha on kasvatustieteellinen tiedekunta, yliopistossa on myös yhteiskuntatieteitä sekä sisällöllisesti laaja-alainen mutta iältään nuori taiteiden tiedekunta. Lapin korkeakoulukonserni käsitteenä kattaa myös alueen kaksi ammattikorkeakoulua, joiden mukanaolo konsernissa ei kuitenkaan tuo mitään lisäarvoa tiedeyliopiston kuvaan.

Lyhyen pitkän marssin seuraava etappi lienee maaliskuun 7., jolloin opetusministeriö puhuttaa jälleen yliopistoväkeä.

Semanttinen web kansalliseksi voimavaraksi

2008-02-23T08:14:00.000-08:00

FinnONTO-hanke on ollut Eero Hyvösen tutkimusryhmän Semantic Computing Research Group (SeCo), http://www.seco.tkk.fi/ keskeisiä mittavia viime vuosien ponnistuksia. Tammikuun lopulla järjestetty hankkeen tulosten esittelyseminaari on jo mennyt, mutta tilaisuuden esittelymateriaali ei hetikään vanhene.

Tutkimusryhmän mottona on: “Making computers and the web more intelligent and interoperable!”

Ryhmän semanttisen webin sovelluksista ja demoista osa lienee jo tuttuja: CultureSampo, MuseumFinland, Opas, Opintie, Orava, Promoottori, HealthFinland,Temp-O-Map, GeoSearch. Näistä Opas liittyy kirjastomaailmaan ja tunnetaan paremmin Kysy kirjastonhoitajalta –palveluna.

FinnONTO hankkeen toi esille myös Tietolinja-lehti numerossaan 1/2007, jolloin lehden saatesanoissa Laila Heineman totesi: ”Yleisen suomalaisen ontologian, eli YSOn, ensimmäinen versio on saatu nyt julkaistua yli kolmen vuoden rankan työn jälkeen. Sitä kehittänyt FinnONTO-projekti palkittiin TEKESin FENIX-ohjelman loppuseminaarissa parhaana projektina kategoriassa "tietämyksen hallinta". Tästä työstä kirjoittavat ontologiaa ja ONKI-palvelinta kehittäneet SeCo-tutkimusryhmän jäsenet." Saatesanat viittasivat allaolevaan artikkeliin lehdessä:

Yleinen suomalainen ontologia YSO - kohti suomalaista semanttista webiä
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071264
Eero Hyvönen, Katri Seppälä, Kim Viljanen ja Matias Frosterus

Graduja, ja väitöksiäkin, on alkanut parin viime vuoden aikana tulla lähinnä Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksilta:
* Käyttäjäkeskeinen moninäkymähaku semanttisessa portaalissa, Osma Suominen, HY, 2008
* Semanttinen tiedonhaku, Jussi Heinonen, HY, 2007
* Tekstidokumenttien automaattinen ontologiaperustainen annotointi, Olli Alm, HY, 2007
* Semanttinen web ja sukututkimus, Myllynen, Jenni, JY, 2007

Tietoviikko selosti aihetta pitkässä, mielenkiintoisessa jutussaan Semanttinen web on jo täällä [Jouni Junkkaala 19.2.2008, 17:58]

Lapin Kansa julkaisi myös aiheesta artikkelimme alakerrassaan tammikuun lopulla.

Lapin yliopiston tuleva asema

2008-02-17T07:20:00.000-08:00

Uutisen kärki: "Lapin yliopisto itsenäinen". "Lapin yliopisto ei ole uhattuna". Kuka, mikä on/on ollut uhkaamassa? Oulun yliopisto? Opetusministeriön uhka poistaa koko yksikkö yliopistojen kartalta? Merkitseekö itsenäinen myös yksinäistä? Onko yksinäisyys uhka tai riski? Onko Lapin yliopiston koko nykyisellään riittävän suuri?

Opetusministeriö valmistelee korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosiksi 2008–2011. Ministeriön perjantainen (15.2.) tiedote kertoo, että korkeakouluja ja yksiköitä on vuonna 2012 nykyistä vähemmän, ne ovat taloudellisesti vahvempia ja että yksiköt tulevat olemaan nykyistä suurempia.

Yliopistoja tulisi olemaan enintään 15 ja ammattikorkeakouluja 18. Tämän verkon sisällä yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla olisi 4-5 strategista liittoumaa.

Suuntaviivat esitellään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreille 7.3.2008.

Miettimään jää mikä rooli Lapin korkeakoulu -konsernilla tulee loppujen lopuksi olemaan? Onko yliopistostatuksen menettäminen ollut uhan alla? Olisiko Lapin korkeakoulu -konsernin sisällä perinteistä, suomalaista yliopistoa. Onko opetusministeriölle kylliksi se, että taideyliopistojen määrää vähennetään yksiköitä yhdistämällä? Viiteentoista ei päästä pelkästään taideyliopistoja karsimalla. Mitä muuta?

Lapin korkeakoulukirjasto -yksikkö on pitänyt sisällään linjauksen yliopiston kirjastojen (2 erillistä hallinnollista yksikköä) ja läänin kahden ammattikorkeakoulukirjaston yhteistyön tiivistämisestä hallinnollisestikin. Kuuluisiko yksikkö jatkossa yliopistokirjastojen sektorille vai amk-kirjastojen sektorille vai peräti erikoiskirjastojen sektorille?

Karita Mattila Haaparannalla

2008-02-16T15:16:00.000-08:00

Suomalaiset kansoittivat Haaparannan Folkets Husin digibion tänään lauantaina 16. helmikuuta, kun Metropolitan lähetti suorana HDTV-lähetyksenä Puccinin Manon Lescautin.

Karita Mattilan suoritus oli häikäisevä unohtamatta Marcello Giordania tenoripääosassa. Renee Fleming ihasteli väliaikahaastattelussaan myös Mattilan näyttelijäntaitoja ja sai näytön Karitan fyysisistäkin kyvyistä tähden laskeutuessa spagaattiin.

Kolme teknistä, lyhyehköä häikkää häiritsi esitystä. Uuttahan ja uniikkiahan ne eivät ole. Siitä huolimatta toimintaa kehitetään ja Kungliga Operankin esityksiä tulee HD-jakeluun Ruotsissa. Lue lisää osoitteesta www.fhp.nu/falstaff

Historialliselta tuntuu edelleenkin istua katsomassa suoraa lähetystä maailman metropoleista, tällä kertaa New Yorkin Metropolitanista, täällä maailman reunalla Haaparannalla, napapiirin tuntumassa.

Oulun kaupungin kulttuurivaikuttajia istui katsomossa olihan Kaleva kuukautta aiemmin tehnyt kokosivun jutun Haaparannan digibiosta.

Rovaniemen perinteinen media ei ole reagoinut vielä mitenkään Haaparannan ja Ruotsin saamiin suoriin HD-lähetyksiin. Mikä elämys olisikaan katsoa suoraa Metropolitan oopperan lähetystä maailman turistien joukossa Arktisen keskuksen suuressa auditoriossa!

Vesa Sirenin arvosteluja lukee entistä tarkemmin nähtyään itsekin, jos ei saman, niin kuitenkin Karita Mattilan live-esityksen Metropolitanista.

Että mitenkä MET-ooppera liittyy kirjastoelämään? No, Metropolitanin seinän takana on New Yorkin yleisen kirjaston taidekirjasto. Kuvassa vasemmalla oleva korkea seinä on Metropolitanin puolta. Erittäin vahva liittymäkohta kirjastomaailmaan.

Google Book Search: The Good, the Bad, & the Ugly

2008-02-03T14:22:00.000-08:00

Hyvä, paha ja vielä ruma. Sanat ovat Campus technology -lehden pitkästä Google-artikkelista.
Dian Schaffhauser, "Google Book Search: The Good, the Bad, & the Ugly," Campus Technology, 1/1/2008, http://www.campustechnology.com/article.aspx?aid=57064
Lehti on saatavissa Free E- Journals –palvelusta.

Artikkeli keskittyy massadigitoinnin tilanteeseen Kalifornian yliopistossa (UC). Sen valtava kirjastolaitos on sijoittunut 10 kampukselle käsittäen yli 100 erillistä kirjastoa, kokoelmaluettelon (Melvyl) koon ollessa noin 34 miljoonaa nidettä. Yliopisto on Googlen ohella samanaikaisesti mukana vastaavissa Microsoftin ja Internet Archiven hankkeissa. Sopimus Googlen kanssa solmittiin heinäkuussa 2006. Sopimus sisältää 2.5 miljoonan kirjan digitoinnin kuudessa vuodessa eli noin 420.000 kirjaa vuodessa. Kirjastolaitos on sitoutunut toimittamaan yhtiölle 3.000 kirjaa päivässä. Selektiivisyyteen skannaukseen kirjoja valittaessa ei juuri pystytä. Hylly hyllyltä kirjat pakataan päivittäin Googlelle toimitettavaksi. Public domain –kirjoja ei ennätetä erikseen poimimaan, ei myöskään arvioimaan asiakkaiden mahdollisia tarpeita. Kirjat menevät vielä lainausprosessin läpi, vaikka Googlella ei UC:n kirjastokorttia olekaan. Kirjaston väki ei tiedä eikä suostu kertomaan sitä, minne skannattavat kirjat lainaustiskin jälkeen joutuvat.

Google-hanke ei ole ensimmäinen digitointiin liittyvä toimi UC:ssa, toteaa Robin Chandler. Hän on toiminut 7 vuoden ajan UC:n digitaalisen kirjaston (California Digital Library, CDL) johtajana. Calisphere on yliopiston palvelu sen omista ja alueen museoiden kokoelmista digitoituihin aineistoihin: valokuviin, dokumentteihin, sanomalehtiin, sarjakuva-aineistoihin, taidemaalauksiin, mainoksiin jne. Digitaalisen kirjaston ytimen Kaliforniassa muodostaa the Online Archive of California(OAC), joka sisältää erillisen haettavan tietokannan primaariaineistoihin ja niiden digitaalisiin kopioihin. Tietokanta sisältää mm. kirjeitä, päiväkirjoja, juridisia dokumentteja, digitoituja äänitteitä ja historiallisia artefakteja sekä paljon muuta. Chandler myöntää artikkelissa viitatussa podcast-haastattelussa, ettei UC:ssa ole vielä tehty päätöksiä miten Googlen ja Microsoftin digitoimia kirjoja yliopistossa hyödynnettäisiin. Lupa niiden kampuskäyttöön on olemassa.

Arvata saattaa mitä tutkijat miettivät ollessaan/joutuessaan mukaan yliopiston omiin sekä sittemmin Microsoftin, Internet Archiven ja lopulta Googlen digitointihankkeisiin.

Artikkeliin on haastateltu useiden IT-alan yritysten edustajia, koska Google ja Microsoft ovat hyvin vaiteliaita teknisistä yksityiskohdista. Massiivisten datamäärien tallennusta ja niistä tapahtuvaa nopeaa tiedonhakua on analysoinut alan erikoisfirma, digitointiin liittyvistä tekstintunnistuksen (OCR) ongelmista puhuu samaten alan yritys, kuten myös valtavia määriä sisältävien kuvatiedostojen kompressoinnista ja kuvatiedostoihin liittyvistä metadatan lisäämisen ja tiedonhaun ongelmista. Kirtas Technologies toimittaa omien sanojensa mukaan maailman nopeinta digitointiin liittyvää järjestelmää The APT BookScan 2400 Gold. Tuote maksaa 100.000 – 175.000$ (70.000 – 120.000 €) kameroineen. Laitteiston kapasiteetti on skannata tunnissa noin 8 keskimäärin 300-sivuista kirjaa. Yhtiön edustaja kertoo tietävänsä miten Googlella skannauksessa ja digitoinnissa toimitaan, mutta ei voi kertoa siitä tarkemmin. Hän kuitenkin paljastaa, ettei hakukoneyhtiössä ole luotu nopeampaa järjestelmää.

Internet Archive –hankkeen kokemuksista UC:stä kerrotaan, että vuoden skannausten määrä oli vain noin 33.000 nidettä. Google ja Microsoft eivät ole luovuttaneet kyseisiä lukuja. Skannaukseen valituista kirjoista noin kolmannes oli lisäksi jouduttu “hylkäämään” paperin haurauden tai teksti- ja muiden sivujen epäsopivan koon vuoksi. Epäillä voikin voiko Googlen onnistumisprosentti olla kovin erilainen.

Kirstasin edustaja korostaa skannauksen ja digitoinnin käsitteellisiä eroja. Digitointi on keskeistä, ei skannaus. Skannauksen jälkeen kirjaa joutuu digitointiprosessiin, joka käsittää monia vaiheita: kirjan värisivujen konvertoinnin musta-valkosivuiksi, sivupohjien siistimisen, kirjasinkokojen konvertoinnin, kirjan koon muuntamisen painatustarpeisiin, digitoidun sisällön muuttamisen toisiin tiedostomuotoihin (online lukemiseen, PDF-katseluun).

Viiden vuoden päästä (Google) Book Search näyttänee aivan toisenlaiselta. Nyt on tavoitteena hallita suunnattomia volyymeja eli kirjamääriä ja datamääriä. Juridiset kysymykset on silloin jo ratkottu ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset hoidettu, standardeista päätetty ja teknologiat laajemmin käytössä.

Suomeen 4-5 huippuyliopistoa

2008-02-02T00:33:00.000-08:00

Korkeakoulupolitiikkaan erikoistunut toimittaja Marjukka Liiten referoi Helsingin Sanomissa 1.2.2008 Sitran Antti Hautamäkeä mm. näin:

"Suomeen tulisi perustaa 4-5 tutkimuksen huippuyliopistoa, ehdottaa johtaja Antti Hautamäki Sitrasta.

Hautamäki on palannut kahden vuoden tutkimusvapaaltaan Yhdysvalloista, jossa hän tutustui muun muassa ympäristöteknologiaan ja huippuyliopistojen syntyyn."

Bloginpitäjä: Ja mitkähän nuo 4-5 huippuyliopistoa olisivat. Helsinkiin täytyy mahtua kaksi huippua - Helsingin yliopisto ja tuleva innovaatioyliopisto. Keskisessä Suomessa on niin totista yritystä tamperelaisten ja jyväskyläläisten kesken, että ihme olisi ellei kolmen yliopistotasoisen yksikön voimin syntyisi huippua. Entä minne ne pari jäljellä olevaa huippua? Itä-Suomen yliopisto Kuopion ja Joensuun kesken tuntuu kookkaalta koalitiolta, mutta riittääkö se Turun seudun korkeakoulujen pyrkimyksille ja akateemisille perinteille. Epäilyttää. Mitä jää Oululle käteen? Lapin yliopiston kanssa se kattaisi puolet Suomesta, mutta riittääkö liittoutuminen paikallisten ammattikorkeakoulujen kanssa pistesijoille pääsemiseen?

"Sitra julkisti torstaina kirjan Kestävä innovointi - innovaatiopolitiikka uusien haasteiden edessä, jonka Hautamäki laati toimiessaan vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä."

Bloginpitäjä: Suomessa on selvästi jo olemassa Berkeley-mafia, joka sikäläisin opein toteuttaa korkeakoulupolitiikkaa Suomessa :-) Hautamäen lisäksi porukkaan kuulunevat Pekka Himanen ja Jukka Kemppinen.

"Hautamäen mukaan lisärahoitusta ei enää kannattaisi panna teknologiaan vaan yliopistojen kehittämiseen...Kalifornian mallin mukaan Suomessa voisi Hautamäen mielestä olla eri roolin omaavia yliopistoja. Muutama keskittyisi laaja-alaisesti tieteeseen ja muutama erikoistuisi opetukseen tai toimisi kampuksena. Loput olisivat lähinnä ammattikorkeakouluja. "

Bloginpitäjä: Viisaan tuntuinen, riskitön pitkän tähtäimen strategia. "Maakunnallisten" korkeakoulujen asemaa jää miettimään. Puolenkymmenen kansainvälisen tutkimusyliopiston rinnalla voinee elää muutama maakunnallinen tutkimuskorkeakoulukin profiloituneena hyvin tarkoin rajatuille tutkimusalueille. Vertaa Lapin yliopiston suunnitelmat Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutista. Maakuntakorkeakoulu-käsite on jo käytössä. Käsite voi osoittautua paljon ennakoivammaksi, kuin mitä milloinkaan oli tarkoitettu.

Tämän jutun kuva johtaja Antti Hautamäestä on lainattu
Sitran sivuilta.

Information behaviour of the researcher of the future

2008-01-20T13:09:00.000-08:00

Google-sukupolvi (vuoden 1993 jälkeen syntyneet) on tottunut tietokoneisiin, luottavat hakukoneisiin, katselevat mieluummin kuin lukevat – eivätkä omaa kriittistä ja analyyttistä informaatiolukutaitoa. British Libraryn ja JISCin tukema raportti Information Behaviour of the Researcher of the Future kuvaa tämän nettisukupolven käyttäytymistä. Raportissa referoidaan myös CIBERin (Centre for Information Behaviour and the Evaluation of Research) tutkimuksia, joissa on seurattu nykytutkijoiden digitaalista käyttäymistä seuraamalla logitiedostoista, kuinka he käyttävät e-lehtiä, tietokantoja, e-kirjoja sekä tutkimuksen portaaleja digitaalissa kirjastoissa.

Tutkimusten tulokset ovat kirjastojen kannalta hyvin tärkeitä. Kirjastojen tulisi lopettaa käyttötilastojen ja e-julkaisujen lataustilastojen syynäily ja seurata tarkemmin ja lähempää asiakkaidensa todellista käyttäytymistä tiedonhankinnassa.

Logitiedostot kertovat, että tutkijat ovat siirtyneet aktiiviseen selailuun lukemisen sijasta. Verkkolehti ja ekirjasivuilla viivytään hyvin lyhyen aikaa, muutamia minuutteja. Opiskelijoille kirjastojen sivustot näyttäytyvät usein organisaationäkymänä eivätkä ne rakenna yhteyttä sisältöpohjaisiin tiedonlähdenäkymiin. Myönteinen asenne informaatiolukutaitoon ei ole siirtynyt opettajilta Google-sukupolvelle. Kirjastojen läsnäolo opiskelijoiden ja nuorten omissa virtuaalisissa yhteisöissä on tarkkaan harkittava. Onko kirjasto hyödyllinen ja tarpeellinen nuorille noilla foorumeilla. CIBERin pohdiskeluissa kirjastoyhteisön pitäisi olla huolissaan ekirjan tulosta eikä soiaalisesta webistä. Superbook projekti on CIBERin uusi hanke.

What might the information environment be like in 2017? kysyy raportti.

Raportti nostaa todennäköisiä kehitystrendejä esiin:

A unified web culture
Kaikki ikäpolvet tulevat olemaan netissä ja netti on arkipäivää useimmissa kodeissa.

The inexorable rise of the e-book
Ekirjan tulo on väistämätön. Oleellista ei ole se, miten julkaiseminen tapahtuu, vaan miten julkaisuihin päästään, miten access on järjestetty.

More content explosions
Kirjaston tulisi jo valmistautua siihen tilanteeseen, kun kaikki tieteellinen aineisto on saatavissa tutkijan/käyttäjän omalta päätteeltä. Tämä on uhka ja mahdollisuus kirjastoille. Käyttäjien tuottamat sisällöt kasvavat paljon nopeammin kuin kirjaston lisensoimat tietoaineistot.

Emerging forms of scholarship and publication
Tutkijat julkaisevat töidensä versioita entistä enemmän ei-perinteisillä tavoilla julkaisuarkistoissa, blogeissa, wikeissä ja henkilökohtaisilla webbisivuillaan. Vertaisarviointi hakee uusia muotoja. Online-pohjainen yhteistyö lisääntyy. Pysyykö kirjasto tämän kehityksen perässä? Miten onnistuu arkistointi ja versioinnin hallinta kirjastoissa? Digitaaliset dokumentit ilmestyvät ja pian taas häviävät. Koko tiedeyhteisöä koskettaa haaste, kuinka hyödyntää netin interaktiiviset mediat ja kuitenkin säilyttää tieteellisen julkaisemisen luotettavuus (”how to take advantage of new interactive media while still protecting the integrity of scholarly media”).

Virtual forms of publication
Virtuaaliyhteisöt (Second Life jne.) tuottavat palveluja jäsenilleen. Monet näkevät pitkän tähtäimen tulevaisuuden olevan tämän kaltaisissa yhteisöissä myös virtuaalisessa julkaisemisessa. Virtuaalisen tutkimustoiminnan kannalta niiden relevanttius on siinä, että ne indikoivat uusia muotoja sisällön tuottajien ja kuluttajien välille online-maailmassa. On mahdotonta arvioida mihin tämä kehitys vielä johtaa.

The semantic web
Semanttinen weppi tulee lähimmän viiden vuoden aikana antamaan näyttöjä mahdollisuuksistaan tiedonhaussa. Se tulee luomaan johtaville tutkimuskirjastoille täysin uusia aktiviteetin muotoja esimerkiksi reaaliaikaisessa julkaisemisessa ja tutkimusdatan jakamisessa netissä.

What are the implications for `information experts’? kysyy raportti edellä olevin sitaatein.

Raportin mukaan ainoa tehokas strategia on tiiviimpi integroituminen kirjastosisältöjen ja kaupallisten hakukoneiden kesken. Kirjastojen nettipalvelujen tulee olla näkyvämpiä ja ne tulee avata hakukoneille. Kirjastojen ei kannata kuvitella olevansa se ainoa oikea yhden luukun palvelu. Tulee hyväksyä se tosiasia, että kirjaston tietoaineistoista suurta osaa käytettään hyvin vähän tai ei lainkaan.

Yksinkertaisuutta kirjastopalvelujen tarjontaan. Tutkijoillakin on hyvin rajoittuneet tiedot monista kirjaston tarjoamista palveluista. Kirjastojen kalliit ja arvokkaat tietosisällöt tulee tarjota standardoitujen ja helppokäyttöisten käyttöliittymien kautta tutkijoille. Nykytilanteessa palvelujen käytön monimutkaisuus on valtavaa. Onko kirjastoissa myös omahyväisyyttä?

Raportti viestittää tutkimuskirjastoille, että tulevaisuus on nyt – ei 10 vuoden päässä. Kirjastojen palvelujärjestelmät tulee suunnitella nykyisten virtuaalitutkijoiden todellisen käyttäytymisen ympärille. Kirjastojen rooli e-tieteen markkinoilla marginalisoituu nykyisestä.

Kirjastojen mahdollisuudet ovat oman osaamisensa markkinoinnissa. Niillä on turvallinen ja arvovaltainen rooli informaatiomarkkinoilla. Informaatiolukutaidon valmennuksessa on todellinen tehtäväalue kirjastoille. Kustantajat ja julkaisijat hallitsevat markkinoinnin kirjastoja paremmin. Kirjastojen tuleekin harkita strategista kumppanuutta. Kirjastojen tulee lisätä e-kuluttaja-ystävällisyyttään - vähentää tylsyyttään ja älykkö-rooliaan. E-kirjojen tulo on haaste kirjastoille ja sen kumppanuudelle kustantajien kanssa. E-kirja lisää kirjaston ja sen asiakkaan etäisyyttä, mutta lähentää asiakasta kustantajaan. Kustantajat ovat havainneet, että (kirjastojen) asiakkaiden valmius maksaa e-julkaisuista on kasvanut. Kirjastojen pitää olla entistä enemmän kiinnostuneita asiakkaistaan ja heidän toiveistaan.

Ylimielisyys tappaa yrityksen - ei kilpailu

2008-01-19T15:01:00.000-08:00

Tammikuun 14. päivä The New Yorker julkaisi pitkän jutun Google-yhtiöstä
The Search Party. Google squares off with its Capitol Hill critics. Toimittaja Ken Auletta on seurannut yhtiön johtotroikkaa hyvin läheltä pitemmän aikaa. Jutussa kerrataan yhtiön menestystarinaa. Avoimesti siinä kuvataan myös Googlen troikan johtamistapaa ja -filosofiaa. Troikka tekee päätöksiä vain yksimielisenä tärkeimmissä asioissa. Washingtonin yhteiskuntasuhteita hoitava yksikkö on kasvanut nopeasti kymmeniin työntekijöihin. Juttu on myönteinen Google-yhtiölle. Mainontabisneksen tekoa kuvataan syvemmältikin ja tietyllä tavalla ihastellaan yhtiön teknologista ja taloudellista osaamista. Perustajakaksikon tietynlaista filosofista ihanteellisuutta tuodaan myös myönteisesti esiin maailman tiedon organisoijina ja yksityisyyden kunnioittajina sekä ympäristöarvojen kannattajina. Toimitusjohtajan, Eric Schmidtin, ja Yhdysvaltain IT-piirien, itse asiassa pienen piirin, rooleja pohditaan. Schmidt sivuaa lopulta puheissaan myös Googlen tulevia asemia mahdollisissa oikeudenkäynneissä. Onko jotain tapahtumassa, kun New Yorkerilta tulee Googlesta näin pitkälti, jää miettimään. Schmidt filosofoi lopuksi, että “What kills a company is not competition but arrogance. We control our fate.”

MacBook Air, Android, Kindle

2008-01-16T14:01:00.000-08:00

Tulevaisuuden päätelaite? Kannettava todellinen (mini)tietokone (ultraohut Mac), sähkökirjan erillinen lukulaite (Amazonin Kindle), älykännykkä (Google/Android)?

Steve Jobsin (Apple) lähtökohtana MacBook Airin suunnittelulle on ollut fakta (?), että amerikkalaisista 40 % lukee korkeintaan yhden kirjan (kokonaan?) vuodessa:

"It doesn't matter how good or bad the product is, the fact is that people don’t read anymore," he said. "Forty percent of the people in the U.S. read one book or less last year. The whole conception is flawed at the top because people don’t read anymore."

New York Times tietää jälleen mitä tuleman pitää? The Passion of Steve Jobs on artikkeli Jobsin MacBook Airin julkistuksesta Macworld Expo -messuilla ja Jobsin haastattelu.

Lapin korkeakoulu -konserni

2008-01-16T09:32:00.000-08:00

muodostetaan 1.1.2010 alkaen Lapin yliopistosta, Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Konsernin opiskelijamäärä on tällä hetkellä runsaat 10.000 opiskelijaa.

Konsernilla on kirjasto - Lapin korkeakoulukirjasto. Palvelurakenneverkkona säilytettäisiin ainakin nykyinen palveluverkko. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin kirjasto- ja informaatiopalvelut suunniteltaisiin uuden instituutin muun suunnittelun ohessa. Lapin korkeakoulukirjaston henkilötyövuosien määrä vuoden 2006 luvuilla laskettuna oli 54.4 htv:a. "Lapin korkeakoulujen informaatiopalvelut tuotetaan 1.1.2010 alkaen sopimusperusteisen Lapin korkeakoulukirjasto -yksikön (erillislaitos) toimesta." Mielenkiintoista..."sopimusperusteisen"...

Instituutti on nimitys laitokselle, jossa on mukana myös toinen aste. Siistiä. Toinen instituutti konsernille tulisi (Kemi-)Tornioon (?) - kulttuurialan instituutti.

Rajuin "uudistus" tulee olemaan 10 koulutusohjelman lakkauttaminen lähinnä ammattikorkeakouluista. Päällekkäisyydet koulutuksessa leikataan ja "Lapin yliopisto säilytetään Suomen kartalla lajien välisessä evoluutiossa", rehtori Mauri Ylä-Kotolaa tämän päivän henkilöstöinfosta vapaasti lainaten. Rehtorin mukaan ministeriössäkin visioidaan, että Suomen tulevaisuus olisi 15 yliopistoa, 15 ammattikorkeakoulua ja 5 yhteistä yksikköä. Määrät laskevat näköjään koko ajan.

Yksilöllisyys ja yhteisöllisyys, kriittisyys ja emansipatorisuus sekä luovuus ja vaikuttavuus - siinä johtavat arvoparit. Pohjoisen puolesta - maailmaa varten.

MET, HD Live, Macbeth

2008-01-13T00:34:00.000-08:00

Metropolitanin suora HD-lähetys eilen lauantaina Haaparannalla (Ruotsissa) Folkets Husin elokuvateatterissa oli jälleen elämys. Teknisesti lähetys meni lähes nappiin. Kolme ja puolituntinen lähetys ei pätkinyt kertaakaan. Mikä ero kodin digitvlähetykseen halvalla boksilla, joka katkoo lähetystä yhtenään. Laulajien lavalla liikkuminen häiritsee ihan hivenen äänen sieppaamista. Haaparannan teatterissa oli satakunta katsojaa eli teatteri lähes puolillaan. Mielenkiintoista nähdä helmikuussa kansoittaako Karita Mattila Haaparannan teatterin. Kyllä haaparantalaisia hemmotellaan!

Mielenkiintoista oli kuunnella väliajalla ohjaaja Adrian Noblen haastattelu. Ohjaaja tuli myös loppukumarruksiin. Metin orkesteria johti yhdysvaltojen Leif Segerstam, James Levine, jota haastateltiin juuri ennen esityksen alkua. Haaparannan Folkets Husille täydet pisteet myös lyhyestä suomenkielisestä monisteesta, josta suomenkielinen yleisö näkee - lähetyksen englanninkielisen tekstityksen ohella - juonen päätapahtumat näytöksittäin.

Alla Folkets Husin tiedote eilisestä esityksestä. Lähetys kesti 3 tuntia 20 minuuttia, kuten MET tiedottaa. Lady Macbethinä lauloi todellisuudessa loistava Maria Guleghina. Tahtomattaan teki vertailuja koko esityksen ajan Savonlinnan viimekesäiseen Macbethiin. Juha Uusitalo oli "täydellinen", mutta kyllä Cynthia Makrisin hyytävyys puri myös. Folkets Husin paikalla jaetussa esitteessä kaikki tiedot oli jo kohdallaan.

Giuseppe Verdis närhet till Shakespeare utforskas här i Adrian Nobles mörka och samtidigt upprymda vision av detta mästerverk. James Levine dirigerar och den uppskattade barytonen Lado Ataneli har huvudrollen i den våldsamma huvudrollen. Basbarytonen John Relyea gör rollen som den undergångsdömde Banquo.
Regi: Adrian Noble (tidigare Royal Shakespeare Company). Dirigent: James Levine
I huvudrollerna: Željko Lucic, Andrea Gruber
Längd: 2 timmar, 50 minuter (1 paus)

Macbeth (new production) – Verdi
Saturday, January 12, 2008 (1:30 – 4:50 pm ET)
Running time: 3 hours, 20 minutes. 1 intermission
Giuseppe Verdi’s longstanding affinity for Shakespeare is explored in Adrian Noble's dark yet exhilarating vision for this disturbing work. James Levine conducts and acclaimed baritone Lado Ataneli stars in the towering title role. Bass-baritone John Relyea plays the role of the doomed Banquo.

Conductor James Levine; Production Adrian Noble; Maria Guleghina, Roberto Aronica, Lado Ataneli, John Relyea

Viikon päästä uutisoidaan Lapin korkeakouluyhteisön suuntaviivoista

2008-01-08T10:29:00.000-08:00

Valmisteluryhmän esitykset ovat tulleet tänään jo korkeakoulujen introihin luettavaksi. Solidaarisuudesta pitää odotella vielä viikko, ennen kuin aletaan repostella niitä. Melko radikaaleilta ne vaikuttavat. Väliviikon uutisiakin on kuitenkin riittänyt.

Netin historia on tällaiselle tavalliselle käyttäjälle ollut lähinnä selainten ja hakukoneiden historiaa. Syksyllä 1994 asensin Netscape-selaimen ensimmäisen kerran. Olihan se kovan tuntuinen juttu epävakaan Mosaicin jälkeen. Googlesta kuultiin vasta myöhään 1990-luvun lopulla. Pitkään rinnalla käytin muita, vanhempia hakukoneita. Googlen koin taas eräänä uutena, väliaikaisena hakukoneena. Mieleen ei edes tullut hankkia aikanaan ison G:n osakkeita. En muista vuotta, jolloin muut hakukoneet tipahtivat työkalupakista ja Google riitti. Kymmenkunta vuotta on pärjätty Googlella ja entisestä kriittisestä hakukonekäyttäjästä on tullut äärimmäisen utelias hakukoneen kehityksen seuraaja.

Lähes samoille päiville sattui kolme tietyllä tavalla toisiaan sivuavaa uutista. Netscape on lopetettu, Wikipedian perustaja on lanseerannut uuden hakukoneen Wikian ja Google on avannut suomalaisen ja ruotsalaisen Book Search-hakupalvelun. Hakukone Wikia on yhteisöllinen, jota on kehittämässä/arvioimassa vapaaehtoisjoukot Googlen Open Directorin tapaan. Kauppalehti kertoi Wikiasta eilen maanantaina näin. Sama media kertoi muuten myös Googlen uutuuksista.

Digitaalisen ja painetun rajalla...

2007-12-28T11:23:00.000-08:00

E-kirja kiinnostaa. Parin viime vuoden aikana pro- gradu -tason opinnäytteitä on ilmestynyt useampia.

Joulukuussa 2004 valmistui Raija Perälän työ Käytettävyys digitaalisen kirjaston kulmakivenä. Tarkastelun kohteena netLibraryn käyttö ja käytettävyys. Gradu tehtiin Tampereen yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitokselle.

Jari Paavonheimon gradu Digitaalisen ja painetun rajalla - kirjan olomuotojen tarkastelua tehtiin Helsingin yliopiston viestinnän laitokselle 2006.

Sirkka-Liisa Korkeilan työ E-kirjat kirjastojen kokoelmissa. Uuden aineistotyypin diffuusio suomalaisissa kirjastoissa on informaatiotutkimuksen piiriin kuuluva gradu Tampereen yliopistosta lokakuulta 2007.

Raija Perälän työ on hyvin kompakti. Teoreettinen viitekehys muodostuu lähinnä nielseniläisistä lähtökohdista. Tutkielma rajoittuessa netLibraryyn, digitaaliseen kirjastoon sekä käytettävyyden vaikutusten arviointiin kyseisen digikirjaston käytössä. Kyselyllä tiedusteltiin lisäksi käyttäjien tyytyväisyyttä digitaaliseen kirjastoon. Tutkimuksessa paljastui 68 vakavaksi luokiteltavaa käytettävyysongelmaa. Kirjastoalan englanninkielinen (am.) terminologia oli tietynlainen kulttuurishokki käyttäjille. NetLibraryn filosofinen lähtökohta, e-kirjan henkilökohtainen lainaaminen, ei mene helposti perille. Digitaalinen kirjasto ja kirjaston kokoelmaluettelo ovat samaa hämärää aluetta opiskelijalle. E-kirjoja täytyy markkinoida, siinä on viestiä kirjastoille. Sähkökirjoja käytetään tiedonhakuun ja selailuun - ei kannesta kanteen -lukemiseen tai edes paperille printtaamiseen. Opiskelijat arvostavat e-kirjapalveluja, tyytyväisyys tulee esiin. E-kirjojen sisällön vaikutusta käyttöön ei tutkielmassa muuten tutkittu. Tutkielma ajoittuu vuoteen 2004, mikä on varhainen vaihe suomalaisessa yliopisto-opiskelussa käyttää e-kirjoja.

Paavonheimon gradun kysymyksenasettelut ovat mielenkiintoiset: Miten kirjan olomuoto on historiallisesti muotoutunut? Miten digitalisoituminen on muovannut ja muovaa kirjaa? Miltä painetun kirjan ja digitaalisen e-kirjan tulevaisuus näyttää tässä ajassa tarkasteltuna? Historiallinen, laaja-alainen tarkastelu istuu aiheeseen hyvin. Teoreettinen viitekehys haastava ja oivallinen. Tarkastelu ei rajoitu kirjapainokulttuurin vaiheiden ja lukemisen historian kuvaamiseen, vaan fokusoituu remediaation, mediaevoluution ja teknologisen determinismin maailmaan. Mainitut ydinkäsitteet kytketään laaja-alaisesti kulttuurin, talouden ja yhteiskunnan kehitykseen. Remediaatiossa uusi medium parantaa vanhaa mediumia ja vanhat mediumit puolestaan voivat muovata uudelleen uusia mediumeja. Mediaevoluutio käy läpi mediumin keksimisen ja sen sosiaalisen institutionalisoitumisen prosessit. Yhteiskunta kelpuuttaa lopulta uuden median luomalla sille uuden poliittisen ja oikeudellisen kehyksen. Mikä on teknologian luonne yhteiskunnan ja kulttuurin muuttajana? Tutkielman tekijä valitsee sosiaalisen konstruktionismin ja pehmeän determinismin yhdistelmän. Todeten kuitenkin myös, että tietyssä kontekstissa tietty medium saattaa muodostua vahvaksi determinantiksi. Paavonheimon delfoi-menetelmään liittyvät tulevaisuusskenaariot ovat suorastaan taidetta, nautittavaa luettavaa: Painetun kirjan skenaario 2015 (s. 78-80) ja E-kirjan skenaario 2015 (s. 81-84).

Korkeila tarkastelee tutkielmassaan e-kirjan käyttöä nyt ja tulevaisuudessa, kirjastojen kokoelmapolitiikkaa erityisesti elektronisen ja painetun aineiston integroinnin näkökulmasta sekä innovaation (e-kirja) diffuusiota. Tutkielman tavoite on kunnianhimoinen kattaen kaikki kirjastosektorit. Kyselyn tulokset eivät olleet kovin kattavia alhaisen vastausporsentin selittyessä erityisesti yleisten kirjaston vähäisillä vastauksilla. Yleisissä kirjastoissa ei juuri ole e-kirjoja tarjolla, kirjastohenkilökunta ja asiakkaiden kiinnostus niihin ei kovin kummoinen ole, mutta ei niitä juuri ole tarjollakaan yleisten kirjastojen tarpeisiin. Koetuista vaikeuksista huolimatta muilla kirjastosektoreilla e-kirjoja on tarjolla, niitä käytetään ja kirjastohenkilökunta suhtautuu e-kirjoihin myönteisesti. Kirjastoissa on vielä kesken e-kirjojen integroiminen kokoelmapolitiikkaan. Yliopistokirjastoista lähes 60 %:lla oli henkilö, jonka työpanoksesta enemmän kuin puolet oli käytettävissä e-aineistojen hankintaan, kuvailuun, käyttöön asettamiseen tai käytönopastukseen. E-kirjojen tulevaisuuteen suhtauduttiin myönteisesti. Tieto e-kirjainnovaatiosta on levinnyt kirjastoihin useita kanavia pitkin.

Graduissa pohditaan e-kirjan käsitettä. E-kirja vai sähkökirja vai verkkokirja vai digikirja - vai elektroninen teksti. E-kirjojen lukulaitteet lukuohjelmistoineen sotkevat vielä tilannetta. Kullakin kirjoittajalla on oma painotuksensa. Käytettävyysarvioihin ei Amazonin Kindle ole tietenkään ehtinyt mukaan, koska lukulaitteesta uutisoitiin näyttävämmin vasta kuluneen vuoden syyskuun alussa. Laitettahan oli kuitenkin kehitetty jo parin vuoden ajan. Syyskuisessa uutisoinnissa tuotiin esiin laitteen verkkoyhteys ja E Ink -näyttöteknologia, joka oli tuttu jo ainakin Sonyn e-kirjalaitteesta. Olisikohan Kindlen tulevista versioista e-kirjan todelliseksi remediaatioksi? Mikäli Kindlen kirjoissa ei todellakaan ole sivunumerointia, niin Kindle on palannut koodeksista kirjakääröksi. Onkohan väitösopinnäytteissä e-kirja muuten saanut kiinnostusta osakseen?

http://www.cs.uta.fi/research/theses/masters/Perala_Raija.pdf
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/val/viest/pg/paavonheimo/digitaal.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02080.pdf

Oulussa yliopisto ja ammattikorkeakoulu yhdistyvät

2007-12-19T06:17:00.000-08:00

Oulu ylitti jälleen eilen valtakunnallisen uutiskynnyksen koulujen yhdistämisuutisellaan. Vai onko se korkeakoulujen rakenteellinen uudistaminen/myllertäminen, mikä mediaa tänään kiinnostaa. Lue lisää.

Pohjois-Suomessa käydään omaa mediamittelyä Oulun yliopiston ja Lapin yliopiston välillä. Koulujen rehtorit valloittavat vuoronperään ja hyvin usein Kalevan alakerran. Kalevan kautta tavoitetaan myös valtakunnallinen näkyvyys.

Mielenkiintoista oli lukea Oulun Triple Helix -raportti sillä silmällä, että mikä Lapista kelpaisi Oululle.

Ensimmäisenä mainitaan yhdessä itään yhteistyö: "Oulun yliopisto on käynnistänyt yhdessä Lapin yliopiston kanssa pohjoisille lähialueille suuntautuvan raja-alueyliopistohankkeen – Finnish Russian Barents Cross Border University, FRB-CBU..."

Toisena kiinnostaa teollinen muotilu: "Yliopisto vahvistaa teollisen muotoilun osaamistaan yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa laatimalla vuoden 2008 aikana rakenteellisen yhteistyöhankkeen osana tarkemman suunnitelman Industrial Design Centre – Teollisen muotoilun keskus -konseptin kehittämisestä yhdessä teknillisen tiedekunnan osastojen kanssa. Tavoitteena on muun muassa yhteinen kansainvälinen teollisen muotoilun maisteriohjelma ja kehittämistoiminta yhdessä yritysten kanssa." Hauska havaita, sillä teollisen muotoilun saaminen aikanaan Lappiin oli samalla siemen yliopiston ja sittemmin taiteiden tiedekunnan synnylle Rovaniemelle.

Edellä olevat olivat arvattavissa, mutta että juridiikan osalta Oulu tyytyy mainintaan "Ammattikorkeakoulu käynnistää ylemmänasteisen ammattikorkeakoulutuksen kansainvälisessä yritysjuridiikassa ja johtamisessa, International Master Program in Business Law and Management", hämmästyttää suuresti. Jossain mättää, mutta missä?

Tukipalveluista (ja kirjastopalveluista) Oulussa todetaan moni-ilmeisesti: "Säätiö linjaa hallinnolliset ja toiminnalliset tukipalvelut, joita on mahdollista tuottaa yhteisesti, erikseen tai hankkimalla ulkopuolisilta palveluntarjoajilta."

Odottamaan jäi, että raportissa tietojenkäsittelytieteiden laitokselle ja miksei myös informaatiotutkimuksen laitokselle olisi innovoitu tuottavampi, aktiivisempi osio, kun ne nyt jäivät ilman mitään mainintoja.

Avoimuudesta palkinto Oululle, joka julkistaa rakennemuutossuunnitelmansa internetissä. Lapissa ne kätketään intranettiin. Julkistamalla kultahiput nimikoituisivat ja säilyisivät ehkä paremmin omina. Näkyykö tässä Oulun pitempi historia kumppanuuksissa - ja rakkaus teknologiaan.

Lapin korkeakouluyhteisön strategiaryhmä kokoontuu tammikuun 14. päivä 2008. Kaikki televisioiden ääreen seuraamaan ja jännittämään ylittyykö rima vai ei.

HDTV, MET, Gounod, Romeo ja Julia, Anna Netrebko

2007-12-16T00:26:00.000-08:00

Metropolitanin suorissa HDTV-lähetyksissä oli eilen vuorossa Charles Gounodin Romeo ja Julia. Onhan Metin suorissa radioinneissakin oma viehätyksensä, mutta suoralla HDTV-lähetyksellä - katsottuna esim. Ruotsin Haaparannan Folkets Husin digibiossa - on oma lumonsa. Lähetys takkuili vain kolme kertaa (a` 1-3 sekuntia). Kamerat pyörivät ennen lähetystä ja tauon aikana myös kulisseissa. Itse Renée Fleming
jututti tauolla päätähtiä ja orkesteria tällä kertaa johtanutta Plácido Domingoa. Kevään 2008 ohjelmistoa.

Oopperan aikana pohdiskelin useamman kerran videon (liikkuvan kuvan) hyödyntämistä yliopistomaailmassa. Muistelin 1990-luvun vaihdetta. Kemi-Torniossa rakensimme suurissa rakennemuutosprojekteissa teknologiakyliä ja muita kehittämishankkeita. Alueen ammattikorkeakoulukokeilulle oli saatu lupa tai sitä oltiin hakemassa. Kauppaoppilaitoksista ja tekuista me siihen aikaan puhuimme. Ei ammattikorkeakoulu käsitteenä vielä istunut suuhumme. Pidimme jotain strategiapalaveria, jossa oli mukana myös Tampereen yliopiston signaalinkäsittelyn tutkijoita sekä silloisen valtion telen asiantuntijoita. Esitimme pitkän tähtäyksen toiveena saada alueelle tekniset mahdollisuudet siirtää reaaliaikaista liikkuvaa kuvaa kampusten välillä yhden kaupungin sisällä. Emme itse asiassa osanneet puhua kampuksista, vaan kaupunginosista. Asiantuntijat eivät tyrmänneet ajatusta, mutta antoivat ymmärtää tavoitteen asettuvan monien, monien vuosien päähän tulevaisuuteen.

Liikkuva kuva ja (huonolaatuinen) video ovat olleet jo pitkään arkipäivää - teknologisena mahdollisuutena. Missä viipyvät käytännöt videoida, tallentaa ja jaella systemaattisesti yliopistojen luentoja, kokouksia, vierailevien luennoitsijoiden esityksiä? Hyvin harvoin video on päällä Kansalliskirjaston tai muiden pääkaupunkiseudun keskeisten toimijoiden tilaisuuksissa. Kuinka moni puoli päivää kestävä tilaisuus missataan maakunnissa maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. "Radiointikin" aluksi riittäisi.

Yliopistojen professorikunnassa tapahtuu koko ajan massivista sukupolven vaihdosta. Legendaariset proffat jättävät virkansa ja uudet aloittavat pitkän virkauransa. Minne on tallennettu vanhojen proffien luento- ja esitelmävideointeja? Lokakuussa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio ja oikeusinformatiikan suomalainen uranuurtaja professori Ahti Saarenpää pitivät Rovaniemellä opetusopin malliluennoksi käyvän dialogin luentosalin edessä tietosuojalainsäädännön ympäriltä. Mikä arkiston aarre sekin videoituna olisi.

Pohjoissuomalaisia on muuten hemmoteltu marras-joulukuussa maailman johtavilla sopraanoilla. Oulussa marraskuun 9. Barbara Hendricks, joulukuussa Rovaniemellä Soile Isokoski ja eilen Haaparannalla Anna Netrebko, jonka ääni kauneudessaan on ehkä kaikkein hivelevin maailmassa tällä hetkellä.

Kindlen käytettävyys

2007-11-24T15:07:00.000-08:00

Toisten kokemuksiin täytyy vielä tyytyä. Erittäin mielenkiintoinen kertomus Kindlen käyttökokemuksista. Tekstiin liittyy monipuolinen keskustelurykelmä. Kindlen saama huomio ja kiinnostus on kyllä ollut tähän mennessä suunnatonta. Huomio ei selity pelkästään markkinointitaidoilla, vaan laitteen/palvelun todellisilla ominaisuuksilla ja niihin liittyvillä odotuksilla.

Kindlen verkkoyhteydet eivät toimi Euroopassa?

2007-11-23T00:40:00.000-08:00

Jäitä hattuun ekirjan ihailijat. Luotettavana pitämäni nimimerkki HarryT sanoo MobileRead Forums -keskustelussa mm. seuraavaa:

HarryT09-13-2007, 10:02 AM
Is EV-DO also available in Europe? With the latest rumors (http://www.mobileread.com/forums/showthread.php?t=13756) that the Kindle would also be available there, it would make sense...

No. EVDO uses CDMA technology, whereas European phone systems are GSM. There's an approximately equivalent technology for GSM called EDGE ( Enhanced Data Rates for GSM Evolution), although EVDO is significantly faster.

Forumin Kindle-keskustelu.

Amazonin Kindlen nettiyhteyksistä ja niidenkin hinnoitteluista kannattaa siis varmistua ennen kuin lähtee tilaamaan laitetta Eurooppaan. Suora verkkoyhteys on kuitenkin tällä hetkellä ehkä Kindlen omin erityisominaisuus muihin ekirjan erillisiin lukulaitteisiin verrattuna - varsinaisia tietokoneita siis lukuunottamatta.

Wired-lehden yhteenveto uusimmista tarjolla olevista lukulaitteista osoittanee sekin, että Kindleä kannattaa odottaakin.

Odotellessamme Kindleä voimme iloita muista, vanhoista ekirja-palveluista verkossa, kuten esim. tästä
Best Places to Get Free Books - The Ultimate Guide -palvelusta.

Amazon myös lainaa kirjoja Kindlen kautta?

2007-11-21T14:33:00.000-08:00

Newsweekin laajassa erikoisartikkelissa The Future of Reading yhtiön CEO Jeff Bezos kertoo olevansa avoin myös kirjojen "lainaamiseen" joskus Kindle-palvelussa. Onko tuossa palveluprosessissa tilaa kirjastoille jää nähtäväksi. Lue lisää mielenkiintoisia yksityiskohtia.

Kindlen nettiyhteyksillä lukija voi hakea Google-haulla tukea ja taustoja lukemiseensa. Tuleeko Kindlen julkistaminen juuri nyt antamaan tukea myös Googlen mahdollisille oikeusprosesseille jää niinikään nähtäväksi?

Amazonin ekirja otsikoissa

2007-11-20T12:10:00.000-08:00

Date: Tue, 20 Nov 2007 06:33:39 -0800
Subject: Google Alert - ebook
From: "Google Alerts"

Google News Alert for: ebook

Amazon will launch Kindle ebook reader on Monday
Guardian Unlimited - UK
Newsweek magazine's long cover story on The Future of Reading focuses on the $399 Kindle ebook reader that is finally being launched by Amazon. ...

Read for free: "Behind the Japanese Mask" – New ebook explores ...
openPR (press release) - Hamburg,Germany
This new ebook from Jonathan Rice takes readers below the surface of Japanese culture to explain the psychology behind the way Japanese people live and work ...

Analysis: Amazon's New eBook Reader Kindle – Is This The Future?
Digital Media Wire - Los Angeles,CA,USA
It's certainly not the first eBook to hit the market, but it has something most of its predecessors lacked; the ability to download books (up to 200), ...

Amazon to reveal its e-book reader, Kindle
TechRepublic - Louisville,KY,USA
The features of the Kindle eBook reader will include EVDO access via Sprint, a direct connection to the Amazon eBook store, a Wi-Fi connection, ...

Amazon's Kindle aims for ebook market
VNUNet.com - UK
Kindle enters an ebook market that has yet to take off with customers in the way that digital music and video has. The device's main competition will come ...

Seattlest Roundtable: The Amazon eBook Reader
Seattlest - Seattle,USA
But reading off a screen is--which is why it wasn't until e-ink came around that they would try ebook readers. Just so it didn't look that different. ...

Can Amazon kindle a passionate love for eBook readers
PC Perspectives - Florence,KY,USA
engadget has done a live blog of Amazon's launch of their Kindle eBook reader. It is about the same size and heft of a smaller hardcover book, ...

Amazon's Kindle aims to replace newsstands
infoSync World - Trondheim,Norway
By Sindre Lia, 19 November 2007 Today Amazon took the wraps off of its three-year old eBook concept, now known as Kindle. Sporting a wireless connection to ...

Why an Ebook Reader?
Mobility Site - Tuscaloosa,AL,USA
Seems the web is gaga over this new ebook reader from Amazon. I kind of see why, but on the other hand, I wonder... Why? With the advancements in screen ...

Amazon's Ebook The Future of Reading?
Slashdot - USA
... "With a seven-page cover story on The Future of Reading, Newsweek confirms all those rumors of Amazon's imminent introduction an affordable ebook. ...

Google Blogs Alert for: ebook

Amazon Kindle ebook reader launching today
Amazon Kindle, a new ebook reader, is launching today according to two highly placed posts on Read/WriteWeb titled Amazon Sets eBook World Alight with Kindle - Finally, Time For Read/Write Books! and TechCrunch's Amazon Kindle To Debut ...
WebMetricsGuru - http://www.webmetricsguru.com/

Why No PDF on Amazon's eBook Reader?
By Ryan Stewart
There's a tremendous amount of hoopla today around the Kindle, Amazon's new eBook reader. Most of the buzz is that it's a solid device with a couple of killer features that could turn it into the winner. The biggest is the internet ...
Ryan Stewart - Rich Internet... - http://blog.digitalbackcountry.com

Amazon Sets eBook World Alight with Kindle - Finally, Time For ...
By Richard MacManus
I used to write a blog about ebooks - some of you may remember eBook Culture (alas I let the domain name slip and so it was gobbled up by a squatter). Anyway, as a lover of both books and the Web, the vision of an Internet-connected ...
Read/WriteWeb - http://www.readwriteweb.com/

Amazon's Kindle unveiled: an ebook reader with free Internet access
Today, Amazon officially announced its Kindle ebook reader. Contrary to what we previously reported, the Kindle is notWi-Fi compatible. Instead, it's on its own EV-DO network, called Whispernet, which...
SCI FI Tech - http://blog.scifi.com/tech/

Liveblogging Amazon Kindle eBook Launch
By Joel Johnson
Overheard: "It's a totally misguided device"; "It's just an ebook reader, isn't it?" We got the silent phone warning, so we should be cooking soon. 9:41 - Bezos on. Talking about history of writing. Papyrus! Surgery! Codices! ...
Boing Boing Gadgets - http://gadgets.boingboing.net/

Google Web Alert for: ebook

Ebooks - K12 Handhelds
Ebook means "electronic book" — a book that is stored in a digital format to be displayed on electronic devices such as handheld computers. ...

--------------------------------------------------------------------------------
This once a week Google Alert is brought to you by Google.

Amazon to debut Kindle e-book reader Monday | CNET News.com

2007-11-16T23:57:00.000-08:00

Amazon to debut Kindle e-book reader Monday | CNET News.com

Google panee kyynikon koville

2007-11-14T10:10:00.000-08:00

Kirjoittaa Kaleva maanantaina 12. marraskuuta jutussaan Googlen Luulajan toimistosta Pohjois-Ruotsissa.

Jättiläinen tuli Luulajaan ja toi mukanaan seinät kaatavan yrityskulttuurinsa, lehti jatkaa alaotsikossaan. Luulajan yksikön vetäjä Peter Parnes korostaa jutun mukaan sitä, että työssä pitää olla hauskaa. Maria Göth, myös entinen pienyrittäjä, arvostaa Googlen yrittäjyyshenkeä. Yhtiön toimisto sijaitsee Aurorum-teknologiakylässä.

Luulajassakin 20 % työajasta käytetään luovaan "laiskotteluun". Lounaat ovat Googlen yleiseen tapaan Luulajassakin (Luleå) todella ilmaiset. Suomalaisia ei ison G:n pohjoisruotsalaisessa yksikössä ole. Ei oululaisiakaan.

Ihmetteleekin sitä, miksi Google on Luulajassa ja Helsingissä, mutta ei Oulussa. Suomen Googlen keulakuva edustaa kaunoluistelumaailmaa, Luulajan taas IT-maailmaa. Oulussa voi syntyä irkkauksen kaltainen keksintö, mutta Suomen toimiston paikaksi kaupunki ei ole vielä kelvannut.

Googlen kanssa sängyssä - kirjastotkin

2007-11-13T11:03:00.000-08:00

Raflaavan vertauksen heittää Michiganin yliopiston kirjastojen johtaja, professori Paul Courant vastikään aloittamassaan blogissaan Au Courant kritisoiden niitä asenteita, joita Googlen massadigitointihankkeissa olevia kirjastoja kohtaan osoitetaan

Ansiokkaan akateemisen uran tehnyt Courant puolustelee ja perustelee yliopistonsa ja kirjastonsa massadigitointihanketta Googlen kanssa. Neljän vuoden päästä urakka olisi valmis ja 7 miljoonaa nidettä kirjaston kokoelmista olisi skannattu.

Courant tuo esiin nettisukupolven opiskelijoiden mediakäyttäytymisen ja tarpeen saada kaikki ja heti - netistä. Digitoidut aineistot muuttavat tieteellisen tutkimuksen perinteisiä prosesseja. Massadigitointihanke on sinällään tärkeä kokeilu siitä, miten vanhoja painettuja tutkimuskirjallisuuden kokoelmia käytetään digitoituna. Courant korostaa taloudellista näkökulmaa massadigitoinnin taustalla. Googlen digitointityö ei maksa kirjastolle mitään kirjaston saadessa hankkeessa myös oman digitaalisen kopion kirjoistaan ikuiseen käyttöön. Kirjastoluettelon kautta kaikki digitoidut kirjat ovat tiedonhakijoiden saavutettavissa ja kokotekstit käytettävissä tekijänoikeuslain niin salliessa. Massadigitoinnissa syntyvät kymmenet miljoonat sähköiset kirjat eivät jää Googlen valvontaan, vaan perinteinen kirjastolaitos tarjoaa myös niihin pääsyn nyt ja tulevaisuudessa. Open Content Alliance -hankkeessa, jossa ei mennä petiin Googlen kanssa, kirjastot maksavat tuhansia taaloja (30$/kirja) digitointimäärien jäädessä kymmeniin tuhansiin niteisiin.

Library Journal uutisoi myös Courantin voimakkaan esiintulon maanantain 12. marraskuuta artikkelisssaan. Lokakuun 22. päivä The New York Times -lehti päivitti nettiuutisessaan johtavien kirjastojen ja kirjastoryhmittymien sijoittumiset massadigitoinnin asemasodassa.
Media herkistynee entisestään vuodenvaihteessa. On ennusteltu, että syytökset Googlen tekijänoikeuslakien rikkomisesta tulisivat tuomioistuinkäsittelyyn heti alkuvuodesta 2008.

Jäämmekin seuraamaan päteekö Paul Courantin ajatelma vastaisuudessakin - mieluummin sängyssä Googlen kanssa kuin nukkua yksin.

Mikkeli - digitoinnin pääkaupunki

2007-10-24T11:36:00.000-07:00

Otsikko on lainaus ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin puheenvuorosta kirjastonjohtajien neuvottelupäiviltä Mikkelistä 24.-25.lokakuuta 2007. Esityskalvot. Päivien pääteema oli/on Kirjasto digitaalisessa maailmassa. Ekholmin puheenvuoro "Onko kansakunnalla sellainen kirjastolaitos, jonka se ansaitsee?" pani monet tosipohdintaan. Uteliaana odotamme myös hänen piakkoin ilmestyvää toista uusisuomikolumniaan.

Ennustamattomuus, epäjatkuvuus on kirjastojen tätä päivää. Kirjastojen merkitys on hukassa - kirjastolaisiltakin. Tuottavuusohjelma ei ryömi, se hyppää. Kirjastojen verkostolla on merkitys, ei enää yksittäisellä kirjastolla. Alberto Manguel ajatuksineen on koskettanut myös Kai Ekholmia. Kirjastoilla on edessään iso imagokampanja, jolla kirjastoille palautetaan se arvo mikä niille kuuluu. Nattens bibliotek pitäisi kuulua jokaisen kirjastolaisen yöpöydälle. Kirjastot ovat ihmiskunnan keino jatkaa älyllistä elämää. Kirjastot keskeinen osa ihmiskunnan säilymishistoriaa. Kirjasto ei saa jäädä analogiseen loukkuun British Libraryn tapaan.

Yhtenäinen/yhteinen kansallinen kirjastojärjestelmä tarvitaan ja sillä on iso hintalappu. Tarkentavaan kysymykseen siitä, mistä edellä mainitussa olisi kysymys, Ekholm vastasi: yhteinen rajapinta asiakkaisiin 10 vuodessa.

Mikkeli - digitoinnin pääkaupunki. Kyllä, Suomessa. Tutustumiskäynti Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevaan mikrokuvaus-, konservointi- ja digitointilaitokseen vahvisti tämän näkemyksen.

Yliopistokirjastojen muutostrendit

2007-10-21T10:52:00.000-07:00

Kirjastonjohtajilta kysytään: "Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) tärkeintä muutostrendiä suomalaisten yliopistokirjastojen toimintaympäristössä?
Aseta muutokset tärkeysjärjestykseen." Kysely on osa laajaa yliopistokirjastojen tutkimustarveselvitystä. OPM:n rahoittamassa selvityksessä ovat mukana maan kaikki informaatiotutkimuksen laitokset. Raportti valmistuisi jo huhtikuun 2008 loppuun mennessä. Yliopistokirjastojen rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät tutkimustarpeet huomioidaan. Kartoituksen perusteella laaditaan suunnitelma useita tutkimusprojekteja käsittäväksi kansalliseksi tutkimusohjelmaksi.

Kirjastonjohtajien muutostrendikyselystä ilmenee, että toimintaympäristön muutoksia tarkastellaan megatrendeihin jaoteltuina. Muutoksia megatrendien sisällä tutkimustarveselvityksen tekijät voisivat tarkastella myös "yliopistokirjastojen näkökulmasta sekä priorisoida niiden merkitystä."

Viisi (5) tärkeintä muutostrendiä suomalaisten yliopistokirjastojen toimintaympäristössä tärkeysjärjestyksessä? Pystyäkseni vastaamaan
itseäni tyydyttävästi edelläolevaan, opiskelin tulevaisuudentutkimuksen alkeita Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen seminaariaineistosta.

Megatrendit, trendit ja heikot signaalit ovat lukemani perusteella skenaarioiden rakennuspalikoita. Kaikki edellamainitut ovat edelleen tulevaisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. "Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta". Skenaarion elementit ovat: yhteisön toimintaympäristön nykytilan kuvaus, tulevaisuuden kuvaukset sekä kuvaus prosessista, joka liittää nämä kaksi toisiinsa.

Megatrendit ovat ilmiöitä, joilla on tunnistettu suunta ja suunta pysyy oletetusti samana tulevaisuudessa: globalisaatio,verkottuminen, kestävä kehitys, työn muutos, väestön vanheneminen, tekninen kehitys. Megatrendissä on mahdollisuus huomata alailmiöitä ja toisaalta megatrendit ovat trendien kimppuja.

Trendi on a) tarkasteltavan ilmiön pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva yleinen muutos b) sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että sitä on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida c) suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava d) voivat olla myös megatrendien osia e) esimerkiksi: kasvava uutisten nälkä, tatuointi.

Heikoilla signaaleilla voidaan tavoitella paradigmamuutosten ennakointia? Ne voivat olla "aikaista informaatiota" tai ensioireita. Klassisen Ansoffin
määritelmän mukaan heikot signaalit ovat yrityksen sisäisiä tai ulkoisia varoitusmerkkejä, tapahtumia ja kehityssuuntia, jotka ovat liian heikkoja,
jotta niiden vaikutuksia voitaisiin määrittää.

Trendejä viisi (5) yliopistokirjastojen toimintaympäristössä

Ensimmäisenä (tärkeimpänä?) pyörii mielessä korkeakoulujen rakenteellinen muutoskehitys, joka on piirre nykyhetkessä ja se jatkunee tulevaisuudessa siten, että korkeakoulujen määrän vähenemisen myötä kirjastojenkin määrä todennäköisesti vähenee. Ilmiö on uudehko suomalaisessa korkeakoulu- ja kirjastomaailmassa, joten ilmiön uutuus voi nostaa sen tässä tarkastelussa ansiotta tärkeimmäksi. OECD toi keskustelun esiin vuonna 2006 ja British Councilin (suomalais)raportti keväällä 2007.

Teknisen kehityksen megatrendin osana voidaan ajatella olevan kirjastoaineistojen digitoituminen. Tieteelliset lehdet digitoituivat alle kymmenessä vuodessä. Academic Pressin lehtipaketista kai se kaikki alkoi joskus vuonna 1997. Milloin tieteellisestä monografiasta, kirjastojen toiminnan näkökulmasta, voidaan sanoa sen olevan digitoituneen lehtien tavoin? Englanninkielisen uustuotannon osalta tieteell. monografian digitoitumista on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida. Kirjastojen omien kokoelmien takautuva digitoiminen näyttää Suomessa olevan täysin ennakoimaton jopa Kansalliskirjaston tuhoutuvien kirjaharvinaisuuksien osalta. Lieneekin kyse osata ennakoida poliittisen vallan kulttuuripoliittista käyttäytymistä, ymmärrystä.

Globalisaation ja verkottumisen osana voitaneen nähdä yliopistokirjastojen keskinäisen kilpailun korostuminen yhteistyön kehittämisen sijaan. Onko yliopistojen välisen kilpailun seurauksena välttämättä niiden kirjastojen keskinäinen kilpailu?

Samaten globalisaation ja verkottumisen osana ja omana trendinä voitaneen pitää kirjastojen kilpailullisen aseman muuttumista IT-markkinoilla. Kirjastojen sisältäkin kyseenalaistetaan entistä useammin asetelma kirjastosta itsestäänselvänä kirjastopalvelujen ylivertaisena tuottajana ja kehittäjänä.

Kirjastotiloja ja kirjastorakennuksia rakennetaan koko ajan. Akateeminen ympäristö muuttuu hitaasti. Muuttuuko yliopisto-opetus juurikaan? Yliopistoillekin rakennetaan koko ajan seiniä. Onko suomalainen akateeminen opetus korkeakouluissa ja yliopistoissa ennakoitavissa tietoverkkopohjaisena. Verkko-opetuksen lisääntyminen ja sen kehittäminen lienee ainakin virtaus ja suuntaus. Rohkeneeko kukaan ennakoida, että ylempi korkeakoulututkinto olisi suoritettavissa Suomessa verkkopohjaisena? Maisteriksi ilman kampusta, ilman fyysistä kampuskirjastoa? Kirjasto ilman seiniä - Suomessa haihtuva trendi kuin painettu tatuointi? Todellisempi trendi: yliopistokirjastot kurssikirjastoiksi? Kirjasto muuttuvana tilana -trendi.

i2010: Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto

2007-09-30T01:17:00.000-07:00

Parlamenttimme päätöslauselma 27. syyskuuta 2007 aloitteesta "i2010: Tavoitteena Euroopan digitaalinen kirjasto" (2006/2040(INI) on luettavissa esimerkiksi suomeksi tässä osoitteessa

Periaatelinjaukset on lyöty pöytään - ei ole jätetty pöydälle. Kansallisen tason kirjastoyhteistyön ohella periaatelinjaukset sisältävät aloitteita myös alueellisen tason kirjastoyhteistyölle - yli kirjastosektorirajojen. Kiitos Suomen EDC-yhteisölle päätöslauselman nopeasta levittämisestä.

Digitointihan on keskeisenä sisältönä Mikkelin kirjastonjohtajapäivillä 24.-25.10.2007.

Pienet yliopistot - pienet yliopistokirjastot?

2007-09-28T13:39:00.000-07:00

Suomalaiset korkeakoulut hakevat ja varmistelevat asemiaan uusilla kumppanuuksilla, liittoutumilla ja alliansseilla. Nykytietoyhteiskunnan tapaan kaikki tapahtuu läpinäkyvästi ja näkyminen tapahtuu heti. OPM:n korkeakoulujen johdon kutsuseminaarien tunnelmista saa rehtoreiden blogeista nopeamman ja ytimekkäämmän kuvan kuin vanhan median uutisoinneista. Ikäänkuin olisi ollut paikalla.

Lapin yliopisto rakentaa uuden rehtorinsa johdolla uutta strategiaa, joka yrittää tähdätä vuoteen 2020. Strategian laadinta tapahtuu myös tilaisuuksissa, jonne vartavasten pyydetään kansalaisia/vaikuttajia mukaan. Viimeisin avoimien ovien päivä oli viikko sitten vanhassa Suomessa, maan teollisuusytimessä eli Kemi-Torniossa.

Kolmikymmenvuotisen sodan lopputuloksena maassa on olemassa Lapin yliopisto, jonka erääksi ominaispiirteeksi mainitaan monitieteisyyden ohella tiede- ja taideyliopiston kombinaatio.

OPM:n kesuluonnos (Koulutus ja tutkimus 2007-2012) lanseeraa muun muassa koepallon, että osa maamme yliopistoista tulisi jatkossa(kin) olemaan kansainvälisen tason tutkimusyliopistoja. Ketkä tuossa joukossa tulisivat olemaan? Kaikki nykyiset kaksikymmentäkö. British Councilin (suomalais)arviossa maassamme olisi tuolloin korkeakouluja kaikkiaan puolet nykyisestä määrästä. Lapin yliopiston peruskysymyksiä ovat mm. kenen kanssa liittoutua. Läänin 2 (!?) omaa ammattikorkeakoulua ovat lähimmät kumppanit. Mikä niiden lisäarvo olisi pohjoisen läänin kv-tutkimusyliopistolle? Riittävätkö "arktisuus" ja "matkailututkimus" tekemään LY:stä kansainvälisen tutkimusyliopiston? Miten käy "vanhoille" tiedekunnille? Entä tutkimuksen "vapaudelle"? Onko olemassa jatkossa omaa sarjaa kansallisille tutkimusyliopistoille. Snellmankaan ei ole enää vastaamassa kysymykseen. Onko Pohjois-Suomen yliopisto (ml Oulun yo)lopullisesti haudattu strateginen liittoumavalinta.

Kemiläinen (korkeakoulutettu) yrittäjävaikuttaja totesi ytimekkäästi, että Lapin yliopiston strategia 2020 on onnistunut, jos Lapin yliopisto on olemassa vuonna 2020. Hän toivoi, että olisi.

Yliopistokirjastojen maailmassa Suomessa haetaan selvästi samaan tapaan asemia ja yhteistyönäkökulman tilalle ja ohi on nousemassa oman yliopiston asemien turvaaminen. Miniyliopistokirjastoilla ei siellä paljon vaikutusvaltaa ole. Suuret yliopistokirjastot pyörittävät keskeisiä konsortioita ja niiden päätöksentekoelimiä. Valmistelevien virkamiesten kuulee jopa sanovan, että "muistattehan pitää pientenkin kirjastojen asema mielessä". Euroopanunionimainen nopea päätöksenteko on tullut mukaan kirjastojenkin toimintaan. Rahoituspäätöksille tuodaan pöydälle vaihtoehtoisia ehdotuksia, jotka runnotaan samassa kokouksessa läpi. Kansalliskirjastolla on oma sisäinen kuristusohjelma meneillään, joka ei voi olla vaikuttamatta konsortioiden ja neuvostojen päätöksiin. Onkohan Euroopan unionillakaan yhtä paljon kirjastoalan organisoitumia kuin on suomalaisessa kirjastokentässä. Osittain samoja ihmisiä istuu seurojen, konsortioiden, neuvostojen jne-elimissä, joita kutakin on 2-4 kappalein eli kullekin kirjastosektorille omansa. Obs! Huomio!

Verkkoyhteiskunnassa voi vaikuttaa ajatuksillaan ja tuntemuksillaan sentään täällä verkossa, kun kaikki on nykyään niin läpinäkyvää ja perinteisissä kokouksissa ei ole kuin yksi ääni kullakin yksilöllä - jos on sitä ääntäkään varsinkaan meillä pienillä.

Barents library conference (BLC), September 5-7, 2007

2007-09-14T02:14:00.000-07:00

Location: Kirkenes, Norwegian Coastal Voyage ship M/S Trollfjord, Vadsø

Pohjoiskalotin kirjastoyhteistyön juuret ulottuvat ainakin 1970-luvun alkuun ja kirjailija/kirjastonjohtaja Jorma Eton aikakauteen. Sittemmin yhteistyö on laajentunut alueellisesti ja nykyään kokoonnutaankin Barentsin alueen tunnuksin. Sisällöllisesti yhteistyö on tullut kattamaan kaikki muistiorganisaatiot. Museot ja arkistot ovat olleet jo vuosia yhteistyössä mukana.

Tämän vuotinen konferenssi tapahtui kolmessa eri paikassa: ohjelmaa oli Kirkkoniemessä, Hurtigruten-laivalla sekä Vesisaaressa. Ohjelman esitykset tulevat aikanaan konferenssin sivustoille.

Laivalla puhuttiin politiikkaa. Norjan ulkoministeriön sinällään erittäin mielenkiintoisen puheenvuoron Norjan ja Venäjän välisistä poliittisista railoista ylitti ja ohitti Hilde Korsæthin ja Dmitrij Isjtsjenkon herkistyttävä From Vardø with love –dokumenttifilmi. Me suurten ikäluokkien edustajat olimme myytyjä. Kuvasihan se meidän lapsuus- ja nuoruusvuosia ja vesisaarelaisten ja muurmanskilaisten muusikoiden välistä aitoa yhteydenpitoa ja ystävyyttä kylmän sodan aikana. Dokumentissa on kovasti pilkettä silmäkulmassa Lenininkin iskiessä useamman kerran silmää.

Konferenssin kulttuurihistoriallinen anti oli melkoinen sellaisten pohjoiskalotin ikonien esiintyessä kuin kirjailija Bengt Pohjonen Norrbottenista ja historiantutkija Einar Niemi Tromssasta. Ikoniksi pyrkiviä edusti tornionjokilaaksolainen kirjailija Päivi Laakso. Me suomalaisetkin kyllä hytkyimme naurusta ja hakkasimme kädet helliksi ihastellessamme hänen groteskia esitystään.

Roger Jøsevold Norjan kansalliskirjastosta puhui teemasta The Digital National Library of Norway. Poimintoja esityksestä: "The national library will digitise all collections. From A to Z, thematically, on demand. Content, July 2007: 155.000 newspapers, 290.000 pictures, 20.000 books, 570 hours moving img, 4.000 hours of music, 5.000 posters, 125.000 hours of radio, 1.000 ephemera."

Jon Birger Østby, Director, ABM. Esitys "Library Reform 2014, and Cultural Heritage for all: On digitisation, digital preservation and digital dissemination in the archive, library, and museum sector" käsitteli ABM:n tuoretta julkaisua Library reform 2014

Yhtä mielenkiintoinen kuin oli Østby esitys ja edellä mainittu 2-osainen julkaisu, on kuitenkin itse ABM, Statens senter for arkiv, bibliotek og museum. Muistiorganisaatioiden yhteistyö näyttää olevan organisoidumpaa Norjassa kuin meillä Suomessa.

Yksittäisten kirjastojen puheenvuorot oli ripoteltu kolmeen eri pienryhmään, joihin 112-päinen osanottajajoukko, hajautui. Ryhmien käyttöön varattu aika oli aivan liian lyhyt. Kahden vuoden päästä Uumajassa 2009 kokoontuvalle konferenssille soisi terävämpää fokusta kirjastosisältöjen osalta.

Amazon lanseeraa e-kirjan lukulaitteen?

2007-09-11T10:22:00.000-07:00

Sonyn ebook readerikin on vielä kokeilematta. Laitteen tuonti Eurooppaan on tehty tahallisen hankalaksi. Sonyyn ladattuihin teksteihin ei voine tehdä omia merkkauksia.

Uutinen Amazonin tulossa olevasta lukulaitteesta kuulostaa jälleen kerran pariinkymmeneen vuoteen tappajasovellukselta. Googlen book search engine tulisi olemaan hankkeessa mukana.

Kindlen hinta noin 400-500 taalaa. "wireless connectivity for downloading e-books and surfing the internet." Näyttö tullee olemaan musta-valko. Myyntihyllyssä Amazonin 700.000 nimekettä. Näppis, "which would allow users to take notes".

Kindle toisi varastoissakin olevat painetut kirjat ulottuvillemme, ainakin pikkuiselle ruudulle.

Jäämme odottamaan - lukien painettuja kirjoja.

Medieval helpdesk with English subtitles

2007-09-02T14:06:00.001-07:00

next-generation library catalogs

2007-08-16T13:20:00.000-07:00

Uusin Library Technology Reports, Jul/Aug2007, Vol. 43 Issue 4 keskittyy nettiajan kirjastoluetteloiden kysymyksiin. Sisältöä: Introduction, AquaBrowser, Endeca, Encore, Primo, WorldCat Local, Next-Generation Flavor in Integrated Online Catalogs, Selected Resources.

LTR on lisensoitu Lapin yliopiston kirjastoon ainakin Ebsco-kokoelmaan, joten lehti löytyy ja on saatavilla Nellin kautta.

Palataan.

Books on demand

2007-08-16T11:26:00.000-07:00

NYPL (New York Public Library) näyttää kokeilevan alkusyksystä asiakkaiden omatoimista kirjanpainamista käyttäen Espresso Book Machinea. Painetun kirjan voi tässä vaiheessa tehdä rajatusta kohdejoukosta kirjatekstejä. Palvelu näyttäis olevan tässä vaiheessa myös maksuton. Lue uutinen.

EBM on näyttävän näköinen laitos ja vie parin, kolmen kopiokoneen lattiatilan. Kokoero kirjapainojen nykyhetken "oikeisiin" tuotantokoneisiin on kuitenkin selkeä. Analogia, joka väistämättä tulee mieleen, on suurtietokoneesta mikrotietokoneeksi.

Ovatko mikrokirjapainot tulevaisuutta? Missä mikrokirjapainot tulevaisuudessa sijaitsevat: perinteisissä kirjapainoissa, kirjastoissa, työpaikoilla, kotona?

Mitä muita haasteita yliopistojen julkaisu- ja kustannustoiminnalle tulevaisuudessa nähdään, katso tuore The Ithaka Report “University Publishing in a Digital Age”. Tähän raporttiin olisi mukava palata. Unohtaa ei sovi pian tulossa olevaa Kansalliskirjaston seminaaria Electronic Publishing - FinELibin kustannustoimialaseminaari.

Rehtorit blogaavat

2007-08-15T03:32:00.000-07:00

Blogien lukeminen on joskus yhtä viihdyttävää kuin rupattelu työasioista kahvilla. Varsinkin kun avoimessa rupattelussa on oppilaitoksen rehtori. Huulenheitossa kuulee usein jollei uutisia niin ainakin human interest - asioita.

Ammattikorkeakoulujen rehtoreissa näyttää olevan useita bloggareita. Kun yksi aloittaa, toisten on tultava perässä?

Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori tulkitsee Rehtorin huoneessaan 21.6.2007 Rovaniemenkin seudun asioita. "Korkeakoulukenttä liikkuu - ja lujaa! ....Uusimpana merkittävänä liikahduksena ovat Rovaniemen alueen avaukset. Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja Rovaniemen kaupunki suunnittelevat Rovaniemelle nykyistä huomattavasti vahvempaa korkeakoulukokonaisuutta......Toiseksi suuruus ei ole laadun ja toimivuuden tae. Toki jossakin Rovaniemellä ei ole kauhean suurta järkeä pitää yllä kahta rinnakkaista julkista palvelulaitosta. Sama traktori auraa saman kampusalueen väylät. Sama palkanlaskija voi laskea yliopistoprofessorin ja ammattikorkeakoulun yliopettajan palkat." Lue lisää.

Oulun seudun ammattikorkeakoulun Rehtorin blogi puhuu myös täyttä kirjastoasiaa: "FinELib 10 vuotta.....Juhlaseminaari pidettiin 29.5. ja sen ohjelmaan sisältyi myös ajankohtaista korkeakoulupolitiikkaa. Otsikolla “Rakennemuutos korkeakouluissa - montako korkeakoulua Suomessa on 2017″ puhunut opetusministeriön ylijohtaja spekuloi ja laskeskeli, että Suomessa on silloin noin 11 yliopistoa ja noin 15 ammattikorkeakoulua. Eli korkeakoulujen lukumäärän puoliintumisaika olisi noin 10 vuotta. Näin voisi hyvinkin olla." Katso ylijohtaja Karjalaisen esityskalvot.

Oulussa mennään samaan tahtiin kuin Rovaniemelläkin? OAMK:n rehtorin mukaan: "Maanantaina 4.6. Oulun kaupunginhallitus nimesi arvovaltaisen työryhmän tekemään ehdotuksia Oulun korkeakoulujen, so. yliopiston ja ammattikorkeakoulun kehittämiseksi. Taustalla on huoli Oulun kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Aloite työryhmän perustamisesta tuli Technopolis Oyj:n toimitusjohtajalta ja yliopiston rehtorilta. Korkeakoulusektorilla on tapahtumassa merkittäviä muutoksia ja Oulun on syytä olla kehityksessä mukana."

Rehtori kommentoi myös lausunnolla olevaa OPM:n kehittämissuunnitelmaa: "KESU-luonnokseen sisältyy yliopistoja koskeva linjaus, joka tulee aiheuttamaan keskustelua. Nimittäin “Osa yliopistoista profiloituu kansainvälisesti korkeatasoisina tutkimusyliopistoina.” Tämähän lienee jo nyt tosiasia, mutta virallisesti korkeakoulujärjestelmä ei tunnusta sitä. Nähtäväksi jää säilyykö moinen linjaus KESUssa myös lausuntokierroksen jälkeen."

Oululaiset näyttävät olevan aktiivisia bloggareita. Oulun lyseon rehtorin blogi on kaksikielinen, suomi-englanti.

Jos jätin mainitsematta jonkun rehtorin, se ei ole tahallista. Systemaattista rehtorien blogien hakua en ole edes yrittänyt tehdä. Olin tekemässä normaalia Google-hakua termein "koulutus ja tutkimus 2007-2012". Kolmantena osumana oli Rehtorin blogin arkistosta aihetta käsittelevä kirjoitus. Mikä meitä ohjaa: G

Google Book Search is More Accessible

2007-07-05T06:48:00.000-07:00

Google Book Search is More Accessible

Google Book Search -palvelu antaa joitakin kokotekstikirjojansa luettavaksi ja kopioitavaksi/lainattavaksi/viitattavaksi myös pelkkänä tekstinä kuvan ohella (tekstisivut skannattuina kuvina alkujaan).

"Vie plain text" -vaihtoehto kirjan sivujen näkymäksi on valittavissa kokotekstikirjojen lukutilan oikean reunan palkista ylhäältä. Katso kuva yllä. Optinen tekstintunnistus ei ole aina onnistunut täydellisesti. Lue oheinen juttu.

Kirjankorjauslomalla Valamossa

2007-06-23T09:51:00.000-07:00

Olin keväällä 2007 jälleen lomalla Valamossa, 15.-20.4.2007. Kirjankorjaus mielessä. Kirjansidonnan perusteita olin opiskellut aiemmilla lomillani.

Haukiputaalaisen Simpsonien suvun noin 150 vuotta vanha raamattu oli kohteeni. Kirjan kaikki sivut olivat tallella, mitä nyt 15 ensimmäistä sivua irrallaan.

Haaste oli melkoinen. Räjähtänyt raamattu. Puukantinen, mikä on yllättävää 1800-luvun kirjalle. Liekö alkuperäiset vai merimiesperheen tarkoituksiin kovemmiksi vaihdetut? Kansien lukituslaitteen korjauksesta luovuin suosiolla heti alkuvaiheessa. Metallityöt myöhemmin.

Kirjan selän korjausnahka valittiin huolella. Valmiiksi ohennettu naudannahka helpotti työskentelyä, kun vaativa nahan käsin tapahtuva ohentaminen jäi tällä kertaa työvaiheena pois. Nahan väri valittiin tarkoituksella selvästi alkuperäisestä poikkeava. Tavoitteena oli korjata kirja uudeksi raamatuksi. Kirjan alusta irti olleet sivut ommeltiin takaisin kirjan selkään kiinni. Vanhat sidokset olivat onneksi säilyneet valtaosin ehjinä ja selkä vahvana. Lopputulos ei ollut hassumpi. Eihän?

Harviaisen Jussin opastus oli aivan oleellista työn onnistumiselle. Sepolle kiitoksia monista hyvistä kokeneemman kollegan vinkeistä. Espoolaisia oli kurssilla enemmänkin:http://kotisivut.fonet.fi/~espoonkirjansitojat/
Ilkan ja Ullan bibliofiilisten harvinaisuuksien extempore pienoisnäyttely juhlisti kurssia.

Kirjansidonnasta paljon lisää The Bonefolder

Etusivu uusiksi - Lapin kirjastoille yhteinen etusivu?

2007-05-18T05:38:00.000-07:00

Muistelen aikaa, kun Oulussa ehdotettiin kaupungille ja yliopistolle yhteistä aloitusivua www-sivustoille. Ajatukselle yliopistolla ensin hymähdettiin. Kaupungin ajatukset tulivat ymmärretyiksi: yliopistollehan oli ehditty varata osoite oulu.fi. Luontevampaa suomalaisillekin lienee kuitenkin mennä kaupungin sivuille oulu.fi -sivun kautta kuin ouka.fiin.

Jyväskyläläiset kirjastot julkistivat äskettäin (2006:n puolella?) yhteisen etusivun Jyväskylän kirjastot. Etusivulta on linkki mm. alueen kirjastojen yhteiseen tiedonhakuportaaliin Keski-Suomen kirjastoporttiin. Keskeinen sisältö Jyväskylän kirjastoilla on linkityspalvelu alueen "aineistotietokantoihin", alueen kirjastojen tapahtumakalenteri, Jyväskylän tietopalvelustrategian (2003)jakelupalvelu sekä alueen kirjastojen yhteisten hankkeiden dokumenttien jakelu. Mielenkiintoinen, täysipainoinen ja houkutteleva sisältö.

Pitäisikö Lapinkin kirjastojen aloittaa näkyvämpi yhteinen tieto- ja palvelusisältöjensa verkkojakelu? Lääninhallituksen kirjastotiedote on mainio alku. Lapin kirjasto(t) on lanseerattu palvelunimenä jo ajat sitten maailmalle ja verkkomaailmalle. Pohjanportti-nimikin on jo varattu. Millä nimellä Lapin kirjastojen yhteisiä, laajempia sisältöpalveluita verkossa sitten markkinoitaisiinkaan?

Havaintoja Tritoniasta

2007-05-11T14:13:00.000-07:00

Lapin korkeakouluyhteisön informaatiopalveluiden työryhmä vieraili 27.4.2007 Vaasan yliopiston kampuksella ja erityisesti Tritoniassa. Tritonia on Vaasan yliopiston, Åbo Akademi i Vasan ja Hankenin Vaasan yksikön yhteinen tiedekirjasto ja oppimiskeskus. Ensihavaintoja informatiivisesta ja miellyttävästä vierailusta, josta kiitokset Tritonian kirjastoväelle.

Vaasan yliopiston kampus on erittäin kaunis vanhaan teollisuusympäristöön ja merenrantaan suunniteltu kokonaisuus. Kampus sinällään opetuksineen ja palveluineen, mutta myös kaksikielinen Vaasan seutu ovat melkoinen vetovoima kilpailtaessa korkeakouluopiskelijoista.

Kirjasto on kampuksen keskus ja sydän. Kirjasto fyysisenä tilana houkuttelee, koska sieltä löytyvät myös kahvila, kirjakauppa, auditorio, 24/7 -lukutilat, varattavat ryhmätyötilat ja Oppimiskeskus IT-palveluineen.

Arkkitehtonista avaruutta kirjastoon on luotu tilalla ja luonnon valolla. Pitkät lasiseinät antavat tilaa.

Hyllyt on sijoitettu suuriin ikkunapintoihin nähden niin, että valo pääsee hyllyjen välistä koko kirjastoon.

Oppimiskeskus osana Tritonian kirjasto- ja muita palveluita tekee Tritoniasta kampuksen todellisen keskuspaikan paitsi opiskelijoille myös korkeakoulujen henkilökunnalle.

Virtuaaliaula on viihtyisä tila sekä fyysiselle yhdessäololle että verkkoseurustelulle.

Oppimiskeskuksen tiloja on ainakin kahdessa kerroksessa. Kirjastolla ja Oppimiskeskuksella on yhteiskäyttöisiä henkilöresursseja mm. IT-tukipalveluissa.

Atk-kalusteet Tritonian opetustiloissa palvelevat myös parityöskentelyä. Hyllyopasteet ohjaavat tyylikkäästi suunniteltuina ja sijoitettuina myös käyttäytymistä kirjastossa.

Lainaustiskin palautettavien aineistojen järjestelmä: luukku palautettaville aineistoille, pöydän alla palautuskärry itsekorjailtuine välipohjineen, erillinen hyllytyskärry odottamassa vieressä.

Postitus on saanut hyvin asianmukaiset, suurehkot tilat käyttöönsä.

Tritonia vaalii ansiokkaasti kansallista kulttuuriperintöä. Vaasan lyseoiden aineistot ovat elävä osa kirjaston aineistoa. Katso ja lue lisää virtuaalisessa näyttelyssä Hereditas culturalis Wasaensis

Ranckenin kokoelma osana Sveska Lyceumin aineistoja on saanut omat erikoistilansa, joita Vuokko Palonen aiheesta ylpeänä esittelee.

Agricolan omistamaa kirjaa voi koskettaa jopa omalla kädellä. Ylevä tunne.

American Historical Association Blog: Google Books: What’s Not to Like?

2007-05-09T14:07:00.000-07:00

American Historical Association Blog: Google Books: What’s Not to Like?

Kerrankin kunnon keskustelua Google Book Search -palvelun laadusta, skannausten onnistuneisuudesta,indeksoinnista, perinteisen luetteloinnin roolista, julkisen sektorin dokumenttien tekijänoikeuksista jne.

Metropolitan oopperaa Haaparannalla

2007-03-25T05:30:00.000-07:00

Vierailin Ruotsin Haaparannassa lauantaina 24.3., jolloin Metropolitan lähetti perinteisen, suoran radiolähetyksen päivänäytöksestään myös HDTV-lähetyksenä. Tänä keväänä on nähty jo neljä oopperaa parissa sadassa HDTV-elokuvateatterissa lähinnä Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Norjassa ja Ruotsissa on digiteattereita myös pohjoisessa - Haaparanta meitä lähinnä

"The greatest Rossini tenor of our time, Juan Diego Flórez, sings the role of Count Almaviva in The Met’s first new Barbiere in 25 years. Joyce DiDonato share the role of Rosina, Peter Mattei is Figaro, Samuel Ramey is Don Basilio and John Del Carlo sings the role of the hapless Dr. Bartolo." Ohjauksesta vastaa teatteriohjaajanakin maineikas Bartlett Sher.

Kuudentoista euron (150 Sek) hintaiset liput varattiin netin kautta etukäteen. Folkets Husin tiloissa oleva teatteri oli yli puolillaan. Kjell Kauman mukaan noin 150 kuulijaa/katsojaa 250 paikan salissa. Aiemmilla lähetyskerroilla ääni- ja kuvayhteys on ollut kuulemma täydellinen. Nyt ääni katkeili useamman kerran. Kaksi-kolme pahempaa noin kymmenen sekunnin katkosta. Äänen laatu on tietenkin kovahko. Vastikää Metropolitanin salissa istuneena voi todeta, että ääni on aivan toisenlainen paikan päällä kuin Sirius-satelliitin kautta digitaalisena kuultuna.

On vaikuttavaa kokoontua saliin (kukin omaansa) yhtä aikaa Metropolitanin yleisön kanssa. Kuvaa lähetetään salista ja sen yleisöstä muutamia minuutteja ennen oopperan alkua. Kameroita on useita, joten katsoja on kärpäsenä kaikkialla, orkesterimontussakin. DVD-esityskään ei tavoita lähellekään niitä näkökulmia, mitä lavan edestä, lavalta ja lavan takaa Metin HDTV-esityksissä nähdään. Ja kaikki suorana. Tauon aikana kuultiin keskusteluja mm. teknisestä toteutuksesta, lyhyt Mattein haastattelu sekä käväistiin pukuhuoneessa.

Me olimme kuitenkin Haaparannalla. Meidän aploodit eivät kanna New Yorkiin. Ei siis kannattanut juuri aplodeerata. Nehän on tarkoitettu esiintyjille ja osallisille. Puolenkymmentä esitystä on vielä tulossa. Koko syys(2007)- ja kevätkausiko (2008)?. Hieno kokemus tämäkin. En tiedä mitä tekemistä suorana lähetyksenä nähdyllä HDTV-oopperalla on kirjastoelämän kanssa - vielä.

Kirjastovierailulla Tampereella

2007-03-24T07:00:00.001-07:00

Onnittelut Tampereen yliopiston kirjastolle Linnasta ja sen suojiin rakennetuista kauniista ja tukevista tiloista ja palveluista. Pääsisääntulon aulaan sijoittuu yliopistokustannus ja sen houkutteleva Taju-tiedekirjakauppa. Kirjaston antikvariaattikaan, Tiededivari, ei ole kaukana sisääntuloaulasta.

Palautusautomaatista asiakas ei näe kuin opasteet ja pienen luukun, jonne kirja sujahtaa. Kirjastolaisille näytettiin myös tuotantotiloja.

Suurella kirjastolla on myös suuri palautuslaatikko pääoven vieressä.

Kirjasto viestii myös itse siitä, että nyt olemme maamme johtavassa viestintäalan yliopistossa. Kolmannen kerroksen opastustaulu esimerkkinä rakennuksen pohjakarttojen ja -piirrosten hyödyntämisestä. Televisiomonitori palvelee ainakin oppimiskeskuksessa. Stillkuva ei kerro videokuvan tavoin LED-tekstinauhoina pyörivistä kirjaston tiedotteista katonrajassa.

Kirjasto tuo itse esille myös medianäkyvyytensä. Kirjastolaiset ja asiakkaat voivat syystä olla ylpeitä uudesta kirjastostaan.

Kirjaston rakennushankkeita ja peruspalveluita ja -aineistoja esitellään myös posterein.

Kirjaston tilojen yleisilmeenä on esteettömyys,valoisuus, läpinäkyvyys ja avaruus.

Oppimiskeskus panee jo arkkitehtoonisena tilana aivosolut liikkeelle. Opetus- ja ryhmätyötilat kuuluvat tietysti tälle alueelle. Perinteinen käsikirjastokokoelma on muutaman askeleen päässä työasemista. Tilaa löytynee myös omille päätelaitteille. Tietopalvelun tietoavaruus on omassa sfäärissään akvaariossaan. Asiakkaiden ei tarvitse kysellä onko informaatikko paikalla. Läpinäkyvyyttä tuo myös kaikkialle ulottuva ja näkyvä selkokielinen opastus. "Kuluvan vuoden lehdet" - voiko sen selkeämmin sanoa.

Koneissa löytyy. Vuorolappujärjestelmä on toimitettu naapuripitäjästä. Postikoneista postituksen väki oli selvästi otettu ja ansaitun ylpeä. Kalliiksi laitteita kehuivat.

Kaukopalvelun toimistossa skanneri oli tammikuussa käynyt tiuhemmin kuin helmikuussa.

Kirjasto tarjoaa päätteen, e-aineistot ja verkkopalvelut myös "kadun miehelle" eli asiakkaille, joilla ei ole yliopiston tunnuksia. Vanhojen opinnäytteiden paperikortisto on siististi esillä. Opastus mikrokorteilla oleviin opinnäytteisiin on selkeää. Vieressä olevaan mikrokorttien ja -filmien lukuhuoneeseen opastetaan näyttävästi. Itsepalvelulainaus tapahtuu mukavasti Voyagerin mukana tulevin ohjelmin ilman kalliita automaatteja?

Kirjaston atk-luokassa on tietotuutorille ergonomiset työskentelytilat sekä opiskelijoille keskittymistä helpottavat päätetilat.

Kurkkasimme lopuksi myös virkailijoiden huoneisiin. Näissä tiloissa työ taatusti tuottaa laatua. Jarmo oli löytänyt kirjaston hyllystä jo virkailijan "laatukäsikirjan".

Kiitokset tamperelaisille miellyttävistä kokoustiloista ja juohevista kirjaston esittelyistä.

Future of Bibliographic Control

2007-03-21T15:12:00.000-07:00

Most Casual Observer: Future of Bibliographic Control
Googlen ja Kongressin kirjaston isännöimä luetteloinnin tulevaisuutta käsittelevä keskustelutilaisuus. Most casual observer -blogin raportoimana.

Napapiirin hiihto 2007

2007-03-17T07:03:00.000-07:00

Kirjastolaisia osallistui vuoden Napapiirin hiihtoon tällä kertaa kymmenkunta. Pari porukastamme hiihti pitempiä matkoja, 60 ja 40 km. Suurin osa tyytyi 20 kilometriin perinteisellä. Ensi vuosi on jo mielessä. Harjoittelumme tähtää jo tänä keväänä vuoden päähän. Aineistoa tähän kirjoitukseen kartan ja ohjeiden osalta on lainattu Napapiirin hiihdon viralliselta sivulta.

Kaikki saimme ylläolevan tavoitteen kaulaamme.

Perjantai-iltana satoi vielä vettä. Ajatus kävi mielessä, että onko tässä enää mitään...Kun aamu valkeni, säätiedotusten mukaisena, hivenen pakkaisena ja auringon pilkistäessä, mieli oli myönteisiä odotuksia täynnä. Huomaa,lähtöpaikan mittari näyttää nollaa. Toinen kuva on käsittelemätön ja paljastaa vielä aamun tietyn harmauden

Ensimmäinen juottopaikka. Kuusi kilsaa takana, 14 edessä. Kaikki edelleen hyvin.

Kaikki eivät luota pitovoidepalveluun, vaan tarkistavat omin avuin pitoa ja nauttivat vain pitopalvelusta.

Puolessa välissä matkaa. Me 20 km:n hiihtäjät tulemme kuin sivukadulta pitkän matkan hiihtäjien baanalle. Sormimerkit eivät ole kaksinkertaisia kansainvälisiä, vaan vihjaavat tuleviin tavoitteisiimme 70 kilometrin lenkistä - ettei vain sittenkin 7? Huomaa vakuutusyhtiöläisten yhtenäinen asu, vaikkakin vain liivi. Hyvin erottuvat - iltahämärässäkin.

Puolimatkan krouvissa eli Väiskin laavulla. Matka alkaa jo hivenen tuntua. Mukava oli istahtaa Lapin Kansan valkeille. Paistoimme lehden tarjoamat räiskäleet ja makkarat. Vierähti siinä ainakin puoli tuntia. Tämä tiedoksi niille, jotka tsekkaavat lehdestä hiihtoaikojamme.

Virkansa ja tiedekuntansa puolesta Karin täytyy onnistua aina värivalinnoissa - nytkin se onnistui.

Me teimme sen. Eikä se oikeastaan tunnu missään. Minähän sanoin...Paula pyyhälsi poikansa kanssa ohitsemme vielä hiihtostadionilla, vaikka olivat hiihtäneet kaksinkertaisen matkan. Se Väiskin laavulla rupattelu.

Kuinka suuren onnistumisen ja ilon tunteen se antaakaan.
Kirjastolaiset menestyivät talven lumilla mainiosti ollen Lumella liikkuen -kampanjassa toisena. Katso tuloksia.

Our Word and Welcome to It: Name That Tune

2007-03-08T14:49:00.000-08:00

Our Word and Welcome to It: Name That Tune

Tämä liittyy digitaaliseen televisioon, HDTV-teknologiaan, Haaparantaan...en vielä tiedä miten kirjastoelämään, mutta....

Haaparannalla on todellakin Folkets Husin tiloissa ruotsalaiseen ketjuun kuuluva yrittäjä, joka pyörittää pohjoisimpana digibioa, HD-leffateatteria vai mikä se onkaan nimeltään. Lue wikipediasta tekniikkaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/HDTV.

HDTV-tason leffojen esittämisen ohella teatteriketju välittää Sirius-satelliitin kautta suoria HD-tason oopperalähetyksiä Metropolitanista. Tänä keväänä on vielä kaksi lähetystä tulossa: "Under våren är tanken att Barberaren i Sevilla (24 mars) samt Puccinis Triptyken (28 april) ska sändas. Om du vill veta mer så kan du ta kontakt med Kjell Kauma;
tel: +46 (0)76-8397122. Information om operaföreställningarna finns också på hemsidan: www.provincemix.se".

Yleisradion Jungnerhan totesi TV:ssä alkuviikosta, että Suomen nykymuotoinen digisovitin tv-järjestelmä kantanee vuoteen 2015, jonka jälkeen siirrytään suoraan HDTV:tä seuraavaan teknologiasukupolveen. Wikipediahan kirjoittaa tulevaisuudesta lyhyesti näin.

Pitääköhän yhdistää Ikean matka ja Metropolitan ooppera ajamalla lauantaina Haaparantaan. Alussa viitatut newyorkilaiset kokemukset ovat nekin näköjään olleet melko haltioituneita. Kokemuksesta voin kertoa, etteivät Renee Fleming ja kumppanit livenä etäältä Metropolitanin katsomosta katsottuina kovin kummoisilta näytä - ääni tulee tietenkin täydellisenä ja aitona. Kuvaruutu toisi tähdet lähelle myös näyttelijöinä - liianko lähelle?

Kirjastolomalla NYKssä

2007-03-06T13:01:00.000-08:00

NYPL ja Google

New York Public Libraryn nimeen olin törmännyt ensimmäisen
kerran vasta pari vuotta sitten, kun Google joulukuussa 2004 julkisti
ensimmäiset yhteistyökumppaninsa nykyiseen Google Book Search –palveluun,alkujaan Google Print Library Projectiin. NYPL oli eräs ensimmäisistä partnereista.

Kustantajat nostivat Googlea vastaan syytteen tekijänoikeuksien rikkomisesta vuoden 2005 lopulla.

Wired-lehti ja NYPL järjestivät pian syytöksen jätön jälkeen vuoden 2005
lopulla tapahtuman Google vastaan kustantajat, The Battle over Books.
Tapahtumasta on saatavissa erittäin laadukkaat video- ja äänitiedostot: http://smartleydunn.com/wired/ Video vaatii katseluun imuroitavaksi ja asennettavaksi QuickTime Playerin. Tapahtuman ääni on saatavissa myös MP3:na.

Tammikuussa 2007 NYPL ja kumppanit järjestivät tapahtuman BOUND: Advancing Book Publishing in a Digital World, jossa tarkasteltiin kirjateollisuuden näköpiirissä olevia muutoksia (http://www.google.com/intl/en/events/unbound/index.html). Mukana monia nettijulkaisemisen guruja mm. Wired lehdestä ja Boing Boing –palvelusta.

Kuinka olisinkaan halunnut olla mukana molemmissa tapahtumissa.

Stokkan Hullut Päivät tarjosivat edullisen mahdollisuuden muutaman päivän lomamatkaan NYKiin helmikuun viimeisellä viikolla. NYPL oli keskeinen
turistikohde.

Tuula odottamassa muiden mukana pääkirjaston avautumista klo 11.00 Pääkirjasto on tiedekirjasto ja edustaa lähinnä humanistisia tieteitä sekä yhteiskuntatieteitä.

Kirjastorakennus on klassisen kaunis 1800-luvun lopulta oleva rakennus. Valtavan suuriin tutkijasaleihin pääsimme opastetun kävelykierroksen avulla (building tours). Saleissa ei saanut valokuvata, joten oheinen brosarista siepattu heikohko kuva antanee vaikutelman valtavista lukusaleista. Yllättävän autiota niissä muuten oli tiistaina puoleltapäivin. Varastohakupyynnöt lähetettiin edelleen ikivanhalla pullopostijärjestelmällä.

Gutenbergin raamattu noin vuodelta 1455 oli nähtävissä näyttelysalissa. Muutamalla sivulla nidettä on jouduttu täydentämään, jotta siitä on saatu täydellinen. Kaunis .

Bryant-park

Bryant-puisto kirjaston vieressä ja takana on todellinen keidas. Mystisen
näköinen talviaikaan lehdettömine, käärmemäisine puineen. Tuula kahvittelee puistossa paikallisten tapaan. Puistossa on juuri ollut jääveistosnäyttely, jonka logoveistos on enää jäljellä. Mistä he ovatkaan saaneet Lapin yliopiston lumihiutaleet koristeikseen? Kirjasto ja puisto nähtynä Empire State Buildingista.

Varsinaiset ympäri kaupunkia sijaitsevat lainakirjastot löytyivät Googlen karttapalvelun avulla. Aikataulu niin kiireinen, että hädin tuskin ennätin räpätä kuvan kadun toiselta puolelta ;-)

Taidekirjasto

NYPL:n taidekirjasto sijaitsee Lincoln Centerissä Metropolitan oopperan ja City oopperan sekä sinfoniaorkesterin konserttisalin kanssa samassa pihapiirissä. Kaunis, kaunis kokonaisuus. Kello on jo 18 illalla, joten kuvissani on luonnollista hämäryyttä. Seinä vain erottaa muuten Metropolitanin ja taidekirjaston. Taidekirjaston käytävän seinällä pyöri esittelyvideo, jota aloin kuvata keskeltä esitystä Canon IS2 halvahkolla kamerallani.

t ä h ä n v i d e o .....

SIBL

NYPLin Science, Industry and Business Library –kirjastoa pääkirjastoa esitellyt rouva kutsui sanonnalla “computer heaven”. Tuohon taivaaseen emme ehtineet valitettavasti edes kolkutella.

The Schomburg Center for Research in Black Culture

Mielenkiintoinen. Seuraavalla kerralla. 515 Malcolm X Boulevard. Mikä osoite. NYPL:n neljästä tiede-/taidekirjastosta kaksi siis jäi täysin näkemättä. Itse NYPL:hän kuuluu maailman viiden suurimman kirjaston joukkoon (BL, LC, Pariisi, Moskova ja NYPL).

Barnes & Nobles

NYPL sijaitsee 42. kadun ja viidennen avenuen kulmassa. Siitä ei ole pitkä matka yhteen Barnes & Noblesin monista kirjakaupoista NYK:ssä.

Sanotaan, että tämä NYKin B&N on maailman suurin kirjakauppa. Ostin tästä myymälästä pari kirjaa. Jättiyhtiöt hahmottuvat ja konkretisoituvat, kun niissä pääsee vierailemaan ja näkemään omin silmin niiden tiloja ja mainoksia.

Goodbye February, sanottiin siellä. Keskuspuistossa nurmi alkoi selvästi jo viheriöidä. Helmi-maaliskuun vaihde on ihan hyvä aika vierailla NYK:ssä. Hinnat alkavatkin nousta maaliskuusta alkaen.

Muuten. Huhutaan, että tuomioistuin tulee tekemään Googlea vastaan nostetuista syytöksistä päätöksen heti alkuvuodesta 2008.

K-State Libraries: Talking in the Library

2007-02-25T04:59:00.000-08:00

K-State Libraries: Talking in the Library

Blogit kirjastoissa ovat vielä uudehko ilmiö. Systemaattisesti niitä voisi analysoida esim. wikipedian kirjastoblogilistoilta. Tutkimusartikkeleita aiheesta lienee jo ilmestynyt. Oma kysymyksensä on työkalun valinta bloggaamiseen. Googlen tarjoama Blogger-softa on eräs helpoimmista alustoista aloittaa. Ohjelmistoa ei tarvitse asentaa palvelimelle. Palvelinta ei tarvitse osata hallinnoida. HTML-kieltäkään ei juuri tarvitse osata. Design-puoltakin on räätälöity puolivalmiiksi. Kansas State University Libraryn blogi osui "sattumalta" silmiini erään Googlen alert-viestin yhteydessä. Ajattelin palata systemaattisemmin teemaan myöhemmin. Kesän aikana?

Muuten. Lueskelin perjantain Kalevan alakertaa ja rehtori Maurin strategista kirjoitusta digitaalitelevisiosta. Jäin miettimään, miksi vain Pohjois-Ruotsissa saattoi tänä lauantaina seurata suorana lähetyksenä Metropolitan oopperan Jevgeni Oneginia HD-tason lähetyksenä digileffateatterissa. Haaparanta ja Boden olivat ruotsalaisen HDTV-teatteriketjun listalla mukana. Tottakohan

Facebook, Facebox...

2007-02-23T14:18:00.000-08:00

Kommentoin ja korjaan itseäni eiliseltä. Sain viestin Facebox-palvelusta, en Facebook-palvelusta. Anyway. Friendster! Facebook! Facebox! Ringo! Hi5! Multiply! MySpace! Bebo! Mitä niitä liekään. Yhtä sosiaalista kanssakäymistä!

Menin klikkaamaan ystäväksitulokutsua Yahoomeilissä viemättä rekisteröintiä loppuun. Huomasin, että nimimerkkini oli kuitenkin rekisteröitynyt. Itsestään? Kun kysyin mikä olikaan salasanani, sain meiliini vastaukseksi meilini salasanan. Oikean salasanan.

Faceboxin privacy statement sanoo mm.: "Your e-mail address will never be published on this website" ..."Facebox uses your registration data for purposes related to the service. The registration data can be used to personalize the publicity on the site. Only with your authorization, commercial actions can be sent by e-mail and/or SMS/text. ". Facebox nappasi meilini salasanan voidakseen varmistaa, että olin väittämäni käyttäjä. Ymmärrän tarpeen varmistaa rekisteröityvä käyttäjä. Mutta...

Vaihdan Yahoo-meilini salasanan. Turvaanko yksityisyyteni paremmin Facebox-palvelun ylläpitäjään nähden :-) ? Kävi jo mielessä turvautuminen Epic-organisaation apuun, electronic privacy information center. Mutta pitääkö pistää nokkansa jokaiseen "hämäräperäiseen" putiikkiin.

Tuhosin Faceboxiin syntyneen profiilini. Helpommin sanottu kuin tehty. Pähkäilin puolisen tuntia saadakseni tuhottua profiilini. Tuhoutuikohan. Ei ole aikuisten leikkiä.

Facebook

2007-02-22T15:09:00.000-08:00

Facebook
Sosiaalinen verkottuminen ja blogit sekä noihin liittyvä henkilökohtaisen datan jakaminen ovat näköjään hyvin aktuelli teema tänään.

Sain tänään ystäväksihyväksymismeilin Facebook-käyttäjältä. En yo linkin Chris Kellyltä, vaan eräältä intialaiselta businessihmiseltä. Tapasin kyseisen henkilön ensimmäisen kerran kesällä 2006. Tuttavuus kesti noin viikon. Vierailun jälkeen hän on ylläpitänyt kontaktia monilla meileillä. Itse olen ollut passiivisempi ja vastaillut harvemmin. Innokkaana ryhdyinkin siis hyväksymään Facebook-ystävyytemme, kunnes palveluun kirjautumisprosessi kysyi Yahoo-meilini salasanaa. Hämmästyin. Pelästyin. Mikäli henkilökohtaisen datan jakaminen tarkoittaa sitä, että sähköpostieni sisältö menee sellaisenaan jakoon, pankki- ja tietokantatunnuksineen, en rohkene sellaiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen vielä ryhtyä :-) Periaatteessa olen valmis sosiaaliseen verkottumiseen ja avoimeen henkilökohtaisen tiedon jakoon. Onko tavallisella ihmisellä kummempaa salattavaa, paitsi kirjastokortin numero ja salasana? Googlen gmailiä en kyllä myöskään laajemmin käytä, koska iso g pystynee hakemaan gmailienkin sisällöt. En rohjennut alkaa Facebook-ystäväksikään - vielä.

ResourceShelf » Accepted Papers: First International Conference on Weblogs and Social Media

2007-02-22T14:22:00.000-08:00

ResourceShelf » Accepted Papers: First International Conference on Weblogs and Social Media

Tämä referaatti on lähetetty tähän blogiin suoraan netistä. Alkuosa tulee siis blogiin näkyviin. Blogithan ovat olleet vakava ilmiö jo pitkään - ennen poliitikkojakin ;-)

Kuka/mikä kirjastojen kehitystä ohjaa?

2007-02-18T23:54:00.000-08:00

Rantanen-Jääskinen raportti Yliopistojen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen paljasti jälleen sen, kuinka voimakkaasti Euroopan unioni ohjaa kansallista kehitystä. Kirjastolaisena on siis syytä seurata entistä tarkemmin myös EU:n omaa digitaalisen kirjaston kehittämishanketta i2010.

Kirjastolaiset tietoasiantuntijoita - entistä tarpeellisempia

2007-02-09T14:32:00.000-08:00

33 Reasons Librarians are Still Extremely Important - DegreeTutor.com: "Are Librarians Totally Obsolete?
Published on Tuesday January 30th , 2007
33 Reasons Why Libraries and Librarians are Still Extremely Important
by: Will Sherman
Many predict that the digital age will wipe public bookshelves clean, and permanently end the centuries-old era of libraries. Technology’s baffling prowess and progress even has one librarian predicting the institution’s demise.
He could be right.
But if he is, then the loss will be irreplaceable. As libraries’ relevance comes into question, they face an existential crisis at a time they are perhaps needed the most. Despite their perceived obsoleteness in the digital age both libraries – and librarians – are irreplaceable for many reasons. 33, in fact. We've listed them here: "

Bloggari Bibliophilic on tiivistänyt yllämainitun artikkelin sisällön seuraavasti:

1. Not everything is available on the internet.
2. Digital libraries are not the internet.
3. The internet isn’t free.
4. The internet complements libraries, but it doesn’t replace them.
5. School libraries and librarians improve student test scores.
6. Digitization doesn’t mean destruction.
7. In fact, digitization means survival.
8. Digitization is going to take a while. A long while.
9. Libraries aren’t just books.
10. Mobile devices aren’t the end of books or libraries.
11. The hype might really just be hype.
12. Library attendance isn’t falling — it’s just more virtual now.
13. Like businesses, digital libraries still need human staff.
14. We just can’t count on physical libraries disappearing.
15. Google Book Search “doesn’t work”.
16. Physical libraries can adapt to cultural change.
17. Physical libraries are adapting to cultural change.
18. Eliminating libraries would cut short an important process of cultural
evolution.
19. The internet isn’t DIY.
20. Wisdom of crowds in untrustworthy because of the tipping point.
21. Librarians are the irreplaceable counterparts to web moderators.
22. Unlike moderators, librarians must straddle the line between libraries and the internet.
23. The internet is a mess.
24. The internet is subject to manipulation.
25. Libraries’ collections employ a well-formulated system of citation.
26. It can be hard to isolate concise information on the internet.
27. Libraries can preserve the book experience.
28. Libraries are stable while the web is transient.
29. Libraries can be surprisingly helpful for news collections and archives.
30. Not everyone has access to the internet.
31. Not everyone can afford books.
32. Libraries are a stopgap to anti-intellectualism.
33. Old books are valuable.

A Librarian`s 2.0 Manifesto

2007-02-04T00:49:00.000-08:00

Kirjastolaisen huoneentaulu...klikkaa kahdesti

Miksi lukisin kirjaa päätelaitteen ruudulta?

2007-01-28T01:12:00.000-08:00

Tapasin oululaisen Päivi Kytömäen Pohjanportin kokouksessa menneellä viikolla. Kahvikeskusteluissa oli esillä Westön Finlandia-palkittu. Totesimme Päivin kanssa molemmat, että Helsingin kartta olisi ollut mukava olla koko ajan käsillä kirjaa lukiessa. Mutta mistä sen kartan siihen hätään. Kirja kädessä nettiruudulle vähän väliä? Älytöntä.

Google on myös sen oivaltanut. Google Book Search -palveluun on yhdistetty yhtiön kartta-palvelu. Kirjan maantieteellisistä tekstimaininnoista voi klikata suoraan karttapalveluun.

Westön 600-sivuinen painettu kirja ei ollut kovin käyttäjäystävällinen sängyssä. Kokeile vaikka kirja toisessa kädessä ja voileipä toisessa.

Ylläoleva on kuva tästä Googlen sivusta. Vertaile palvelua kuitenkin esimerkiksi Gutenkarte-palveluun, joka on yhdistetty Projekti Gutenbergin kokoteksteihin (palvelu toimii moitteettomasti ainakin Firefox-selaimella). Perusteellisemmin koko aiheesta esim. Inside Google Book Search.

Vertailun vuoksi Jules Vernen teoksesta Googlen palvelukokonaisuus ja Gutenkarten sovellus. Huomaa Wikipedia-sanakirjan oivallinen yhdistäminen Gutenkarten palveluun.

Miksi en lukisi ruudulta ainakaan tänään? ;-)

Ylläs 2006

2006-12-22T11:12:00.000-08:00

Kirjastolaiset vierailivat Kolarin Ylläksellä 1.-2. syyskuuta 2006 työn ja virkistyksen merkeissä.

Kirjastoasiaa aluksi

Kisailua ryhmissä Ylläksen järvimaisemissa

Yhtäjalkaa.

Suopunginheittoa "poron" kaulaan.

Jousta jännitetään.

Marjassa? Pallo hukassa? Nuoli kadoksissa ja löytyihän se.

Raskaiden kisailujen jälkeen voittajien on helppo hymyillä.

Luontopolulla Varkaankurussa

Opastuskeskuksella ennen vaelluksen alkua.

Kirjastolaisten letka Varkaankurun reitin alussa ja lopussa.

Sademetsäistä tunnelmaa.

Tunturien viisauksia.

Pentik Pellon Vihreällä Pysäkillä

Pentikillä Pellossa Vihreällä Pysäkillä matkan lopuksi.

Pöntsö 2005

2006-12-21T09:53:00.000-08:00

Kirjastolaiset vierailivat 2.-3.9.2005 Kittilän Pöntsössä Galleria Raekalliossa. Työtä ja virkistystä. Kuvat voisi jaella myös Flickr-palvelussa - blogihan ei ole varsinaisesti netin kuva-albumi.

Immelänjärvi ohitetaan Levin kupeessa ja pian tullaankin Gallerian pihaan.

Pihapiirissä on galleria-/majoitusrakennuksen ohella aito savusauna ja kota, jota emännöi pohdiskeleva muori. Kaikki eivät muoria kodassa kohtaa. Me kohtasimme.

Kota on sopiva juuri strategisille pohdinnoille savun loihtiessa silmiin kuvan tulevasta kehityksestä.

Kovin pitkään ei aurinkoisella syyssäällä jaksa filosofoida strategiakodassakaan. Dokumentointi kuntoon ja ulos raittiiseen ilmaan.

Sadesää ei kirjastolaisia hätkäytä. Patikointi selventää ajatuksiakin ja strategian solmuja.

Taiteilija Reijo Raekallion akvarellimaalauksen minuuttikurssi juhlisti matkan lopullisesti.

Pyhätunturi 2004

2006-12-20T10:00:00.000-08:00

Kirjastolaiset matkailivat Pelkosenniemen Pyhätunturilla syyskuussa 2004 työn ja virkistyksen merkeissä.

Kelpo oppaat tuntuivat tunturilla niin tutuilta ja turvallisilta. Kuka tunnistaisi heidät enää jälkeenpäin. "Missä minä olen nähnyt sinut..."

Tapani "urheili" uhmakkaimmin ja sai kasattua eniten laatikoita vuorekseen. Hauskinta oli "putoaminen" valjaiden turvassa takaisin maan pinnalle.

On aika vaihtaa maisemaa ja kova maanpinta lainehtiville laineille. Kanootit jakoi kemijärviläinen toisen polven matkailuyrittäjä Pekka Orava.

Kanoottiretki oli ehkä vaativampi kuin odotimmekaan. Kaikki selvisivät kuitenkin kuiville ja maaliin eli rannalle saakka.

Yliopiston vierasmajaa ei ollut vielä syksyllä 2004. Maja odottaa meitäkin.

Microsoftin Live Search Books

2006-12-11T14:09:00.000-08:00

on avattu Suomen itsenäisyyspäivänä. Kirjastoina mukana mm. British Library ja Kalifornian yliopisto UC Berkeley mukaanlukien. Kirjastojen omaa tuotantoa on skannattu näköjään paljon mukaan aivan viime vuosikymmeniltäkin. Tekijänoikeudethan vapautuvat Yhdysvalloissa vasta vuotta 1923 vanhemmilta teoksilta.

Kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoista aineistoa tuottaneen Regional Oral History Officen (Bancroft Library Kalifornian yliopistossa) puhtaaksikirjoitettuja raportteja on skannattu kokotekstinä Microsoftin palveluun. Kalifornian yliopisto on mukana myös Googlen kirjapalvelusssa, mutta edellä mainitut raportit ovat vain viitetietoina Google Book Searchissä. Katso esimerkiksi vuonna 1965 julkistettu Oscar Lewisin noin 150 sivuinen, hakemistolla varustettu haastattelu "Literary San Francisco". Amazonin kirjatietokannassa julkaisu on myös - ei kuitenkaan saatavilla eikä ostettavissa. Viite San Franciscon kaupunginkirjaston kokoelmatietokannassa.

Edellä mainittuun raporttiin liittyvistä tekijänoikeuksista raportin alkusivuilla todetaan kirjaintarkasti (= copy-paste -lainaus) seuraavaa :
"All uses of this manuscript are covered by an
agreement between the Regents of the University
of California and Oscar Lewis, dated 1 September
1965. The manuscript is thereby made aval
for research purposes. All literary rights in
the manuscript, including the right to publish,
are reserved to The Bancroft Library of
University of California at Berkeley. No part
of the manuscript may be ouoted for tmblicat
without the written permission of the
of The Bancroft Library of the University
California at Berkeley."

Microsoft on hankkinut näköjään oikeudet kyseisille kokoteksteille. Sisällöllisesti kyseinen julkaisu-/raporttiryhmä on erittäin mielenkiintoinen ja omannee laajempaakin mielenkiintoa. Onko Microsoftin hankkeessa panostettu myös aineistojen valintaan?

Microsoftin palvelusta tullee todellinen kilpailija Google Book Searchille. Tutustu Live Search Books. Miksihän IE:n uusin englanninkielinen selainversio toimii niin hyvin tässä palvelussa ;-) Ohjeita palveluun yhtiön omasta blogista.

Uusia kriittiisä arvioita Google Book Search -palvelusta: Dr. Peter Jacso ja Mick O’Leary.

Kirjastolomalla Kööpenhaminassa

2006-06-10T01:14:00.000-07:00

Vapun jälkeinen viikko vuonna 2006 lomalla Kööpenhaminassa. Kuninkaalliseen kirjastoon ja sen rakennuksiin, yksiköihin ei voi olla törmäämättä. Silmä ei voi niitä välttää.

"The Royal Library has four main purposes: It is Denmark's National library and the University library for the University of Copenhagen. In addition it is a research institution and has cultural and museum activities." (Det Kongelige Bibliotek/National Bibliotek og Köpenhavns Universitetsbibliotek, http://www.kb.dk/)

Yhteiskunta- ja oikeustieteen erikoiskirjasto Fruepladsilla on ympäristöineen ja palveluineen todellinen opiskelijoiden olohuone päivin öin.

Kirjaston virkailijoita ei juuri näe istumassa päivystys- tai palvelupisteissä. Lainaus- ja palautusautomaatti on ovensuussa lähellä hälytysporttia ja vahtimestaria. Saapuneet kirjavaraukset ovat itsepalveluhyllyissä aakkostettuina.

Katedraalimainen kirjastotila on ahdas ja hämärä. Tilat on hyödynnetty mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Hämäryys sopii päätetyöskentelyyn. Puulattian hiljainen kopina antaa rauhoittavan tunnelman kirjastotilaan.

Yläkerran puuportaat eivät natise.

Korttiluettelot elävät yhä! Kirjaston eteisaula vaatenaulakkoineen, säilytyslokerikkoineen ja toilettitiloineen on karuudessaan, ahtaudessaan ja yksinkertaisuudessaan todella kaunis.

Kansalliskirjaston upeaan mustaan laatikkoon ei Köpiksessä voi olla törmäämättä. Kirjaston toisen kerroksen kattomaalaus kannattaa ainakin käydä katsomassa - rullaportailla. Katso maalauksesta video.

Vanha kaunis uusiksi

2006-06-09T06:09:00.000-07:00

Kirjastossamme on uusittu palvelutiskejä vuodenvaihteesta 2005-2006 lähtien. Joulunajan hämärässä valaistuksessa otetut oheiset harrastajakuvat palauttanevat mieliin arkkitehtitoimisto Kataisen alkuperäisen, kaunislinjaisen palvelutiskin 1980-luvulta. Kirjaston seiniltä kuvatut taideteokset mukana muutoksen tunnelmissa. Eteenpäin on katsottava. Vanha on dokumentoitava. Pian pienet asiat unohtuvat. Missä hälytysportti ennen olikaan?

Tietopalvelun vanha tiski on vielä viime viikkoja paikallaan. Asiakaspalvelu on tosin siirretty alakertaan jo vuoden alkaessa. Kesän 2006 aikana kaunis vanha tiski puretaan ja siirretään uusiokäyttöön muualle. Kierrätystä!