Direktiivit hakusessa?

Suomen EU-jäsenyyden alkuaikoina (1995) komissio antoi eurotietokeskuksille käyttöoikeuden Celex-tietokantaan, josta tiedonhaun ammattilaiset eli informaatikot hakivat EU-säädöksiä kokoteksteinä. Kyseessä oli taitolaji, jota nokialaisetkin arvostivat – eihän yhtiöllä ollut Celexin käyttäjätunnuksia.

Euroopan unioni on ollut tiennäyttäjä sähköisten palvelujen rakentamisessa ja tiedon vapaan jakelun edistämisessä. Unionin lainsäädäntöprosesseihin liittyvät asiakirjatkin ovat suurelta osin vapaasti saatavilla. Itsepalvelu on osittain korvannut informaatikkojen työtä. Oheisessa, 29.4.2008 Lapin Kansassa julkaistussa, selkokielisessä artikkelissa eu-informaatikko osoittaa, miten välttää tietyt sudenkuopat direktiivien haussa.

Ajatuksia e-kirjaseminaarissa

Tampereen yliopiston kirjaston seminaari E-kirja – pannaanko pakettiin: miten hyödyntää e-kirjaa opetuksessa ja tutkimuksessa oli yleisömenestys.

Seminaariin kutsutut tutkijat olivat tietenkin e-aineistojen massakuluttajia. Myös professorit Mikko Lehtonen ja Liisa Tiittula.

Lehtonen on hurahtanut Ebraryn kokoelmiin. Hän on kerännyt kirjahyllyynsä 132 e-kirjaa. Professori kokee olevansa e-kirjojen kuluttajana kärkikaartia: kollegat eivät niitä juuri vielä tunne. Lehtonen uskoi olevansa innostunut myös Amazonin Kindlestä, jos sellaisen vain saisi käsiinsä.

Liisa Tiitula kieli- ja käännöstieteiden laitokselta oli luonnollisesti ihastunut e-kirjojen ja Ebraryn tarjoamiin mahdollisuuksiin hakea laajoista aineistoista. Tiitula korosti blaraamisen tärkeyttä tutkijalle myös e-kirjoissa.

Tampereella on kirjastossa työskennelty kovasti, jotta e-kirjat tulisivat tunnetuksi. Haasteita on edelleen edessä. E-kirjoja on saatu syötettyä myös kurssivaatimuksiin, jolloin ne kelpaavat opiskelijallekin ainakin hätävarana, jos mahdollinen painettu versio on varattuna.

On helppo yhtyä tamperelaisen kirjastonhoitajan sanoihin ”E-kirjat tulevat ja valloittavat”.

Oulu - Pohjois-Suomen kulttuuripääkaupunki?

Toivottavasti Kaleva sallii ylläolevan painetun uutisensa (1.4.2008) kopioinnin ja uusjulkaisemisen tässä blogissa? Erinomainen sähköinen media, Kaleva.plus, ei ole sitä julkaissut - ainakaan vielä, joten googlettamalla sitä ei ruudulle saa. Merkittävä uutinen! Ei liene aprillia, koska numeron kivikukko-uutinen on jo pilaksi myönnetty.

Finnkino aloittaa siis satelliittilähetyksinä ainakin Metropolitanin valittujen oopperoiden suorat lähetykset - myös Ouluun. Tätä siis merkitsi muutamien oululaisten käynti Haaparannalla vuoden alussa katsomassa Karita Mattilaa? Mikähän lie Rovaniemen tilanne? Muutaman päivän Lapin Kansat on lukematta. Jos niissä olisi sama ilouutinen?

Ruotsin digibioketju ja Folkets Hus Parker -yhteisö lähettää jo kokeeksi suorina lähetyksinä eri puolille Sveean maata myös Dramatenin teatteria sekä jääkiekkodraamaa.

Keksinkin yhteyden kirjastomaailman ja Sirius-satelliitin suorien lähetysten välille. Miksi NYPL (New York Public Library) ei lähetä loistavaa live-tapahtumatarjontaansa maailmalle satelliitin avulla? NYPL:in taidekirjasto sijaitsee muuten Metropolitanin kanssa samassa rakennuskompleksissa betoniseinän erottaessa ne. Seinä ei toivottavasti ole mikään Berliinin muuri.

Oulusta on tulossa kovaa vauhtia ainakin Pohjois-Suomen kulttuuripääkaupunki. Rovaniemi jäi vähän lepäämään kilvan jälkeen Oulun jatkaessa Oulu15-ohjelmallaan. Kaupungin liike-elämä näyttää olevan mukana. Toivotaan kaupungillekin voimaa,uskoa ja rohkeutta.