Yliopistot ja korkeakoulut niputettiin

Opetusministeriön kevään tulosneuvotteluja pohjustava seminaari korkeakoulujen johdolle Helsingissä 7.3.2008. Tilaisuuden virallinen nimi: Korkeakoulujen ja tiedelaitosten tulos- ja tavoiteneuvottelut vuonna 2008 -seminaari. Rakenteellinen kehittäminen kuitenkin sisällöllisenä ytimenä.

Tilaisuuteen oli valmistettu muistio Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen suuntaviivat vuosille 2008-2011. Muistion kansilehdellä seisoo kehystettynä teksti: ”Opetusministeriö esittää tässä asiakirjassa valtakunnallisen korkeakoulupolitiikan linjauksiin pohjautuvat suuntaviivat siitä, millaisiin tavoitteisiin ja ratkaisuihin korkeakoulujen tulisi rakenteellisessa kehittämisessä pyrkiä. Tässä muistiossa esitettyjen kehittämisehdotusten vaihtoehtoina tulevat kysymykseen muutkin ratkaisut, jotka tiivistävät korkeakouluverkkoa ja kehittävät korkeakoulutuksen ja tutkimuksen rakenteita, parantavat opetuksen ja tutkimuksen laatua sekä vahvistavat korkeakoulujen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.”

Oulun yliopistolla hengähdettiin helpotuksesta

Noin dramaattisesti otsikoi Kaleva 11.3.2008 juttunsa ministeriön muistiosta. Muistio sisältää OPM:n vision korkeakouluverkosta 2020 ja korkeakoulujen strategisista liittoumista. "Nyt meillä on opetusministeriön kanssa yhteisymmärrys tulevaisuudesta eli me kuulumme raskaaseen tiedeyliopistojoukkoon. Tämä linjaus on erittäin tärkeä. Oli olemassa pelko, että joutuisimme uudistuksessa väärään ryhmään", Lajunen selittää - sanomalehti Kalevan mukaan. Väärällä ryhmällä rehtori Lajunen, Kalevan mukaan, tarkoittaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välisiä strategisia liittoutumia. Ministeriö esittää strategisia liittoumia Lappeenrannan, Lapin ja Vaasan suunnalle.

Kirjasto- ja tietopalvelut ovat melko näyttävästi mukana suuntaviivat-muistiossa

- Laitos- ja tiedekuntakirjastoista suurempiin kirjasto- ja tietopalvelukeskuksiin
- Edistetään kirjastoyhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken
- Huomioidaan yhteistyömahdollisuudet kunnallisen kirjastoverkon kanssa
- Kirjastojen keskittämisessä otetaan huomioon alojen ja korkeakoulujen erilaiset tarpeet
- OPM:n hanke edistää ja koordinoi kirjastojen rakenteellista kehittämistä
- Kansalliskirjaston asemaa kaikkien kirjastojen palvelukeskuksena vahvistetaan
- Mikkelissä toimivan mikrokuvaus- ja konservointilaitoksen digitoiminta vakinaistetaan
- Kansallinen digitaalinen kirjasto perustetaan vuoteen 2012

Yliopistokirjastojen neuvostolla on tilaisuus tavata 29. toukokuuta johtaja Anita Lehikoinen opetusministeriössä pidettävässä neuvottelussa. Silloin ovat neuvotteluissa esillä myös korkeakoulukirjastoille rakennemuutoksessa asetetut tulokset ja vaikuttavuustavoitteet.

"Uudistuksessa piilee sudenkuoppia" otsikoi samainen Kaleva (ke 5.3.08) mielenkiintoisen haastattelunsa, jossa professoriliiton puheenjohtaja Risto Laitinen analysoi suurten ikäluokkien kokemuksella korkeakoulujen rakennemuutoksia. Palataan asiaan.

Yliopistojen ranking

Yliopistoja rankkaa muun muassa kolme jo nimeä saanutta nettipalvelua: Shanghain lista, Webometrics ja The world university rankings.

Palvelut eroavat toisistaan käyttämiensä listausmenetelmien suhteen. Shanghain listaa on leimannut, suhteettomastikin, Nobel-palkinnot, joiden painoarvo listan mittaristossa on 10 prosenttia. Webometrics korostaa tieteellisen julkaisemisen ohella yleensäkin yliopiston nettinäkyvyyttä. The world university rankings on Times Higher –lehden palvelu tuoden omaleimaisesti rankkeeraukseen mukaan opiskelija/opettaja-suhdeluvun. Onko kyse kuluttajansuojasta vai vastuun kiertämisestä, kun Shanghain lista julkaisee palvelustaan vastuuvapauslausekkeen.

Helsingin yliopisto listautuu luonnollisesti kaikissa palveluissa.


Yliopistotutkijat eivät juuri arvosta näitä listoja. Yliopistojen hallinto lienee niistä kuitenkin kiinnostunut. Alivaltiosihteeri Vesa Vihriälä valtioneuvoston kansliasta esittikin korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon päivillä Jyväskylässä viime vuoden marraskuussa viereisen kalvon, jonka tiedot ovat Shanghain listalta. Hänen koko kalvoesitys on selattavissa täällä. Webometrics lienee esitelty myös Suomen yliopistojen rehtorien neuvostolle. Valtaosa Suomen korkeakouluista mahtuukin palvelun 4000 listatun oppilaitoksen listaan.

Webometrics tarjoaa yliopistolistauksen ohella listattuna myös maailman 200 näkyvintä julkaisuarkistoa – institutional repositories. Julkaisuarkistojen listalle on Suomesta päässyt kolme palvelua: Helsingin yliopiston Ethesis-palvelu, Kansalliskirjaston Doria-palvelu sekä Viikin tiedekirjasto. Doria-palvelua kutsutaan sen ”oikealla” nimellä eli DSpace-palveluksi. Viikin tiedekirjasto kehysorganisaationa on mainittu palvelussa, vaikka virheellinen URL ei viittaa sen kummemmin DViikki-palveluunkaan.

Yliopistojen mittaus on tullut jäädäkseen. Nauraminen on loppunut?

Rohkea ja kaunis AVAUS

”Kirjastot ilman seiniä… Virtuaalinen kirjasto… Digitaalinen kirjasto… Sähköinen kirjasto… Avatarit kirjastonhoitajina toisessa elämässä…” Kaikesta edellä olevasta puheesta huolimatta Helsingin yliopiston Keskustakampuksen kirjaston arkkitehtuurikilpailun tulos julkistettiin perjantaina 29.2. uusin seinin, uusin avoimin ikkunoin. Suunnitelman voittanut ehdotus ei vain avaudu se suorastaan valaisee – Kaisaniemen kadun. Lue lisää ja katsele tarkemmin Kirjastot 2015 –sivulta ja siellä kilpailun julkistusuutisesta, josta allaoleva kuvakoonnos on lainattu.




Kirjastot kohottavat profiiliaan hyvin konkreettisesti. Helsinki 2015 ei ole ainoa uutuus eikä jääne Helsingissäkään ainoaksi uutukaisuudeksi, pääkaupunkiseudusta puhumattakaan. Turun kaupunginkirjaston lasipalatsikorttelillakin on edelleen uutuuden leima. Uusi on vielä Tampereen Linnakin. Milloinka ovat vuorossa ammattikorkeakoulu- ja yliopistokirjastojen yhteiset uudet rohkeat, arkkitehtooniset avaukset? Onko Tritonian yhteyteen kasvamassa erään Suomen kauneimman kampuksen ohella eräs rohkeimpia kirjastotilakokonaisuuksia? Rohkenevatko Lapin korkeakoulukirjastot uudistaa rehtori Riepulan (emeritus) visiot Opiskelijatalosta, joka kattaisi korkeakouluopiskelijoiden kirjastopalveluja sekä ravintola-, viihde- ja muita vapaa-ajan palveluita?