Otsikko on lainaus ylikirjastonhoitaja Kai Ekholmin puheenvuorosta kirjastonjohtajien neuvottelupäiviltä Mikkelistä 24.-25.lokakuuta 2007. Esityskalvot. Päivien pääteema oli/on Kirjasto digitaalisessa maailmassa. Ekholmin puheenvuoro "Onko kansakunnalla sellainen kirjastolaitos, jonka se ansaitsee?" pani monet tosipohdintaan. Uteliaana odotamme myös hänen piakkoin ilmestyvää toista uusisuomikolumniaan.
Ennustamattomuus, epäjatkuvuus on kirjastojen tätä päivää. Kirjastojen merkitys on hukassa - kirjastolaisiltakin. Tuottavuusohjelma ei ryömi, se hyppää. Kirjastojen verkostolla on merkitys, ei enää yksittäisellä kirjastolla. Alberto Manguel ajatuksineen on koskettanut myös Kai Ekholmia. Kirjastoilla on edessään iso imagokampanja, jolla kirjastoille palautetaan se arvo mikä niille kuuluu. Nattens bibliotek pitäisi kuulua jokaisen kirjastolaisen yöpöydälle. Kirjastot ovat ihmiskunnan keino jatkaa älyllistä elämää. Kirjastot keskeinen osa ihmiskunnan säilymishistoriaa. Kirjasto ei saa jäädä analogiseen loukkuun British Libraryn tapaan.
Yhtenäinen/yhteinen kansallinen kirjastojärjestelmä tarvitaan ja sillä on iso hintalappu. Tarkentavaan kysymykseen siitä, mistä edellä mainitussa olisi kysymys, Ekholm vastasi: yhteinen rajapinta asiakkaisiin 10 vuodessa.
Mikkeli - digitoinnin pääkaupunki. Kyllä, Suomessa. Tutustumiskäynti Kansalliskirjaston Mikkelissä sijaitsevaan mikrokuvaus-, konservointi- ja digitointilaitokseen vahvisti tämän näkemyksen.
Wednesday, October 24, 2007
Sunday, October 21, 2007
Yliopistokirjastojen muutostrendit
Kirjastonjohtajilta kysytään: "Mitkä ovat mielestäsi viisi (5) tärkeintä muutostrendiä suomalaisten yliopistokirjastojen toimintaympäristössä?
Aseta muutokset tärkeysjärjestykseen." Kysely on osa laajaa yliopistokirjastojen tutkimustarveselvitystä. OPM:n rahoittamassa selvityksessä ovat mukana maan kaikki informaatiotutkimuksen laitokset. Raportti valmistuisi jo huhtikuun 2008 loppuun mennessä. Yliopistokirjastojen rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät tutkimustarpeet huomioidaan. Kartoituksen perusteella laaditaan suunnitelma useita tutkimusprojekteja käsittäväksi kansalliseksi tutkimusohjelmaksi.
Kirjastonjohtajien muutostrendikyselystä ilmenee, että toimintaympäristön muutoksia tarkastellaan megatrendeihin jaoteltuina. Muutoksia megatrendien sisällä tutkimustarveselvityksen tekijät voisivat tarkastella myös "yliopistokirjastojen näkökulmasta sekä priorisoida niiden merkitystä."
Viisi (5) tärkeintä muutostrendiä suomalaisten yliopistokirjastojen toimintaympäristössä tärkeysjärjestyksessä? Pystyäkseni vastaamaan
itseäni tyydyttävästi edelläolevaan, opiskelin tulevaisuudentutkimuksen alkeita Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen seminaariaineistosta.
Megatrendit, trendit ja heikot signaalit ovat lukemani perusteella skenaarioiden rakennuspalikoita. Kaikki edellamainitut ovat edelleen tulevaisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. "Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta". Skenaarion elementit ovat: yhteisön toimintaympäristön nykytilan kuvaus, tulevaisuuden kuvaukset sekä kuvaus prosessista, joka liittää nämä kaksi toisiinsa.
Megatrendit ovat ilmiöitä, joilla on tunnistettu suunta ja suunta pysyy oletetusti samana tulevaisuudessa: globalisaatio,verkottuminen, kestävä kehitys, työn muutos, väestön vanheneminen, tekninen kehitys. Megatrendissä on mahdollisuus huomata alailmiöitä ja toisaalta megatrendit ovat trendien kimppuja.
Trendi on a) tarkasteltavan ilmiön pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva yleinen muutos b) sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että sitä on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida c) suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava d) voivat olla myös megatrendien osia e) esimerkiksi: kasvava uutisten nälkä, tatuointi.
Heikoilla signaaleilla voidaan tavoitella paradigmamuutosten ennakointia? Ne voivat olla "aikaista informaatiota" tai ensioireita. Klassisen Ansoffin
määritelmän mukaan heikot signaalit ovat yrityksen sisäisiä tai ulkoisia varoitusmerkkejä, tapahtumia ja kehityssuuntia, jotka ovat liian heikkoja,
jotta niiden vaikutuksia voitaisiin määrittää.
Trendejä viisi (5) yliopistokirjastojen toimintaympäristössä
Ensimmäisenä (tärkeimpänä?) pyörii mielessä korkeakoulujen rakenteellinen muutoskehitys, joka on piirre nykyhetkessä ja se jatkunee tulevaisuudessa siten, että korkeakoulujen määrän vähenemisen myötä kirjastojenkin määrä todennäköisesti vähenee. Ilmiö on uudehko suomalaisessa korkeakoulu- ja kirjastomaailmassa, joten ilmiön uutuus voi nostaa sen tässä tarkastelussa ansiotta tärkeimmäksi. OECD toi keskustelun esiin vuonna 2006 ja British Councilin (suomalais)raportti keväällä 2007.
Teknisen kehityksen megatrendin osana voidaan ajatella olevan kirjastoaineistojen digitoituminen. Tieteelliset lehdet digitoituivat alle kymmenessä vuodessä. Academic Pressin lehtipaketista kai se kaikki alkoi joskus vuonna 1997. Milloin tieteellisestä monografiasta, kirjastojen toiminnan näkökulmasta, voidaan sanoa sen olevan digitoituneen lehtien tavoin? Englanninkielisen uustuotannon osalta tieteell. monografian digitoitumista on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida. Kirjastojen omien kokoelmien takautuva digitoiminen näyttää Suomessa olevan täysin ennakoimaton jopa Kansalliskirjaston tuhoutuvien kirjaharvinaisuuksien osalta. Lieneekin kyse osata ennakoida poliittisen vallan kulttuuripoliittista käyttäytymistä, ymmärrystä.
Globalisaation ja verkottumisen osana voitaneen nähdä yliopistokirjastojen keskinäisen kilpailun korostuminen yhteistyön kehittämisen sijaan. Onko yliopistojen välisen kilpailun seurauksena välttämättä niiden kirjastojen keskinäinen kilpailu?
Samaten globalisaation ja verkottumisen osana ja omana trendinä voitaneen pitää kirjastojen kilpailullisen aseman muuttumista IT-markkinoilla. Kirjastojen sisältäkin kyseenalaistetaan entistä useammin asetelma kirjastosta itsestäänselvänä kirjastopalvelujen ylivertaisena tuottajana ja kehittäjänä.
Kirjastotiloja ja kirjastorakennuksia rakennetaan koko ajan. Akateeminen ympäristö muuttuu hitaasti. Muuttuuko yliopisto-opetus juurikaan? Yliopistoillekin rakennetaan koko ajan seiniä. Onko suomalainen akateeminen opetus korkeakouluissa ja yliopistoissa ennakoitavissa tietoverkkopohjaisena. Verkko-opetuksen lisääntyminen ja sen kehittäminen lienee ainakin virtaus ja suuntaus. Rohkeneeko kukaan ennakoida, että ylempi korkeakoulututkinto olisi suoritettavissa Suomessa verkkopohjaisena? Maisteriksi ilman kampusta, ilman fyysistä kampuskirjastoa? Kirjasto ilman seiniä - Suomessa haihtuva trendi kuin painettu tatuointi? Todellisempi trendi: yliopistokirjastot kurssikirjastoiksi? Kirjasto muuttuvana tilana -trendi.
Aseta muutokset tärkeysjärjestykseen." Kysely on osa laajaa yliopistokirjastojen tutkimustarveselvitystä. OPM:n rahoittamassa selvityksessä ovat mukana maan kaikki informaatiotutkimuksen laitokset. Raportti valmistuisi jo huhtikuun 2008 loppuun mennessä. Yliopistokirjastojen rakenteelliseen kehittämiseen liittyvät tutkimustarpeet huomioidaan. Kartoituksen perusteella laaditaan suunnitelma useita tutkimusprojekteja käsittäväksi kansalliseksi tutkimusohjelmaksi.
Kirjastonjohtajien muutostrendikyselystä ilmenee, että toimintaympäristön muutoksia tarkastellaan megatrendeihin jaoteltuina. Muutoksia megatrendien sisällä tutkimustarveselvityksen tekijät voisivat tarkastella myös "yliopistokirjastojen näkökulmasta sekä priorisoida niiden merkitystä."
Viisi (5) tärkeintä muutostrendiä suomalaisten yliopistokirjastojen toimintaympäristössä tärkeysjärjestyksessä? Pystyäkseni vastaamaan
itseäni tyydyttävästi edelläolevaan, opiskelin tulevaisuudentutkimuksen alkeita Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen seminaariaineistosta.
Megatrendit, trendit ja heikot signaalit ovat lukemani perusteella skenaarioiden rakennuspalikoita. Kaikki edellamainitut ovat edelleen tulevaisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. "Skenaariomenetelmällä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta". Skenaarion elementit ovat: yhteisön toimintaympäristön nykytilan kuvaus, tulevaisuuden kuvaukset sekä kuvaus prosessista, joka liittää nämä kaksi toisiinsa.
Megatrendit ovat ilmiöitä, joilla on tunnistettu suunta ja suunta pysyy oletetusti samana tulevaisuudessa: globalisaatio,verkottuminen, kestävä kehitys, työn muutos, väestön vanheneminen, tekninen kehitys. Megatrendissä on mahdollisuus huomata alailmiöitä ja toisaalta megatrendit ovat trendien kimppuja.
Trendi on a) tarkasteltavan ilmiön pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva yleinen muutos b) sellainen piirre nykyhetkessä, joka voi jatkua tulevaisuudessa sellaisella tavalla, että sitä on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida c) suuntaus, virtaus tai muutoksen kaava d) voivat olla myös megatrendien osia e) esimerkiksi: kasvava uutisten nälkä, tatuointi.
Heikoilla signaaleilla voidaan tavoitella paradigmamuutosten ennakointia? Ne voivat olla "aikaista informaatiota" tai ensioireita. Klassisen Ansoffin
määritelmän mukaan heikot signaalit ovat yrityksen sisäisiä tai ulkoisia varoitusmerkkejä, tapahtumia ja kehityssuuntia, jotka ovat liian heikkoja,
jotta niiden vaikutuksia voitaisiin määrittää.
Trendejä viisi (5) yliopistokirjastojen toimintaympäristössä
Ensimmäisenä (tärkeimpänä?) pyörii mielessä korkeakoulujen rakenteellinen muutoskehitys, joka on piirre nykyhetkessä ja se jatkunee tulevaisuudessa siten, että korkeakoulujen määrän vähenemisen myötä kirjastojenkin määrä todennäköisesti vähenee. Ilmiö on uudehko suomalaisessa korkeakoulu- ja kirjastomaailmassa, joten ilmiön uutuus voi nostaa sen tässä tarkastelussa ansiotta tärkeimmäksi. OECD toi keskustelun esiin vuonna 2006 ja British Councilin (suomalais)raportti keväällä 2007.
Teknisen kehityksen megatrendin osana voidaan ajatella olevan kirjastoaineistojen digitoituminen. Tieteelliset lehdet digitoituivat alle kymmenessä vuodessä. Academic Pressin lehtipaketista kai se kaikki alkoi joskus vuonna 1997. Milloin tieteellisestä monografiasta, kirjastojen toiminnan näkökulmasta, voidaan sanoa sen olevan digitoituneen lehtien tavoin? Englanninkielisen uustuotannon osalta tieteell. monografian digitoitumista on suhteellisen helppo jäljittää ja ennakoida. Kirjastojen omien kokoelmien takautuva digitoiminen näyttää Suomessa olevan täysin ennakoimaton jopa Kansalliskirjaston tuhoutuvien kirjaharvinaisuuksien osalta. Lieneekin kyse osata ennakoida poliittisen vallan kulttuuripoliittista käyttäytymistä, ymmärrystä.
Globalisaation ja verkottumisen osana voitaneen nähdä yliopistokirjastojen keskinäisen kilpailun korostuminen yhteistyön kehittämisen sijaan. Onko yliopistojen välisen kilpailun seurauksena välttämättä niiden kirjastojen keskinäinen kilpailu?
Samaten globalisaation ja verkottumisen osana ja omana trendinä voitaneen pitää kirjastojen kilpailullisen aseman muuttumista IT-markkinoilla. Kirjastojen sisältäkin kyseenalaistetaan entistä useammin asetelma kirjastosta itsestäänselvänä kirjastopalvelujen ylivertaisena tuottajana ja kehittäjänä.
Kirjastotiloja ja kirjastorakennuksia rakennetaan koko ajan. Akateeminen ympäristö muuttuu hitaasti. Muuttuuko yliopisto-opetus juurikaan? Yliopistoillekin rakennetaan koko ajan seiniä. Onko suomalainen akateeminen opetus korkeakouluissa ja yliopistoissa ennakoitavissa tietoverkkopohjaisena. Verkko-opetuksen lisääntyminen ja sen kehittäminen lienee ainakin virtaus ja suuntaus. Rohkeneeko kukaan ennakoida, että ylempi korkeakoulututkinto olisi suoritettavissa Suomessa verkkopohjaisena? Maisteriksi ilman kampusta, ilman fyysistä kampuskirjastoa? Kirjasto ilman seiniä - Suomessa haihtuva trendi kuin painettu tatuointi? Todellisempi trendi: yliopistokirjastot kurssikirjastoiksi? Kirjasto muuttuvana tilana -trendi.
Subscribe to:
Posts (Atom)
